Pohjois-Suomen päivittäistavarahuollon yhteistoimintaverkosto korosti ruokahuollon roolia huoltovarmuudessa
Huoltovarmuudesta huolehtiminen on tärkeä osa kokonaisturvallisuutta, ja sen rooli on korostunut Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan jatkuttua jo vuoden. Parhaillaan käynnissä oleva ahtaaja- ja kuljetusalan lakko ei ainakaan toistaiseksi ole suuresti heikentänyt ruokahuollon toimivuutta, todettiin Pohjois-Suomen päivittäistavarahuollon yhteistoimintaverkoston tapaamisessa.
Pohjois-Suomen päivittäistavarahuollon toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä huoltovarmuuden turvaamiseksi. Päivittäistavarahuollon yhteistoimintaverkoston vuoden 2023 ensimmäinen kokous pidettiin perjantaina 24.2.2023. Ylitarkastaja Joni Kinnunen Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta esitteli elintarvikehuollon tilannekatsauksen huoltovarmuuden näkökulmasta. Ajankohtaisten työmarkkinatoimien heijastevaikutukset lisäävät elintarviketuotannon huolenaiheita, ja alkutuotannon tuotemarkkinoiden epävarmuus ja heilunta luovat epävarmuutta myös maataloustuottajien keskuudessa.
Kinnusen mukaan elintarviketeollisuuden taustalla vaikuttavat negatiivisesti kysynnän vaihtelut, raaka-aineiden saatavuudet sekä toimitusaikojen ja hintojen muutokset. Päivittäistavarakauppa toimii tällä hetkellä pääasiallisesti normaalisti. Ainoastaan yksittäisiä tuotepuutteita saattaa ilmetä, eikä ruuan saatavuus ole uhattuna. Tilannekuvaa vahvistivat kokouksessa kuullut alueen eri toimijoiden puheenvuorot.
Ruokahuollon toimivuus turvaa arjen myös poikkeusoloissa
Nykyisessä turvallisuustilanteessa huoltovarmuus on keskeinen osa kokonaisturvallisuutta. Tärkeässä asemassa on ruokahuolto. ”Vallitseva ja todennäköisesti pitkään jatkuva epävakaa turvallisuustilanne ja Nato-jäsenyys edellyttävät valmiuden, varautumisen ja huoltovarmuustoiminnan vahvaa edistämistä ja konkreettista tason nostoa”, totesi puheenjohtajana toiminut Pohjois-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen johtaja Maria Siurua avauspuheenvuorossaan. Pohjoisen erityispiirteet, kuten vahva rooli luonnonvarojen ja energian lähteenä sekä erityinen geopoliittinen sijainti, tuovat oman merkityksensä myös turvallisuusnäkökulmasta.
”On huolehdittava elintarvikkeiden saatavuudesta, ravinnon laadusta, turvallisuudesta ja terveellisyydestä”, Siurua totesi. Hänen mukaansa on ensiarvoisen tärkeää varmistaa ruokaturvan jatkuvuus sekä Suomen panosomavaraisuus. Tähän tarvitaan laajaa alueen toimijoiden yhteistyötä ja jatkuvaa tilannekuvan jakamista.
Yhteistyön merkitys korostuu
Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvan Kauppa- ja jakelupoolin poolisihteeri, valmiuspäällikkö Lauri Kulonen esitteli projektia foodservice-toimialan jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden kehittämisestä. Toimiala vastaa vähittäiskaupan ulkopuolisesta tavaranvälityksestä ja kattaa kaikki toiminnat, joita kodin ulkopuolella syötävien ruoka-annosten valmistus vaatii. Projektissa luotiin toimintamallit ja perusteet foodservice-toimialan huoltovarmuuden kehittämiseen ja määriteltiin toimijat, joiden olisi hyvä osallistua toimintaan, sekä toiminnan strategiset tavoitteet. Projektissa luotiin myös foodservice-toimialan huoltovarmuuden organisaatiomalli.
Yhteistyötä tarvitaan myös tammikuussa julkaistua kansallista riskiarviota täydentävien alueellisten riskiarviointien laadinnassa. Kansallisen riskiarvion tarkoituksena on ennakoida Suomeen mahdollisesti kohdistuvia suhteellisen äkillisiä tapahtumia, jotka vaativat viranomaisilta normaalista poikkeavia toimia tai avun pyytämistä muilta mailta. Alueelliset maakunnittaiset riskiarviot valmistuvat maaliskuun loppuun mennessä.
Tammikuussa 2023 tuli voimaan Euroopan komission direktiivi kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä (CER-direktiivi), joka pyrkii vahvistamaan kriittisten toimijoiden ja toimintojen häiriönsietokykyä ja tehostamaan viranomaisten välistä koordinaatiota ja yhteistyötä EU:ssa, jäsenvaltioiden välillä sekä jäsenvaltioiden sisällä. Direktiivin toimeenpanon valmistelu määräaikaan eli lokakuuhun 2024 mennessä on yksi kuluvan vuoden tärkeitä tehtäviä kansallisesti.
Seuraava verkoston kokous pidetään huhtikuussa 2023.
Mikä on päivittäistavarahuollon yhteistoimintaverkosto?
Päivittäistavarahuollon yhteistoimintaverkosto on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston koolle kutsuma tiedon jakamisen ja keskustelun avoin verkosto alan toimijoille.
Osallistujia ovat Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Osuuskauppa Arina, Osuuskauppa Maakunta, Koillismaan Osuuskauppa, Osuuskauppa KPO, Kesko Oyj, Kokkolan Halpa-Halli Oy, Tokmanni Group Oyj, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto, Kainuun ELY-keskus, Kainuun TE-toimisto, Oulun kaupunki, Kajaanin kaupunki, Kainuun maakunta, Ylivieskan kaupunki ja Naturpolis Oy. Uutena jäsenenä ryhmässä aloitti Pohjois-Suomen Elinkeinoelämän alueellisen varautumisyhteistyön (ELVAR) -toimikunnan edustaja.
Yhteyshenkilöt
Ylitarkastaja Joni Kinnunen, 040 567 5745, huoltovarmuus ja varautuminen Pohjois- ja Itä-Suomen sekä Lapin aluehallintovirastot
[email protected]
Tietoja julkaisijasta
Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.
Aluehallintoviraston verkkosivut