Saavutettavuusvaatimukset ja WCAG

Laki velvoittaa WCAG-ohjeistuksen A- ja AA-tason kriteerien noudattamiseen

Lain saavutettavuusvaatimukset perustuvat käytännössä kansainväliseen WCAG 2.1 -ohjeistukseen, tarkemmin sanottuna sen A- ja AA-tason onnistumiskriteereihin. Ainoastaan AA-tason WCAG-kriteeri 1.2.4, joka velvoittaisi suorien videolähetysten tekstittämiseen, ei kuulu lain vaatimuksiin.

WCAG on lyhenne sanoista Web Content Accessibility Guidelines eli suomeksi Verkkosisällön saavutettavuusohjeet. WCAG on kansainvälisen World Wide Web -yhteisön (W3C) kehittämä ja ylläpitämä laaja ohjeistus, joka ohjaa erityisesti teknisen saavutettavuuden parantamiseen.

WCAG-kriteerien tavoitteena on varmistaa saavutettavuuden minimitaso

WCAG-ohjeistuksen tavoitteena on varmistaa, että

  • verkkosisältöä voi käyttää erilaisilla avustavilla teknologioilla (kuten näkövammaisten käyttäjien ruudunlukuohjelmilla),
  • erilaiset käyttäjät pääsevät sisältöön käsiksi ja pystyvät käyttämään toimintoja mahdollisista rajoitteista huolimatta ja
  • sisältö toistuu oikein eri päätelaitteilla.

Voikin sanoa, että WCAG-kriteerien noudattaminen varmistaa saavutettavuuden minimitason eli että mahdollisimman moni voisi ylipäänsä käyttää verkkopalvelua.

WCAG-ohjeistuksen A- ja AA-tason kriteerit eivät ohjaa juurikaan verkkosisältöjen ymmärrettävyyteen tai verkkopalvelun käytettävyyteen. Nämä ovat tärkeitä tekijöitä saavutettavuudessa kokonaisuutena. WCAG-ohjeistuksen noudattaminen ei siis takaa, että verkkopalvelu olisi kokonaisuutena vielä kovin saavutettava tai helposti käytettävä.

WCAG-ohjeistuksen rakenne

WCAG-ohjeistuksen rakenne on monitasoinen. Kriteerit on jaoteltu neljän pääperiaatteen alle, jotka ovat havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys ja toimintavarmuus (josta käytetään toisinaan myös termiä lujatekoisuus). Ymmärrettävyys tarkoittaa WCAG-kriteeristön A- ja AA-tasolla kuitenkin lähinnä vain sitä, että sisällön kieli on merkattu oikein sivun lähdekoodiin.

Periaatteiden alle on luokiteltu edelleen melko yleisluonteiset ohjeet, joita on WCAG 2.1 -ohjeistuksessa yhteensä 13. Näiden alle on jaettu varsinaiset yksityiskohtaisemmat kriteerit, joita on yhteensä 78.

WCAG-kriteerit on jaettu kolmeen vaatimustasoon:

  • A on ns. perustaso, joka parantaa saavutettavuutta osalle käyttäjistä, joilla on erityisiä haasteita verkkopalvelujen käytössä. Esimerkiksi videoiden tekstitysvaatimus on A-tason kriteeri. 
  • AA-tason kriteerit parantavat saavutettavuutta entistä laajemmalle joukolle käyttäjiä. Esimerkiksi kuvailutulkkauksen (ääniselitteen) tarjoaminen videoille on AA-tason kriteeri.
  • AAA-tason kriteerit parantavat saavutettavuutta vielä useammalle: esimerkiksi sisältöjen tarjoaminen viittomakielisinä videoina ja tekstin kognitiivisen ymmärrettävyyden parantaminen ovat AAA-tason kriteerejä.

Uusi WCAG 2.1 -versio toi 12 uutta A- ja AA-tason kriteeriä

WCAG-ohjeistus on päivitetty versioon 2.1 kesällä 2018. Uusimmassa versiossa on yhteensä 78 kriteeriä, joista laki velvoittaa täyttämään käytännössä 49 A- ja AA-tason kriteeriä. 

Uusi WCAG 2.1 -versio koostuu vanhasta WCAG 2.0 -kriteeristöstä ja sitä täydentävästä 17 uudesta kriteeristä, joista 12 on A- ja AA-tason kriteerejä eli sellaisia, jotka laki velvoittaa täyttämään. Uudet kriteerit huomioivat paremmin muun muassa mobiililaitteilla käytettyjen verkkosisältöjen saavutettavuuden.

WCAG-ohjeistuksen suomennokset

WCAG 2.0 -kriteerien virallinen suomennos löytyy W3C:n verkkosivuilta.

Uusista kriteereistä ei vielä ole suomenkielistä virallista käännöstä. Voit hyödyntää englanninkielistä WCAG-kriteeristöä tai Kehitysvammaliiton tekemää epävirallista suomennosta.

Uusien kriteerien suomennokset työn alla

Uusien 2.1-kriteerien virallisen suomennoksen työ on alkanut ja valmistuu kevään 2019 aikana. Käännös noudattaa W3C-yhteisön käännösprosessia (sivu on englanninkielinen). Käännöksestä vastaa Kehitysvammaliitto, ja mukana on iso joukko keskeisiä suomalaisia saavutettavuuden kanssa työskenteleviä tahoja.

WCAG-kriteereistä voi olla vain yksi virallinen versio kullakin kielellä. Ruotsinkielinen käännös uusista kriteereistä tehdään Ruotsissa todennäköisesti kevään 2019 aikana.

WCAG-kriteereistä on tulossa ohjeita 

WCAG-kriteeristö sisältää paljon teknistä erityissanastoa ja on jokseenkin vaikeaselkoinen, vaikka kaikki sen sisältämät asiat eivät ole erityisen vaikeita toteuttaa käytännössä. WCAG-ohjeistuksen sisältö avautuu parhaiten verkkosisältöjen tekniikkaan syvällisemmin perehtyneille suunnittelijoille ja kehittäjille.

Lisäksi usea WCAG-kriteeri kuvaa pikemmin tavoitetilaa kuin antaa selkeitä käytännön toimintaohjeita. Käytännössä siis kriteerien toteuttaminen vaatii jossain määrin tulkintaa ja riippuu myös tilanteesta, jossa kriteeriä ollaan soveltamassa. Suurimman osan kriteereistä voi onnistua täyttämään monella eri tavalla.

Aluehallintoviraston toukokuussa 2019 julkaistaville sivuille www.saavutettavuusvaatimukset.fi tulee ohjeita, jotka auttavat ymmärtämään kriteerejä käytännön tasolla. 

Myös esimerkiksi Kehitysvammaliiton Papunet-saavutettavuussivustolla on kriteerejä avattu hieman enemmän käytännön tasolle.

Saavutettavuusohjeita löytyy myös valtionhallintoon kuuluvan Celian tuottamalta www.saavutettavasti.fi-sivustolta.

WCAG:n omat englanninkieliset ohjeet

WCAG-ohjeistus sisältää kriteerejä havainnollistavat "Understanding"-, "How to meet" ja "Techniques"-tekstit, joiden avulla voi hahmottaa kriteerien merkitystä ja toteutumista käytännössä. Näitä ohjaavia ja selittäviä tekstejä ei ole käännetty suomeksi. Tekstit ovat hyvä apu kriteerien käytännön toteuttamisen tukena.

WCAG vaikuttaa laajasti verkkopalvelun suunnitteluun ja ylläpitoon

Verkkopalvelun tarjoajan näkökulmasta WCAG-ohjeistus vaikuttaa moneen prosessiin. Suurin osa WCAG-kriteereistä koskee etenkin verkkopalvelun käyttöliittymäsuunnittelijoita, teknisiä suunnittelijoita ja kehittäjiä. Kriteerit täytyisi osata ottaa huomioon jo verkkopalvelun suunnittelun alkuvaiheessa. 

Osa kriteereistä, mm. kontrastivaatimukset, vaikuttaa myös verkkopalvelun visuaaliseen suunnitteluun ja toteutukseen.

Muutama WCAG-kriteeri on lisäksi sellainen, jonka toteutumisesta vastaa käytännössä se henkilö, joka päivittää verkkosivun sisältöä. Esimerkiksi otsikoinnin ja linkkien tekeminen oikein ja verkkosivun kuvien vaihtoehtoisten tekstien kirjoittaminen on yleensä verkkosivun päivittäjän vastuulla.

Eurooppalainen standardi EN 301 549 ja WCAG-kriteerit

Laissa ei saavutettavuusvaatimusten osalta itse asiassa viitata suoraan WCAG-kriteeristöön. Laissa todetaan, että saavutettavuusvaatimukset määritellään Euroopan unionin virallisessa lehdessä Euroopan komission julkaisemissa viitetiedoissa. Euroopan komissio julkaisi nämä tiedot saavutettavuusvaatimuksista joulukuussa 2018 EU:n virallisessa lehdessä

EU:n virallisessa lehdessä julkaistut tiedot viittaavat eurooppalaiseen standardiin EN 301 549 (saavuttavuuden huomioon ottaminen julkisen sektorin tieto- ja viestintätekniikkahankinnoissa). Verkkosisältöjä koskevat vaatimukset on kuvattu tämän standardin luvuissa 9-11, jotka puolestaan viittaavat lähes suoraan WCAG 2.1 -ohjeistuksen A- ja AA-tason kriteereihin. Käytännössä siis vaatimukset ovat A- ja AA-tason kriteerit.

Viittaustapa tekee mahdolliseksi sen, että saavutettavuusvaatimukset voivat tulevaisuudessa olla jotain muutakin kuin tämänhetkinen WCAG-kriteeristö ilman että lakitekstiä tarvitsee muuttaa.

EN 301 549 -standardia ei ole vielä käännetty suomeksi, mutta käännöstyö on käynnistynyt. Ruotsinkielinen versio toteutetaan Ruotsissa.

Sisällön ymmärrettävyys ja selkokielen käyttö

Laissa velvoitetaan tekemään verkkosivustojen ja mobiilisovellusten sisällöstä ymmärrettävää, ja ymmärrettävyys tarkoittaa tässä myös tekstisisältöjen selkeyttä. Käytännössä sisällön ymmärrettävyyden valvonta esimerkiksi jollain työkalulla tai objektiivisella mittaristolla on ainakin tällä hetkellä mahdotonta, eli aluehallintovirasto ei varsinaisesti voi valvoa sisällön ymmärrettävyyttä samalla tavoin kuin teknistä saavutettavuutta.

Käyttäjä voi antaa sisällön heikosta ymmärrettävyydestä palveluntarjoajalle palautetta. Jos käyttäjä ei saa asiaansa hoidetuksi tekstin heikon ymmärrettävyyden vuoksi eikä palveluntarjoaja korjaa ongelmaa, käyttäjä voisi tehdä aluehallintovirastoon aiheesta kantelun. Aluehallintovirasto voisi tämän jälkeen edetä antamalla palveluntarjoajalle ohjausta sisällön ymmärrettävämmäksi tekemiseen.

Ymmärrettävyys käytännössä

Ymmärrettävyys tarkoittaa käytännössä hyvän, selkeän yleiskielen tuottamista. Sen lisäksi se voi tarkoittaa tekstin lisäksi erilaisten kuvien, grafiikan sekä video- tai ääniaineistojen käyttöä tietyissä tapauksissa. Esimerkiksi monet maahanmuuttajataustaiset ihmiset, kehitysvammaiset ihmiset ja ihmiset, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia, hyötyvät sisällön kuvallisesta esitystavasta eivätkä välttämättä ymmärrä tekstisisältöä.

On myös muistettava, että hallintolain 9 § velvoittaa viranomaisia selkeän, ymmärrettävän ja asiallisen kielen käyttämiseen.

Selkokieli ja lain vaatimukset

Ymmärrettävyyden vaatimus sisältää ajatuksen, että sisältöä tulisi tarjota myös selkokielisenä. Etenkin perusoikeuksia koskevan keskeisen sisällön pitäisi olla tarjolla selkokielisenä. Perusoikeuksia ovat esimerkiksi oikeus sosiaaliturvaan ja oikeusturvaan.

Päivitetty