› Graafinen versio

Usein kysytyt kysymykset

Alkoholiasiat |Asunto-osakeyhtiö| Elintarvikevalvonnan Oiva-järjestelmä | Hengenpelastusmitali | Koronavirus COVID-19 Koulutukset| Kunnan terveystarkastajat| Luotot | Perintä |Talletukset | Tupakka | TyösuojeluValtionavustukset | Vanhusten hoitopalvelujen valvonta | Vesiasiat |Väestönsuojat | Välitysliikeet|

Koronavirus COVID-19

Uusimmat kysymykset

Kaikki koronaan liittyvät kysymykset aihealueittain

A. Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset
B. Perusopetus, muu opetus ja oppilaitokset
C. Varhaiskasvatus
D. Terveydenhuolto
E. Sosiaalipalvelut
F. Kirjastot
G. Alkoholi ja ravintolat
H. Nuoriso ja nuorisotyö
X. Muut aiheet


A. Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Voimassa 1.6.2020 alkaen

  1. Mitä yleisötilaisuuksia ja kokoontumisia aluehallintovirastojen antamat määräykset koskevat 1.6. alkaen?
  2. Millä ehdoilla on sallittua järjestää yleisötilaisuus, jossa on 51–500 henkilöä?
  3. Voiko yli 500 hengen yleisötilaisuutta varten saada aluehallintovirastolta poikkeusluvan tapahtuman järjestämiseen?
  4. Mistä tapahtuman tai yleisötilaisuuden järjestäjä löytää ohjeita turvallisen tapahtuman järjestämiseen? 
  5. Voiko toimija tai tapahtumanjärjestäjä lähettää aluehallintovirastolle turvallisuus- ja hygieniaohjesuunnitelmansa arvioitavaksi tai hyväksyttäväksi? 
  6. Mitä tarkoitetaan enintään 500 henkilön osallistujamäärällä?
  7. Ravintolat: Koskevatko avin määräykset, jotka astuvat voimaan 1.6., myös ravintoloita eli voivatko ravintolat toimia samojen ohjeiden mukaan?
  8. Liikunta: Koskevatko kokoontumisrajoitukset uimahallien ja muiden liikuntatilojen toimintaa?
  9. Liikunta: Onko kunnan pakko avata uimahallit 1.6.2020?
  10. Leiritoiminta: Miten THL:n ja OKM:n ohjeet on huomioitava lasten ja nuorten leiritoiminnassa 1.6. alkaen?

Voimassa 14.-31.5.2020

  1. Milloin aluehallintovirastot antavat ohjeita kesän tapahtumien osalta?
  2. Torit: Onko torimyynti sallittua ja saako toreilla järjestää markkinoita?
  3. Liikunta: Miten ulkoharrastuspaikkoja voi hyödyntää 14.5. jälkeen?

Voimassa 31.5.2020 asti

  1. Mitä yleisötilaisuuksia ja kokouksia aluehallintovirastojen 17.3.2020 antamat määräykset koskevat?
  2. Koskeeko avien määräys kieltää yli 10 henkilön julkiset kokoontumiset myös yrityksiä?
  3. Koskeeko avien määräys kieltää yli 10 henkilön julkiset kokoontumiset myös yhtiökokouksia?
  4. Koskeeko avien määräys kieltää yli 10 henkilön kokoontumiset myös huvipuistoja, tivoleja ja sirkuksia?
  5. Koskeeko avien määräys kieltää yli 10 henkilön kokoontumiset myös elokuvateattereita, teattereita, näyttelyitä ja konsertteja?
  6. Miksi avien määräys kieltää yli 10 henkilön julkiset kokoontumiset ei koske kauppojen, kauppakeskusten, ravintoloiden, laskettelukeskusten ja muiden vastaavien tahojen normaalia toimintaa?
  7. Koskeeko avien määräys kieltää yli 10 henkilön kokoontumiset kunnanvaltuuston ja hallituksen kokouksia?
  8. Kuka valvoo, että kiellettyjä tilaisuuksia ei järjestetä?
  9. Kuuluvatko risteilyillä järjestettävät yleisötilaisuudet rajoitusten piiriin?
  10. Yhdistykset: Koskeeko avien määräys kieltää yli 10 henkilön kokoontumiset myös yhdistysten, kuten AA-ryhmien kokouksia?
  11. Yritykset: Kuka maksaa tilaisuuden tai toiminnan peruuttamisesta yritykselle aiheutuvat kulut?
  12. Liikunta: Milloin kuntosalit suljetaan?
  13. Juhlat: Onko pitopalveluyrityksen toteutettava asiakkaan häiden/hautajaisten tai vastaavien yksityisten tapahtumien tarjoilu, jos tilaisuuden osallistujamäärä on enemmän kuin 10 henkilöä? 
  14. Juhlat: Koskeeko 10 henkilön rajoitus myös hautajaisia, häitä ja ristiäisiä?  
  15. Liikunta: Kuntosalien aukiolo poikkeusoloissa - miksemme voi hyödyntää keskeytysvakuutusta?
  16. Liikunta: Voiko Megazone, HopLop, isot tenniskeskukset ja muut vastaavat vapaa-ajan toimintakeskukset toimia normaalisti, nyt kun yli 10 henkilön yleisötilaisuudet on kielletty?  
  17. Yhdistykset: Voiko yhdistys tai yhtiö lykätä tilinpäätöksen laatimista tai tilinpäätöksen rekisteröintiä koronavirustilanteen vuoksi?
  18. Liikunta: Pitääkö yleiset uimarannat ja talviuintipaikat sekä niiden yhteydessä ylläpidetyt tilat sulkea koronaviruksen takia? 
  19. Liikunta: Saako jalkapallokentillä ja vastaavilla ulkoliikuntapaikoilla pitää harjoituksia vai pitääkö ne sulkea kokonaan?
  20. Mitä tarkoittaa käytännössä se, että avit tekevät päätökset yli 500 hengen yleisötilaisuuksien kieltämiseksi heinäkuun loppuun asti?

Hyödyllisiä linkkejä

B. Perusopetus, muu opetus ja oppilaitokset

  1. Mistä löydän tietoa koronajärjestelyjen purkamisesta kouluissa ja varhaiskasvatuksessa 14.5.2020 alkaen?
  2. Voiko koulu tai kunta itse päättää pysyä etäopetuksessa?
  3. Miten koulu saa tiedon lapsen poissaoloon oikeuttavasta vanhempien terveystilanteesta ilman, että vanhempien terveystietoja luovutetaan koululle?
  4. Miten koulukuljetus toteutetaan turvallisesti?
  5. Mikä taho voi myöntää riskiryhmään kuuluvalle oppilaalle vapautuksen osallistumisesta opetukseen?
  6. Miten riskiryhmään kuuluva henkilökunta suojataan koronatartunnalta, kun koulut ja oppilaitokset avataan?
  7. Onko riskiryhmään kuuluvalla opettajalla mahdollisuus kieltäytyä antamasta lähiopetusta, kun koulut ja oppilaitokset avataan?
  8. Kuinka ruokailu ja välitunnit järjestetään turvallisesti? 
  9. Voidaanko päättäjäiset ja kevätjuhlat järjestää?
  10. Jatkuvatko koulujen aamu- ja iltapäiväkerhot 14.5. alkaen?
  11. Mitä koronaan liittyvää ohjetta varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tulee noudattaa 14.5. alkaen?
  12. Mitä koronaan liittyvää ohjetta oppilaitosten ja korkeakoulujen tilojen käytössä tulee noudattaa 14.5.2020 alkaen?    
  13. Miten oppilaitos määritellään? Kattaako tämä kaiken peruskouluista korkeakouluihin?

Lisätietoa ja ohjeistusta kouluista ja opetuksesta:

C. Varhaiskasvatus

  1. Mitä hallituksen linjaukset tarkoittavat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osalta?
  2. Koskeeko avien määräys yleisötilaisuuksien rajoittamisesta myös varhaiskasvatusta?
  3. Voiko kesän aikana yhdistää päiväkoteja tai ryhmiä?
  4. Vaikuttaako varhaiskasvatuksen maksuihin, jos varhaiskasvatuksessa oleva lapsi tai lapset määrätään karanteeniin?
  5. Miten varhaiskasvatuksessa tulee toimia riskiryhmiin kuuluvien lasten kanssa?
  6. Voivatko lapset viedä päiväkotiin omia leluja tai unikaveria?

D. Terveydenhuolto

  1. Onko SPR:n Veripalvelulla lupa käyttää suljetuksi määrättyjä tiloja verenluovutuksen järjestämistä varten? 
  2. Kuka voi antaa terveydenhuollon etäpalveluja ja mitä tulee huomioida, kun vastaanottotoiminta toteutetaan etävastaanottona?  
  3. Onko hoitotakuu voimassa poikkeusolojen aikana? 
  4. Voivatko yksityiset terveydenhuollon yritykset, kuten hierojat ja fysioterapeutit, jatkaa toimintaansa normaalisti koronatilanteesta huolimatta?
  5. Kuka koordinoi muuhun kuin hoitolaitoskäyttöön tarkoitettujen tilojen ottamista hoitolaitoskäyttöön koronavirusepidemian aikana?

Tietoa yksityisestä terveydenhuollosta: Koronaan liittyvät kysymykset
 

E. Sosiaalipalvelut

  1. Miten kuntien sosiaalihuollon pitää toimia koronavirustilanteen osalta?
  2. Lastensuojelu: Voidaanko sijoitettujen lasten ns. kotilomia perua?
  3. Voiko kunta, palveluntuottaja  tai palveluyksikkö kieltää henkilökohtaisen avustajan käynnit tehostetussa palveluasumisyksikössä?
  4. Voiko kehitysvammalain mukaisia rajoitustoimenpiteitä keventää koronaviruksesta johtuvista syistä?
  5. Miten sosiaalihuollon asumispalveluyksiköiden lääkehuolto pitää järjestää koronaepidemian aikana?

Vanhusten hoivakodit ja korona

  1. Miten laajalti koronavirus on levinnyt vanhusten hoivakodeissa, ja onko ongelmia enemmän kuntien vai yksityisten palveluntarjoajien hoivakodeissa?
  2. Kerääkö aluehallintovirasto tietoa koronatartunnoista tai koronasta johtuvista kuolemantapauksista hoivakodeissa?
  3. Johtuvatko kuolemantapaukset, joissa vanhusten hoivakodin asukas on kuollut koronaviruksen aiheuttamaan tautiin, asiakas- ja potilasturvallisuuden laiminlyönnistä?
  4. Miten koronaviruksen leviämistä vanhusten hoivakodeissa voidaan ehkäistä?
  5. Kenen vastuulla on hoivakotien varautuminen koronaepidemiaan?
  6. Mikä on eri toimijoiden vastuu hoivakotien toiminnan valvonnassa?
  7. Jos hoivakotien toiminnassa havaitaan laiminlyöntejä, millaisiin toimiin aluehallintovirasto voi ryhtyä?
  8. Millaisia ohjeita sosiaali- ja terveysministeriöltä on tullut liittyen valvontaan koronatilanteessa?
  9. Ovatko hoivakotien vierailukiellot suosituksia vai lakiin perustuvia määräyksiä?
  10. Mihin lakiin hoivakotien vierailukiellot perustuvat?
  11. Kuka tai mikä taho voi päättää hoivakotien vierailukieltojen ja vastaavien rajoitusten purusta tai muutoksista?
  12. Ovatko yli 70-vuotiaiden ohjeet lähikontaktien välttämisestä ja kotona pysyttelemisestä hallituksen suositus vai lakiin perustuva määräys?
  13. Voivatko vanhusten  tehostetun palveluasumisen yksiköt edelleen ottaa vanhuksia lyhytaikaisille jaksoille esimerkiksi omaishoidon vapaiden ajaksi?

F. Kirjastot

  1. Mitä hallituksen 4.5.2020 antamat linjaukset tarkoittavat kirjastojen kannalta?
  2. Miten voi lainata lukemista, kun kirjastot ovat suljettuina 31.5.2020 saakka?
  3. Miten voin käyttää kirjastojen e-kirjoja?
  4. Miten lainat uusitaan? Miten sakkojen käy? Miten varausten käy? 
  5. Haluaisin lainata kirjastosta elokuvia. Miten se onnistuu nyt?
  6. Voiko kirjoja palauttaa kirjastoon?
  7. Koskevatko julkisten kokoontumisten rajoitukset myös kirjastoja?

G. Alkoholi ja ravintolat

  1. Voiko ravintolassa järjestää bingoa, karaokea, tietovisaa tms. toimintaa?
  2. Voivatko valmistuskeittiöt ja ravintolat jatkaa toimintaansa kampusalueella, vaikka ne ovat yliopiston vuokraamissa tiloissa? 
  3. Jos on epäily, että kokilla on koronavirustartunta, voiko ravintolan pitää auki?
  4. Täytyykö anniskeluluvan keskeytyksestä ilmoittaa aluehallintovirastolle?
  5. Mahdollistaako lakiehdotus ravintoloiden sulkemisesta alkoholijuomien myynnin ravintoloista mukaan asiakkaille?
  6. Voiko ravintola toimittaa alkoholijuomia kotiinkuljetuksena?
  7. Miten anniskeluravintolaan haetaan lupa alkoholin ulosmyyntiin? 
  8. Onko alkoholin ulosmyynnille jotain rajoituksia esim. kellonaikojen tai viikonpäivien suhteen?
  9. Kuinka kauan alkoholin ulosmyyntiluvan saaminen kestää?
  10. Mitä tapahtuu tapahtumaan jo myönnetylle määräaikaiselle anniskeluluvalle ja voiko maksun saada takaisin?
  11. Voiko vireillä olevan määräaikaisen anniskelulupahakemuksen peruuttaa?
  12. Voiko vireillä olevan lupahakemuksen ilmoitettua ajankohtaa muuttaa ja kuinka tämä tapahtuu?
  13. Saako ravintoloitsija hyvitystä anniskelun valvontamaksusta ajalta, jolloin ravintola on määrätty pidettäväksi kiinni?
  14. Mikä on aluehallintovirastojen rooli tilanteessa, jossa hallitus määrää ravintolat suljettaviksi?
  15. Vaikuttaako ravintoloiden sulkeminen nykyisiin vähittäismyyntilupiin?
  16. Miten ravintoloiden toiminnan rajoitukset vaikuttavat henkilöstöravintoloihin?
  17. Miten pitää toimia, jos saa tietää ns. salakapakasta eli ravintolasta, joka palvelee asiakkaita vastoin voimassa olevia koronarajoituksia?
  18. Mistä voi tarkistaa ravintolan asiakaspaikkamäärän?

H. Nuoriso ja nuorisotyö

  1. Voiko kunnassa lomauttaa nuorisotyöntekijöitä koronaviruksesta johtuvien poikkeusolojen aikana? 
  2. Järjestämme lasten ja nuorten harrastustoimintaa etäkerhona. Voiko näin toimia? Ovatko näistä kerhoista tulevat kustannukset hyväksyttäviä?
  3. Miten koronaviruksesta johtuvat rajoitukset vaikuttavat etsivään nuorisotyöhön?
  4. Onko nuorten mahdollista jatkaa sopimuksellista toimintaansa nuorten työpajalla, jos pajalla pystytään tarjoamaan heille tavoitteellista etä- tai virtuaalivalmennusta?

X. Muut aiheet

  1. Miten koronaviruksesta johtuvat poikkeusolot vaikuttavat avin myöntämiin valtionavustuksiin? 
  2. Mistä löytyvät aluehallintovirastojen antamat määräykset?
  3. Mikä on aluehallintovirastojen rooli koronavirustilanteen hoidossa?
  4. Miten eri viranomaisten vastuut ovat jakautuneet koronavirustilanteen hoitamisessa?
  5. Miten koronaviruksesta johtuvat poikkeusolot vaikuttavat työntekijän oikeuksiin ja velvollisuuksiin?
  6. Miten koronavirusepidemia vaikuttaa taloyhtiöiden ja muiden asuinrakennusten korjaushankkeisiin?
  7. Voiko monen viranomaisen yhteisessä asiointipisteessä asioida poikkeusolojen aikana?
  8. Mistä saan tietoa koronaviruksen vaikutuksesta tietosuojaan?

A. Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Voimassa 1.6.2020 alkaen

1. Mitä yleisötilaisuuksia ja kokoontumisia aluehallintovirastojen antamat määräykset koskevat 1.6. alkaen?

Aluehallintovirastojen 19.5.2020 antama määräys sallii järjestää sisä- ja ulkotiloissa enintään 50 hengen yleisiä kokouksia ja yleisötilaisuuksia. Sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voidaan tarkemmilla ehdoilla kuitenkin järjestää yleisötilaisuuksia sekä yleisiä kokouksia, joihin osallistuu 51-500 henkeä.

Yleinen kokous tarkoittaa mielenosoitusta tai muuta kokoontumisvapauden käyttämiseksi järjestettyä tilaisuutta, johon muutkin kuin nimenomaisesti kutsutut voivat osallistua tai jota he voivat seurata. 

Yleisötilaisuudella tarkoitetaan yleisölle avoimia huvitilaisuuksia, kilpailuja, näytöksiä ja muita niihin rinnastettavia tilaisuuksia, joihin osallistutaan osallistujan omasta aloitteesta. 

Yleisötilaisuuden käsitteen piiriin ei kuulu jatkuvaluonteinen, normaali palvelutoiminta ja muu tiloissa yleisesti harjoitettava toiminta. Jatkuvaluonteinen normaalitoiminta ei ole yleisötapahtuma. Aluehallintovirastojen antamat määräykset kokoontumisrajoituksista eivät koske tällaista toimintaa. 

Esimerkkejä yleisötilaisuuksista (määräykset koskevat näitä):

  • Konsertit
  • Teatteri- ja kesäteatterinäytökset (myös esimerkiksi huvipuiston tiloissa järjestetyt näytökset)
  • Elokuvateatterinäytökset
  • Festivaalit   
  • Markkinat
  • Yksittäiset huutokauppatilaisuudet
  • Yleisurheilu-, pesäpallo- ja jalkapallo-ottelut ja -turnaukset
  • Juhannuskokkotapahtuma (ei yksityishenkilöiden järjestämä)  

Edellä mainittuja ja vastaavia tilaisuuksia siis koskevat aluehallintovirastojen määräämät kokoontumisrajoitukset.

Esimerkkejä jatkuvasta normaalitoiminnasta, joka ei ole yleisötilaisuus (määräykset eivät koske näitä):

  • Huvipuistot ja sisähuvipuistot
  • Eläinpuistot 
  • Liikunta- ja aktiviteettipuistot 
  • Tivolit
  • Toritoiminta
  • Leikkipuistot ja leikkipaikat   
  • Maauimalat ja uimarannat   
  • Kesäleirit

Näiden toimijoiden ja tilojen normaalia, jatkuvaluonteista toimintaa eivät siis koske aluehallintovirastojen määräämät kokoontumisrajoitukset. Toimijoiden tiloissa tai alueella ei kuitenkaan saa järjestää yli 500 hengen yleisötilaisuuksia tai yleisiä kokouksia.

Aluehallintovirasto korostaa, että jokaisen toimijan on tärkeää huomioida toiminnassaan yleiset ohjeet hygienia- ja muista järjestelyistä, joilla viruksen leviämistä estetään, vaikka toiminta tai tapahtuma ei kuuluisikaan aluehallintovirastojen määräämien kokoontumisrajoitusten piiriin.

HUOM. 

Kun kyseessä on 51-500 henkilön yleisötilaisuus sisätiloissa tai alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa, järjestäjän on aluehallintovirastojen määräyksellä huomioitava Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohje hygienia- ja muista erityisjärjestelyistä, joilla viruksen leviämistä estetään.  

Hallitus suosittelee, että myös alle 50 hengen yleisötilaisuuksissa noudatetaan edellä mainittuja ohjeita.  

Aluehallintovirasto korostaa jokaisen toimijan ja kansalaisen omaa vastuuta noudattaa viranomaisten määräyksiä, ohjeita ja suosituksia omassa toiminnassaan ja siten omalta osaltaan ehkäistä koronaviruksen leviämistä. 

Lisätietoa 

Vastausta on päivitetty 26.5.2020.

2. Millä ehdoilla on sallittua järjestää yleisötilaisuus, jossa on 51-500 henkilöä?

Sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa on 1.6. alkaen mahdollista erityisjärjestelyin järjestää enintään 500 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Erityisjärjestelyt tarkoittavat sitä, että ihmisten turvallisuus varmistetaan asiakasmäärien rajaamisella sekä  turvaetäisyyksien ja hygieniaohjeistuksen avulla. Yli 500 hengen yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten järjestäminen on kielletty.

Aluehallintovirastot ovat määränneet, että 51-500 hengen tilaisuuksissa noudatetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön 14.5.2020 antamaa ohjetta koronavirustartuntojen ehkäisemisestä ja julkisten tilojen käytössä. 

3. Voiko yli 500 hengen yleisötilaisuutta varten saada aluehallintovirastolta poikkeusluvan tapahtuman järjestämiseen?

500 hengen rajoitus yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten osalta on ehdoton. Aluehallintovirastot eivät myönnä poikkeuslupia yli 500 hengen tilaisuuksien järjestämiseen.

4. Mistä tapahtuman tai yleisötilaisuuden järjestäjä löytää ohjeita turvallisen tapahtuman järjestämiseen? 

Aluehallintovirastot ovat määränneet, että 1.6.2020 alkaen 51-500 hengen tilaisuuksissa noudatetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön 14.5.2020 antamaa ohjetta koronavirustartuntojen ehkäisemisestä. 

Hallitus suosittelee, että näitä samoja turvallisuus- ja hygieniaohjeita noudatetaan myös pienemmissä, enintään 50 henkilön kokoontumisissa ja yleisötilaisuuksissa 1.6.2020 alkaen. 

5. Voiko toimija tai tapahtumanjärjestäjä lähettää aluehallintovirastolle turvallisuus- ja hygieniaohjesuunnitelmansa arvioitavaksi tai hyväksyttäväksi? 

Aluehallintovirastot eivät anna arvioita tai hyväksyntää yksittäisten toimijoiden suunnitelmille Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön laatimien turvallisuus- ja hygieniaohjeiden soveltamisesta. Toimijan pitää itse arvioida, miten se voi parhaiten soveltaa näitä ohjeita toiminnassaan. 

Ohjeiden noudattamisen tarkoituksena on varmistaa osallistujien turvallisuus ja estää viruksen leviäminen. Tarvittaessa neuvoja yleisten ohjeiden paikalliseen soveltamiseen voi kysyä kunnan tartuntataudeista vastaavalta lääkäriltä.

On huomattava, että yleisötilaisuuden järjestäminen voi edellyttää viranomaislupia, ja niistä täytyy tässäkin tilanteessa huolehtia. Vastuu on tilaisuuden järjestäjällä.

6. Mitä tarkoitetaan enintään 500 henkilön osallistujamäärällä?

1.6. alkaen on mahdollista järjestää alle 500 henkilön yleisötilaisuus tai yleinen kokous, jos toteutuksessa noudatetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön 14.5.2020 antamaa ohjetta koronavirustartuntojen ehkäisemisestä.

Jos tilaisuuden tai tapahtuman järjestäjät ovat erillään yleisöstä, heitä ei lasketa osallistujamäärään. Osallistujamäärään ei lasketa esimerkiksi esiintymislavalla esiintyviä taiteilijoita tai urheilukentillä kilpailevia urheilijoita tai kentällä olevia toimitsijoita.

Henkilömäärään sen sijaan lasketaan yleisö ja sellaiset tapahtumanjärjestäjät, toimitsijat ja muut toimijat (kuten myyntipisteiden henkilökunta), jotka ovat yleisön kanssa samoissa tiloissa tai muuten suorassa kontaktissa yleisöön.

7. Koskevatko avin määräykset, jotka astuvat voimaan 1.6., myös ravintoloita eli voivatko ravintolat toimia samojen ohjeiden mukaan?

Aluehallintovirastojen määräykset eivät koske ravintoloita. Ravintolat ovat olleet suljettuna hallituksen päätöksellä ja valmiuslain nojalla. Hallitus linjasi 4.5.2020, että ravitsemisliikkeiden asteittainen avaaminen aloitetaan 1.6.2020 edellyttäen, että nyt tehtävien rajoitusten purkamisen vaikutukset ja myöhempi yleinen epidemiologinen tilannearvio sitä tukevat. Toimivaltainen viranomainen ravintoloiden sulkemisen osalta on työ- ja elinkeinoministeriö.

8. Koskevatko kokoontumisrajoitukset uimahallien ja muiden liikuntatilojen toimintaa?

Yleisötilaisuuksien rajoitukset 10 henkilöön (voimassa 31.5. asti) ja 50 henkilöön (voimassa 1.6. alkaen) eivät koske uimahallien ja muiden liikuntatilojen tavanomaista toimintaa. Rajoitukset kuitenkin koskevat liikuntatiloissa mahdollisesti järjestettäviä tilaisuuksia ja tapahtumia. Esimerkiksi säännöllisesti järjestettävät, ohjatut vesijumppa- ja muut ryhmäliikuntatunnit katsotaan liikuntatilan tavanomaiseksi toiminnaksi, jolloin niitä ei koske aluehallintoviraston määräys yleisötilaisuuksien rajoituksista.

Korostamme jokaisen toimijan ja aikuisen vastuuta noudattaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja muiden viranomaisten ohjeita hygienia- ja muista järjestelyistä, joilla viruksen leviämistä ehkäistään. Aikuisten vastuulla on huolehtia, että myös lapset noudattavat ohjeita. Urheiluhallien ja liikuntapaikkojen ylläpitäjien täytyy itse arvioida, miten viranomaisten ohjeita voidaan parhaiten soveltaa paikallisiin olosuhteisiin niin, että asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuus varmistetaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön 14.5.2020 antaman ohjeen mukaan ohjetta tulee soveltaa myös julkisten tilojen käytössä. 

Erityisesti uimahallien osalta kannattaa käydä toimintojen avaamissuunnitelmaa läpi kaupungin ympäristöterveyden kanssa (mukaan lukien omavalvontaan ja allasveden laadun selvittämiseen liittyvät asiat) ja huomioida legionellariski suljetuissa vesijärjestelmissä (esim. käyttämättömät vesipisteet, tyhjennetyt uima-altaat).

Päivitetty 20.5.2020.

9. Onko kunnan pakko avata uimahallit 1.6.2020?

Kunnat ovat sulkeneet liikuntapaikkansa valtioneuvoston 16.3.2020 tekemään linjaukseen perustuen. Aluehallintovirasto ei ole antanut liikuntapaikkojen sulkemisesta määräyksiä eikä myöskään määrää niiden avaamisesta.

Valtioneuvosto on tehnyt 6.5.2020 periaatepäätöksen, jonka mukaan nyt suljettuna olevat julkiset sisätilat (valtion ja kuntien museot, teatterit, Kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, Kansallisarkiston asiakas- ja tutkijasali-palvelut, harrastustilat ja -paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat, kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset) avataan 1.6.2020 alkaen hallitusti ja asteittain. Liikuntapaikkojen osalta liikuntalaissa ei tarkemmin määritellä kunnan velvollisuuksia liikuntapalvelujen tarjoamisessa.

Kunta voi siis harkintansa mukaan avata uimahallinsa 1.6.2020 alkaen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön 14.5.2020 antaman ohjeen mukaan ohjetta tulee soveltaa myös julkisten tilojen käytössä.

Jos uimahallissa jatkuvaluonteisen normaalitoiminnan lisäksi järjestetään yleisötilaisuuksia tai tapahtumia, niissä pitää noudattaa avien antamia määräyksiä. Lisätietoa on UKK-kysymyksissämme, jotka ovat voimassa 1.6.2020 alkaen.

Päivitetty 20.5.2020.

10. Miten THL:n ja OKM:n ohjeet on huomioitava lasten ja nuorten leiritoiminnassa 1.6. alkaen?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön 14.5.2020 antamassa ohjeessa suositellaan muun muassa, että leireillä toimitaan rajatuissa, enintään 50 henkilön ryhmissä. Kun leirillä rajataan lähikontaktien määrää, helpotetaan altistuneiden jäljitystyötä, jos leirillä todetaan koronavirustartunta. Ohjeessa on myös suosituksia hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta, siivouksesta ja tarpeettoman fyysisien kosketuksen välttämisestä. 

Voimassa 14.-31.5.2020

1. Milloin aluehallintovirastot antavat ohjeita kesän tapahtumien osalta?

Aluehallintovirastot ovat 19.5.2020 tehneet päätökset kesän yleisötilaisuuksien kokoontumisrajoituksista. Rajoitusten avulla pyritään estämään koronaviruksen leviämistä Suomessa.

Aluehallintovirastojen määräämät kokoontumisrajoitukset ja niihin liittyvät käytännön tulkinnat ovat kuitenkin yleisluonteisia, koska erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien kirjo on laaja.

Emme ota määräyksissämme kantaa jokaiseen yksittäiseen tapahtumaan, mutta julkaisemme määräyksiimme liittyviä tulkintoja verkkosivujemme usein kysytyissä kysymyksissä (UKK). Tulkintamme voivat tukea tapahtumajärjestäjän päätöksentekoa. Pääsääntöisesti kunkin tapahtumajärjestäjän tai toimijan pitää silti itse arvioida, miten se voi huomioida määräykset ja hygieniasuositukset omassa toiminnassaan ja toteuttaa toiminnan, tilaisuudet ja tapahtumat niin, että tautitilanne ei pahene.

Korostamme jokaisen toimijan ja kansalaisen omaa vastuuta noudattaa viranomaisten määräyksiä, ohjeita ja suosituksia omassa toiminnassaan ja siten omalta osaltaan ehkäistä koronaviruksen leviämistä.

Päivitetty 19.5.2020.

2. Onko torimyynti sallittua ja saako toreilla järjestää markkinoita?

Normaali torimyynti, jota järjestetään säännöllisesti, on sallittua. Yksittäiset markkinatapahtumat ovat yleisötilaisuuksia, ja niiden järjestäminen on siten tällä hetkellä kielletty, jos tapahtumaan osallistuu yli kymmenen henkilöä.

3. Miten ulkoharrastuspaikkoja voi hyödyntää 14.5. jälkeen?

Valtioneuvoston linjauksen mukaan ulkoharrastuspaikat avataan 14.5.2020 alkaen, mutta niilläkin on edelleen noudatettava 10 hengen kokoontumisrajoitusta. Kuntien omistamissa ulkoliikuntapaikoissa opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelevat seuraavaa linjausta aikavälillä 14.5.-31.5.2020:

  • Pienillä ulkoliikuntapaikoilla voi olla samanaikaisesti enintään 10 henkilöä.
  • Suurilla kentillä kuten jalkapallo-, yleisurheilu- ja muut vastaavat kentät voi samanaikaisesti olla yhteensä enintään 30 henkilöä ja hekin enintään 10 henkilön ryhmiin jakautuneina. Tarpeettomia fyysisiä kontakteja tulee kuitenkin välttää.
  • Golfkenttien osalta suositellaan, että niillä olisi samanaikaisesti yhteensä enintään 50 henkilöä ja hekin enintään 10 henkilön ryhmiin jakautuneina niin, ettei lähikontakteja synny.
  • Kilpailuja ja otteluita ulkoliikuntapaikoilla ei voi järjestää toukokuun aikana.

Myös yksityisten liikuntapaikkojen omistajien ja kolmannen sektorin liikuntapaikkojen omistajien suositellaan toimivan edellä kuvatulla tavalla.

Ulkoliikuntapaikkojen käytössä 1.6.2020 alkaen tulee noudattaa aluehallintoviraston päätöksiä ja THL:n ohjetta.

 

Voimassa 31.5.2020 asti

1. Mitä yleisötilaisuuksia ja kokoontumisia aluehallintovirastojen antamat määräykset koskevat?

Aluehallintovirastojen antamat määräykset koskevat yleisiä kokouksia ja yleisötilaisuuksia. Määräyksen mukaan yli 10 hengen yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien järjestäminen on kielletty.

Yli 10 hengen kansalaistilaisuuksien koollekutsuminen on kielletty. Kielto koskee yleisölle järjestettävää avointa kokousta riippumatta siitä, pidetäänkö se sisätiloissa tai ulkona.

Yleinen kokous tarkoittaa tilaisuutta, johon muutkin kuin nimenomaisesti kutsutut voivat osallistua tai jota he voivat seurata.

Yleisötilaisuus on pääsääntöisesti yli 10 hengen tilaisuus, johon osallistuja osallistuu omasta aloitteestaan. Tällaisia tilaisuuksia ovat mm. yleisölle avoimet huvitilaisuudet, näytökset, kilpailut ja muut niihin rinnastuvat tilaisuudet, kuten teatteri-, ooppera- ja elokuvanäytökset sekä konsertit ja näyttelyt, samoin kuin messut, kilpailut ja urheilutapahtumat.

Avien antamat määräykset eivät koske kauppoja ja kauppakeskuksia, ravintoloita, yökerhoja ja kahviloita. Ne eivät kuitenkaan saa järjestää yli 10 hengen yleisötilaisuuksia. Lisäksi hallitus suosittelee, että tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla vältetään.

Lisätietoa

Päivitetty 14.5.2020

2. Koskeeko avien määräys kieltää yli 10 henkilön julkiset kokoontumiset myös yrityksiä?

Avien määräys ei koske työpaikkojen normaalia toimintaa. Työpaikoilla ei kuitenkaan saa järjestää yli 10 hengen yleisötilaisuuksia. Suositeltavaa on, että työpaikoilla hyödynnetään etätyötä mahdollisuuksien mukaan.

Lisätietoa: Työterveyslaitoksen ohjeita työpaikoille koronavirusepidemian ehkäisyyn (ttl.fi)

3. Koskeeko avien määräys kieltää yli 10 henkilön julkiset kokoontumiset myös yhtiökokouksia?

Yleisötilaisuuksina pidetään myös yhdistysten kokouksia ja yhtiökokouksia. Määräyksen rajana on 10 henkilöä, joten pienten yhtiöiden ja yhteisöjen kokoukset voidaan pitää. Vastuu kokousten järjestämisestä osakkaille turvallisella tavalla on aina yhtiöllä.

1.5.2020 voimaan tulleen lain mukaan yhtiökokouksia voidaan poikkeusoloista johtuen lykätä niin, että ne pidetään 30.9.2020 mennessä.

  • Lisätietoa: oikeusministeriön Kysymyksiä ja vastauksia koronasta, kysymys "Mihin mennessä kokoontumisrajoitusten takia pitämättä jäänyt osakeyhtiön tai osake-yhtiön yhtiökokous, osuuskunnan kokous tai yhdistyksen kokous tulee järjestää?" (oikeusministerio.fi)

Päivitetty 27.4.2020.

4. Koskeeko avien määräys kieltää yli 10 henkilön kokoontumiset myös huvipuistoja, tivoleja ja sirkuksia?

Kyllä, avien määräys kieltää yli 10 henkilön yleisötilaisuudet koskee tivoleja, sirkuksia ja huvipuistoja.

Aluehallintovirastojen määräysten lisäksi hallitus on 16.3.2020 linjannut, että valtion ja kuntien kulttuurilaitokset ja monet muut julkiset kokoontumistilat suljetaan. Sulkeminen koskee seuraavia:

  • museot
  • teatterit
  • Kansallisooppera
  • kulttuuritalot
  • kirjastot
  • kirjastoautot
  • Kansallisarkiston salipalvelut
  • harrastustilat ja -paikat
  • uimahallit ja muut urheilutilat
  • nuorisotilat, kerhotilat ja järjestöjen kokoontumistilat
  • vanhusten päivätoiminta
  • kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset

5. Koskeeko avien päätös myös elokuvateattereita, teattereita, konsertteja ja näyttelyitä?

Oikeusministeriön 18.3.2020 antaman linjauksen mukaan myös elokuvateatterit kuuluvat avien yleisötilaisuuksia koskevan määräyksen piiriin. Elokuvateatterit saavat olla auki, mutta niitä suositellaan suljettavaksi hallituksen linjauksen mukaisesti. Ne voivat myös näyttää elokuvia, mutta ne eivät saa päästää näytöksiin enempää kuin 10 henkeä kerrallaan.

Myös autoille tarkoitetut drive in -elokuvanäytösten tai esimerkiksi lentokoneita hyödyntävien elokuvanäytösten järjestäminen on kielletty, jos niihin osallistuu yli 10 henkilöä. 

Myös teatterit, konsertit, näyttelyt ja vastaavat kuuluvat määräyksen piiriin.

Lisätietoa oikeusministeriön sivuilla

6. Miksi avien määräys kieltää yli 10 henkilön julkiset kokoontumiset ei koske kauppojen, kauppakeskusten, ravintoloiden, laskettelukeskusten ja muiden vastaavien tahojen normaalia toimintaa?

Laissa tarkoitetun yleisötilaisuuden määritelmä ei täyty esimerkiksi ravintolatoiminnassa tai yksilöllisten palvelujen tarjonnassa (esimerkiksi kampaamo- ja parturitoiminta, muut yksilölliset hyvinvointipalvelut, fysioterapia, hieronta). Toki näissäkin toiminnossa on perusteltua, että palveluntarjoaja ottaa poikkeusolot ja hallituksen suositukset huomioon ja pyrkii esimerkiksi väljentämään asiakkaiden etäisyyksiä.

Ravintoloissa, yökerhoissa, kahviloissa ja muissa vastaavissa tiloissa ei kuitenkaan saa järjestää yli 10 hengen yleisötilaisuuksia, kuten kilpailuja.

Laki ei velvoita sulkemaan kauppakeskuksia, asemarakennuksia ja vastaavia yleisön käytössä olevia tiloja. Myös laskettelukeskukset ovat tällaisia tiloja. Näidenkin osalta on erittäin suositeltavaa, että asiakkaat itse ottavat poikkeusolot ja hallituksen suositukset huomioon. Kyseessä on kokoontumisrajoitus, ei liikkumiskielto.

Hallituksen linjausta ei ole tarkoitettu rajoittamaan yritystoimintaa tai estämään asiakkaiden palvelemista. Tarvittaessa palveluntarjoajan on perusteltua muuttaa toimintatapojaan ja pyrkiä palvelemaan ihmisiä yksilöllisemmin tai pienempinä ryhminä.

7. Koskeeko avien määräys kieltää yli 10 henkilön kokoontumiset kunnanvaltuuston ja hallituksen kokouksia?

Aluehallintoviraston määräämät kokoontumisrajoitukset eivät koske kunnanvaltuuston ja hallituksen kokouksia. Valtioneuvoston tämänhetkisen linjauksen mukaan kunnanvaltuuston kokoukset voidaan järjestää siten, että paikalla on yleisöä. Tällöin pitää noudattaa THL:n yleisiä ohjeita hygienia- ja muista järjestelyistä, joilla ehkäistään viruksen leviämistä. Valtioneuvoston linjauksen mukaisesti valtuuston julkisen kokouksen seuraamisessa yleisön määrää pitäisi rajoittaa kymmeneen henkilöön (1.6. alkaen enintään 50 henkilöön) ja kokouksen seuraamisessa hyödyntää esimerkiksi sähköisiä kanavia. Varotoimenpiteinä kokoontumisia voidaan harventaa ja päättää nyt vain niistä asioista, jotka ovat pakollisia tai muuten kiireellisiä.

Toukokuun 2020 alusta tuli voimaan väliaikainen kuntalain muutos. Sen nojalla sähköinen kokous ja sähköinen päätöksentekomenettely voidaan ottaa väliaikaisesti käyttöön kunnan tai kuntayhtymän hallituksen päätöksellä kaikissa kunnan tai kuntayhtymän toimielimissä. Hallitus voi väliaikaisen kuntalain nojalla päättää, että julkisia kokouksia on mahdollista seurata vain sähköisesti.

Tarkempaa tietoa ja ohjeistusta kuntien toimielinten kokouksista on valtioneuvoston sivuilla

Vastausta on päivitetty 14.5.2020.

8. Kuka valvoo, että kiellettyjä tilaisuuksia ei järjestetä?

Valtioneuvosto korostaa, että jokaisella aikuisella ihmisellä on vastuu noudattaa rajoituksia ja ohjeistuksia.

Määräys yli 10 henkilön tilaisuuksien kieltämiseksi perustuu tartuntatautilakiin, jossa ei tätä säännöstä (58 §) koskevaa rangaistussäännöstä ole. Se vaikuttaa myös kokoontumislain soveltamiseen, jota poliisi valvoo. Kokoontumislain vastainen toiminta voi olla rangaistavaa kokoontumisrikkomuksena, jolloin maksimirangaistus on sakko.

9. Kuuluvatko risteilyillä järjestettävät yleisötilaisuudet rajoitusten piiriin?  

Yleisötilaisuudella tarkoitetaan pääsääntöisesti yli 10 hengen tilaisuutta, johon osallistuja voi osallistua omasta aloitteestaan. Tällaisia tilaisuuksia ovat mm. yleisölle avoimet huvitilaisuudet, näytökset, kilpailut ja muut tähän rinnastettavat tilaisuudet.  

Aluksen kuuluessa Suomen valtion toimivallan piiriin tulee noudattaa maan lakia. Tartuntatautilain perusteella avit ovat antaneet määräyksen, jolla kielletään yli 10 henkilön kokoontumiset julkisessa tilassa Manner-Suomessa. Tartuntatautilain ja tehdyn määräyksen perusteella risteilyaluksella ei tulisi järjestää yli 10 henkilön yleisötilaisuutta. Laivaliikenteen osalta on mahdotonta antaa yksiselitteistä vastausta kaikkien tilanteiden varalta. On hyvä huomioida, että hallitus suosittelee välttämään matkustamista.

10. Koskeeko avien määräys kieltää yli 10 henkilön kokoontumiset myös yhdistysten, kuten AA-ryhmien kokouksia?

Yli 10 hengen yleisötilaisuudet ovat kiellettyjä. Yleisötilaisuuksina pidetään myös yhdistysten kokouksia. Tähän on kuitenkin poikkeuksia. Kokouksia ei saa järjestää, jos niihin osallistuminen edellyttää kutsua tai tietyn yhteisön jäsenyyttä, paitsi jos tilaisuutta voi osanottajien lukumäärän, tilaisuuden laadun tai muiden erityisten syiden perusteella pitää luonteeltaan yksityisenä. Aluehallintovirasto ei ota kantaa AA-ryhmän kokoontumisen luonteeseen.  

Tartuntatautilain tarkoituksena on rajoittaa ja ehkäistä tartuntavaaraa tilanteissa, joissa ihmiset ovat keskenään läheisessä kontaktissa, mikä lisää riskiä tartunnalle. Tilaisuuden järjestämistä pohdittaessa on syytä kiinnittää huomiota vallitsevaan tilanteeseen. Vaikka lain nojalla määrätyt kiellot ja rajoitteet eivät suoraan koskisikaan tätä tilaisuutta, järjestäjän on tärkeä arvioida toteuttamisen välttämättömyyttä suhteessa riskiarvioon.

11. Kuka maksaa tilaisuuden tai toiminnan peruuttamisesta yritykselle aiheutuvat kulut?

Työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla on aiheesta tietoa: Kysymyksiä ja vastauksia koronasta ja yritysrahoituksesta (tem.fi)

12. Milloin kuntosalit suljetaan?

Lähtökohta on, että kuntosalit eivät ole yleisötilaisuuksia, joten ne eivät ole yli 10 hengen tilaisuuden kiellon piirissä. Kulttuuri- ja liikuntapaikkojen sulkemista koskeva suositus koskee kaikkea yksityisesti järjestettyä ryhmäliikuntaa ja yksityisiä kuntosalipalveluja. Niiden sulkemista siis suositellaan. Kuntosalilla järjestettävä yleisötilaisuus tai yleinen kokous, johon osallistuu enemmän kuin 10 henkilöä, on aluehallintoviraston määräyksen perusteella kiellettyä.

Yleisötilaisuuden määritelmä avin verkkosivuilla

Koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi on tärkeää varmistaa kuntoilutilojen riittävä fyysinen väljyys ja kävijöiden väliset etäisyydet, laitteiden puhtaus jne. Hallituksen linjauksen mukaan suljetaan valtion ja kuntien uimahallit ja muut urheilutilat. Lisäksi suositellaan yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita toimimaan samoin.

13. Onko pitopalveluyrityksen toteutettava asiakkaan häiden/hautajaisten tai vastaavien yksityisten tapahtumien tarjoilu, jos tilaisuuden osallistujamäärä on enemmän kuin 10 henkilöä?    

Aluehallintovirastolla ei ole toimivaltaa arvioida asiakkaan ja palveluntuottajan välisen sopimuksen sisältöä, velvoittavuutta ja toteutumista. Häät/hautajaiset eivät ole kielletty yleisötilaisuus tai yleinen kokous vaan yksityistilaisuus, jonka järjestämisessä on pyrittävä huomioimaan yleisesti annetut suositukset ja ohjeet tartuntatautitilanteeseen liittyen.   

14. Koskeeko 10 henkilön rajoitus myös hautajaisia, häitä ja ristiäisiä?  

Kokoontumislaki ei koske uskonnollisia yhdyskuntia, mutta seurakunnat ovat oma-aloitteisesti rajoittaneet toimintaa. Hautajaiset ovat yksityistilaisuus, joten lähtökohtaisesti aluehallintoviraston määräys ei niitä koske. Jokaisen vastuulla on kuitenkin noudattaa THL:n suosituksia viruksen leviämisen estämiseksi. 

Lisätietoa: https://evl.fi/documents/1327140/69305045/piispojen-tasmentava-ohje-kirkollisista-toimituksista-18.3.2020-002.pdf

15. Kuntosalien aukiolo poikkeusoloissa - miksemme voi hyödyntää keskeytysvakuutusta?

Hallitus ei ole  toistaiseksi antanut linjauksia yksityisten liikunta-alan yritysten sulkemiseksi vaan niiden sulkemista ainoastaan suositellaan. Aluehallintovirasto antaa määräyksensä hallituksen linjausten mukaisesti niissä asioissa, joissa se on toimivaltainen.  Aluehallintovirasto ei voi ottaa kantaa vakuutusyhtiöiden myymien vakuutusten sisältöihin ja ehtoihin, vaan näitä koskevista kysymyksistä on oltava yhteydessä vakuutusyhtiöön.

16. Voiko Megazone, HopLop, isot tenniskeskukset ja muut vastaavat vapaa-ajan toimintakeskukset toimia normaalisti, nyt kun yli 10 henkilön yleisötilaisuudet on kielletty?  

Kulttuuri- ja liikuntapaikkojen sulkemista koskeva suositus koskee kaikkea yksityisesti järjestettyä ryhmäliikuntaa ja yksityisiä kuntosalipalveluja. Hallitus suosittelee niiden sulkemista.

Pääsääntö on se, että jokaisella aikuisella on vastuu noudattaa omaehtoisesti kokoontumisrajoituksia ja ohjeita etäisyyden pitämisestä. Aikuisten vastuulla on huolehtia, että myös lapset niitä noudattavat. Jotta koronaviruksen leviämistä voidaan hidastaa, ihmisten pitää vältellä kanssakäymistä mahdollisimman paljon. Näin suojataan riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä ja terveydenhuoltojärjestelmä ei ylikuormitu.

17. Voiko yhdistys tai yhtiö lykätä tilinpäätöksen laatimista tai tilinpäätöksen rekisteröintiä koronavirustilanteen vuoksi?

Aluehallintovirastolla ei ole toimivaltaa pidentää tilinpäätöksen laatimisen tai rekisteröinnin määräaikoja. Kirjanpitolautakunta on 25.3.2020 antanut poikkeusluvan tilinpäätöksen laatimisajan pidentämisestä yksittäisten kirjanpitovelvollisten osalta. Tarkempia tietoja kirjanpitolautakunnan päätöksestä ja soveltamisesta voi tiedustella kirjanpitolautakunnalta. Tilinpäätöksen rekisteröinnin osalta toimivaltainen on Patentti- ja rekisterihallitus.

18. Pitääkö yleiset uimarannat ja talviuintipaikat sekä niiden yhteydessä ylläpidetyt tilat sulkea koronaviruksen takia? 

Hallituksen 16.3.2020 tekemän linjauksen mukaan kuntien harrastustilat ja -paikat sekä uimahallit ja muut urheilutilat suljetaan. Aluehallintovirastojen näkemyksen mukaan hallituksen linjaus koskee myös kuntien talviuintipaikkojen ja yleisten uimarantojen yhteydessä ylläpitämiä tiloja, kuten lämmittelytiloja ja rakennuksissa olevia pukeutumistiloja sekä rantasaunoja ja vastaavia tiloja. Suosittelemme, että myös yksityisten toimijoiden vastaavat tilat suljetaan, mikä olisi linjassa hallituksen suosituksen kanssa.

Aluehallintoviraston käsityksen mukaan yleiset uimarannat ja talviuintipaikat ovat verrattavissa lenkkipolkuihin, joita hallituksen sulkemislinjaus ei koske. Jos niitä hyödyntää, on erittäin tärkeä pitää riittävä turvaväli muihin uimarannalla, uimapaikalla tai lenkkipolulla oleviin. Jokainen on itse vastuussa siitä, että omassa toiminnassaan noudattaa annettuja suosituksia ja ohjeita.

Edellä kuvattujen paikkojen ja tilojen sulkeminen ei kuulu aluehallintoviraston tartuntatautilain 58 pykälän mukaan antamien määräysten piiriin. Emme siis ei voi tehdä virallista tulkintaa hallituksen linjauksesta, vaan tämä vastaus perustuu käsitykseemme asiasta.

Päivitetty 8.4.2020.

19. Saako jalkapallokentillä ja vastaavilla ulkoliikuntapaikoilla pitää harjoituksia vai pitääkö ne sulkea kokonaan?

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että ulkoliikuntapaikkoja voidaan käyttää ohjattuun ja valvottuun harjoitustoimintaan, mutta kilpailuja tai muita avoimia yli 10 hengen yleisötilaisuudeksi muodostuvia tapahtumia niillä ei voi järjestää, ja mahdolliset harjoitukset on toteutettava siten, ettei lähikontakteja synny.

Hallituksen 16.3.2020 tekemän linjauksen mukaisesti kuntien ja valtion harrastuspaikat ja liikuntatilat suljetaan, ja yksityisten toimijoiden suositellaan toimivan samoin. Aluehallintovirasto ei ota kantaa siihen, mitkä paikat ja tilat kuuluvat hallituksen suosituksen piiriin. Opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksen mukaan esimerkiksi ulkoliikuntapaikat eivät olisi sellaisia liikuntatiloja, jotka pitäisi suosituksen perusteella sulkea.

Olemme  17.3. ja 8.4. antamilla määräyksillämme kieltäneet yli 10 hengen yleiset kokoukset ja yleisötilaisuudet. Yleisötilaisuutena pidetään esimerkiksi urheilukilpailuja. Aina ei voi yksiselitteisesti sanoa, onko jokin tapahtuma laissa tarkoitettu yleisötilaisuus tai yleinen kokous. Korostamme, että tässä tilanteessa kaikkien on joka tapauksessa syytä toimia vastuullisesti eli noudattaa hallituksen ja terveysviranomaisten painokkaita suosituksia lähikontaktien välttämisestä.

20. Mitä tarkoittaa käytännössä se, että avit tekevät päätökset yli 500 hengen yleisötilaisuuksien kieltämiseksi heinäkuun loppuun asti?

Hallitus linjasi 22.4.2020, että kaikki yli 500 hengen yleisötilaisuudet kielletään heinäkuun loppuun asti. Tartuntatautilain mukaan aluehallintovirastot tekevät käytännössä päätökset enintään kuukauden ajaksi kerrallaan. Teemme päätökset sen jälkeen, kun saamme sosiaali- ja terveysministeriöltä toimeksiannon. Tarkempi aikataulu ei ole tällä hetkellä tiedossa.  

Pyrimme sen jälkeen antamaan vastauksia siihen, miten rajoitukset vaikuttavat esimerkiksi sellaisiin ulkoilmatapahtumiin, joiden tarkka yleisömäärä ei ole tiedossa.

On syytä myös huomioida, että aluehallintovirastojen 8.5.2020 tekemät päätökset rajata yleisötilaisuudet 10 henkilöön ovat voimassa 31.5.2020 saakka. Päätökset löytyvät verkkosivultamme Yleistiedoksiannot.

Päivitetty 14.5.2020

Hyödyllisiä linkkejä

Takaisin alkuun


B. Perusopetus, muu opetus ja oppilaitokset

1. Mistä löydän tietoa koronajärjestelyjen purkamisesta kouluissa ja varhaiskasvatuksessa 14.5.2020 alkaen?

Hallitus on 29.4.2020 linjannut, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lähiopetukseen palataan 14.5. alkaen. Siihen saakka opetusta jatketaan pääosin etäopiskeluna. Opetus- ja kulttuuriministeriö on koonnut verkkosivuillensa usein kysyttyjä kysymyksiä koronajärjestelyjen purkamisesta 14.5.2020 alkaen.

Lue lisää: Koronaviruksesta usein kysyttyä opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla (minedu.fi)

2. Voiko koulu tai kunta itse päättää pysyä etäopetuksessa?

Kun valmiuslain nojalla annetun soveltamisasetuksen voimassaolo päättyy, asetuksella mahdollistettu etäopetuskin päättyy. Kunta ei voi jatkaa etäopetusta, vaan opetus tulee järjestää perusopetuslain mukaisesti. Kunnalla on perusopetuslain mukaan velvollisuus järjestää esi- ja perusopetusta. Lain mukaan perusopetus ja esiopetus ovat normaalioloissa lähiopetusta.

Tartuntatautilain mukaan kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää oppilaitosten ja päiväkotien sulkemisesta toimialueellaan, jos sulkeminen on välttämätöntä tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Tartuntatautilain mukaan aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella.

3. Miten koulu saa tiedon lapsen poissaoloon oikeuttavasta vanhempien terveystilanteesta ilman, että vanhempien terveystietoja luovutetaan koululle?

Koulu voi perusopetuslain 35. pykälän mukaan myöntää oppilaalle luvan erityisestä syystä tilapäiseen poissaoloon opetuksesta. Luvan myöntämisen perusteiden arvioimiseksi koulu voi edellyttää huoltajaa toimittamaan selvityksen, muun muassa lääkärintodistuksen. 

Lääkäri voi kirjoittaa lääkärintodistuksen, jossa ei ole tarkempia tietoja huoltajan terveydentilasta, mutta josta käy ilmi huoltajan kuuluminen riskiryhmään. Hoitava lääkäri arvioi voiko lapsi palata kouluun tai varhaiskasvatukseen, jos hänen perheenjäsenellään on vaikea perussairaus tai tarvitsee säännöllistä puolustuskykyä lamaavaa lääkitystä. 

4. Miten koulukuljetus toteutetaan turvallisesti?

Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että koulukuljetukset toteutuvat ja että oppilaat pääsevät kouluun. Vaihtoehtoisesti opetuksen järjestäjä voi myöntää oppilaan kuljettamista varten riittävän avustuksen, jos huoltaja pystyy huolehtimaan kuljetuksesta. Opetuksen järjestäjän vastuulla on huolehtia koulukuljetusten turvallisesta toteuttamisesta ja hakea paikallisiin olosuhteisiin parhaiten soveltuvat ratkaisut.  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ohjeistanut seuraavasti:  

  1. Varmistetaan, että oppilaat eivät matkusta sairaana ja että kuljettaja ei tule sairaana tai oireisena töihin.  
  2. Pidetään etäisyyttä ja pidättäydytään fyysisestä kontaktista (esim. kättely).  
  3. Korostetaan hyvää yskimis- ja aivastamishygieniaa. 
  4. Huolehditaan käsihygieniasta. 
  5. Huolehditaan kulkuneuvon siisteydestä ja pintojen puhtaudesta 

THL:n ohje kokonaisuudessaan: Ohjeet koulukuljetuksiin COVID-19-tartuntojen ehkäisemiseksi (pdf, thl.fi)

Päivitetty 14.5.2020.

5. Mikä taho voi myöntää riskiryhmään kuuluvalle oppilaalle vapautuksen osallistumisesta opetukseen? 

Riskiryhmään kuuluvalle oppilaalle vapautuksen opetuksesta myöntää opetuksen järjestäjä, käytännössä koulun rehtori tai opettaja. Aluehallintovirasto ei ole asiassa toimivaltainen.  

6. Miten riskiryhmään kuuluva henkilökunta suojataan koronatartunnalta, kun koulut ja oppilaitokset avataan?

Ohjeita ja verkkosivuja, joissa on tietoa aiheesta: 

7. Onko riskiryhmään kuuluvalla opettajalla mahdollisuus kieltäytyä antamasta lähiopetusta, kun koulut ja oppilaitokset avataan?

Koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvien opettajien tai koulun muun henkilökunnan mahdolliset erillisjärjestelyt hoidetaan työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyöllä. Varotoimenpiteet perustuvat työnantajan tekemään riskinarvioon. Työterveyshuolto tukee työnantajaa riskinarviossa.  

Työnantaja voi direktio-oikeuden perusteella määrätä opettajan työskentelemään koululla. Työnantajan on kuitenkin huolehdittava työturvallisuudesta muun muassa tila- ja toiminnallisin järjestelyin. Työnantajan on myös hyvä huomioida työterveyslaitoksen ohjeistus viruksen torjunnassa työpaikoilla. 

Lisätietoa: 

8. Kuinka ruokailu ja välitunnit järjestetään turvallisesti? 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on ohjeistanut asiassa: Koronaviruksesta usein kysyttyä opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla (minedu.fi) > "Millaisilla järjestelyillä varmistetaan riittävät etäisyydet esim. ruokailussa ja välitunneilla?"

9. Voidaanko päättäjäiset ja kevätjuhlat järjestää?  

Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeessa todetaan, että tarpeettomia fyysisiä kontakteja tulee kouluissa välttää, koska koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana. Koulussa pitää siis välttää tilanteita, joissa ollaan suorassa kosketuksessa muiden kanssa. Näin ollen isoja yhteistilaisuuksia, kuten perinteisiä kevätjuhlia, ei tule kouluissa järjestää. Pienimuotoisemmat päättäjäiset on mahdollista järjestää oman opetusryhmän kesken, kun ottaa huomioon turvallisuus- ja hygieniaohjeet. 

Lisätietoa: 

10. Jatkuvatko koulujen aamu- ja iltapäiväkerhot 14.5. alkaen? 

Kyllä, koulujen aamu- ja iltapäiväkerhot jatkuvat 14.5.2020 alkaen. 

11. Mitä koronaan liittyvää ohjetta varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tulee noudattaa 14.5. alkaen? 

Aluehallintovirastot ovat 12.5.2020 antaneet määräykset varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen käyttämien tilojen rajoitetusta käyttöönotosta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen antamiseen. Määräysten mukaan tilat otetaan käyttöön 14.5. edellyttäen, että tiloissa noudatetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 11.5.2020 antamaa ohjetta. Avien 12.5. antamat määräykset ovat voimassa 14.5. - 13.6.2020. 

Ministeriön ja THL:n ohje sisältää turvallisia järjestelyjä koskevia yleisohjeita. Koska olosuhteet ja käytännön järjestelyt ovat erilaisia eri kouluissa ja kunnissa, koulut voivat tehdä omaan tilanteeseensa sopivia turvallisia ratkaisuja 11.5. annetun ohjeen pohjalta. 

Kunnan sivistystoimi ja kunnan tartuntataudeista vastaava yksikkö tarvittaessa ohjeistavat kouluja ja päiväkoteja tarkemmin käytännön toimenpiteissä.

Lisätietoa: 

12. Mitä koronaan liittyvää ohjetta oppilaitosten ja korkeakoulujen tilojen käytössä tulee noudattaa 14.5.2020 alkaen? 

Aluehallintovirastot ovat 13.5.2020 antaneet tartuntatautilain mukaiset määräykset oppilaitosten ja korkeakoulujen tilojen rajoitetusta käyttöönotosta. Määräykset ovat voimassa 14.5.–13.6.2020, ja ne koskevat lukioiden, ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja vapaan sivistystyön sekä aikuisten perusopetuksen tiloja. 

Tiloja voidaan 14.5.2020 alkaen käyttää lähiopetukseen ja muuhun koulutuksen järjestäjän järjestämään toimintaan edellyttäen, että tiloissa noudatetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 11.5.2020 antamaa ohjetta sekä huomioidaan koronaviruksen leviämisen ehkäiseminen.

Vaikka oppilaitosten tiloja voidaan käyttää aluehallintovirastojen määräysten mukaisin edellytyksin, valtioneuvosto suosittaa, että oppilaitoksissa jatketaan etäopetusta lukukauden loppuun asti. Koulutuksen järjestäjä voi itse päättää missä määrin se tarvittaessa järjestää lähiopetusta. Koronaviruksen leviämisen estämiseksi on välttämätöntä, että koulutuksen järjestäjät noudattavat ohjeistuksia hygienia- ja muista järjestelyistä.

13. Miten oppilaitos määritellään? Kattaako tämä kaiken peruskouluista korkeakouluihin?

Oppilaitoksiin kuuluvat perusopetusta antavat oppilaitokset, toisen asteen oppilaitokset (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset), yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä vapaan sivistystyön oppilaitokset ja taiteen perusopetuksen oppilaitokset. Tilastokeskus määrittelee oppilaitokseksi sellaisen hallinnollisen yksikön

  • jolla on rehtori tai muu johtaja
  • jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta
  • jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus
  • jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään
  • jonka toimintaa laki tai asetus säätelee
  • joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa
  • jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo.

Lisätietoa ja ohjeistusta kouluista ja opetuksesta:

Takaisin alkuun


C. Varhaiskasvatus

1. Mitä hallituksen linjaukset tarkoittavat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osalta?

Varhaiskasvatuksen palveluja voivat käyttää kaikki sitä tarvitsevat lapset ja perheet. Varhaiskasvatuksen järjestämisessä noudatetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeita tartuntojen välttämiseksi. Varhaiskasvatuksen järjestäjät ja tuottajat vastaavat varhaiskasvatusympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta.

Esiopetus jatkuu ennallaan lähiopetuksena. Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää esiopetusta etänä, mutta kunta voi sitä järjestää, jos huoltajat niin toivovat. 

Lisätietoa:

Päivitetty 14.5.2020.

2. Koskeeko avien määräys yleisötilaisuuksien rajoittamisesta myös varhaiskasvatusta?

Kokoontumisrajoitukset eivät koske varhaiskasvatusta. Lapsiryhmät pitää muodostaa varhaiskasvatuslain mukaan. Myös henkilöstömitoitusta säätelee voimassa oleva varhaiskasvatuslaki. Tartuntavaaran vuoksi varhaiskasvatuksessa on silti suositeltavaa työskennellä tavanomaista pienemmissä ryhmissä sekä tehostaa siivousta ja käsihygieniaa.
Myös muiden kuin lasten ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua päiväkodin tai koulun  alueella tulee välttää. Kunkin varhaiskasvatusyksikön pitää määritellä omaan tilanteeseensa sopivimmat käytännöt ja ohjeistaa perheitä toimimaan niiden mukaisesti.

Lisätietoa:

Päivitetty 7.5.2020.

3. Voiko kesän aikana yhdistää päiväkoteja tai ryhmiä?

Lue vastaus opetus- ja kulttuuriministeriön usein kysytyistä kysymyksistä "Saako varhaiskasvatuksen ryhmiä yhdistää? Entä kesällä?

4. Vaikuttaako varhaiskasvatuksen maksuihin, jos varhaiskasvatuksessa oleva lapsi tai lapset määrätään karanteeniin?

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaissa ei ole käsitettä karanteeni. Kunnat voivat tehdä maksujen perimisestä ja mahdollisista maksujen alennuksista omia päätöksiään.

5. Miten varhaiskasvatuksessa tulee toimia riskiryhmiin kuuluvien lasten kanssa?

Lue vastaus opetus- ja kulttuuriministeriön usein kysytyistä kysymyksistä Miten toimitaan, jos oppilas tai opettaja kuuluu riskiryhmään tai jos heidän perheissään on riskiryhmiin kuuluvia?

Lisätietoa on myös opetushallituksen ohjeissa, kohta "Erityisessä riskiryhmässä olevat lapset ja henkilöstö" (oph.fi)

6. Voivatko lapset viedä päiväkotiin omia leluja tai unikaveria?

Omaa unikaveria tai lelua ei ole suositeltavaa viedä päiväkotiin tai perhepäivähoitoon koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi.

Lisätietoa on opetushallituksen ohjeissa (oph.fi)

Lisää tietoa varhaiskasvatuksen järjestämisestä on opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen sivuilla.

Takaisin alkuun


D. Terveydenhuolto

1. Onko SPR:n Veripalvelulla lupa käyttää suljetuksi määrättyjä tiloja verenluovutuksen järjestämistä varten?

Kyllä, Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu voi käyttää suljetuksi määrättyjä tiloja verenluovutuksen järjestämiseen. Verenluovutustilaisuudet eivät ole kielletyiksi tarkoitettuja yleisötilaisuuksia. Toimivan verihuollon turvaaminen on välttämätöntä kaikissa tilanteissa. Se edellyttää liikkuvaa veripalvelutoimintaa ja luovutustilaisuuksien järjestämistä. On ensiarvoisen tärkeää, että verenluovutustilaisuudet järjestetään ja SPR:n Veripalvelun annetaan käyttää toimintaan sopivia tiloja tätä tarkoitusta varten. On kuitenkin syytä selvittää mahdollisuudet järjestää verenluovutustilaisuudet siten, ettei niihin samassa välittömässä tilassa osallistu yhtäaikaisesti yli 10 henkilöä.

2. Kuka voi antaa terveydenhuollon etäpalveluja ja mitä tulee huomioida, kun vastaanottotoiminta toteutetaan etävastaanottona?  

Terveydenhuoltopalvelujen tuottaja tai itsenäinen ammatinharjoittaja (toiminimi) voi antaa etäpalveluita, jos on tehnyt ilmoituksen toiminnastaan aluehallintovirastoon. Etäpalveluja tulee antaa Valviran ohjeistuksen mukaisesti.

Etäpalveluilla tarkoitetaan terveydenhuollossa sitä, että potilaan tutkiminen, diagnostiikka, tarkkailu, seuranta, hoitaminen, hoitoon liittyvät päätökset tai suositukset perustuvat esim. videon välityksellä verkossa tai älypuhelimella välitettyihin tietoihin ja dokumentteihin. Etäpalveluja voivat tarjota esimerkiksi puheterapeutit, psykoterapeutit, psykologit, lääkärit ja sairaanhoitajat. 

Etäpalvelun antajalla on oltava asianmukaiset tilat, laitteet (mukaan lukien verkkoyhteydet) ja asianmukaisen koulutuksen saanut henkilökunta. Etäpalvelun on oltava lääketieteellisesti asianmukaista ja siinä tulee ottaa huomioon potilasturvallisuus.

Tietojärjestelmien, joita käytetään etäpalvelussa potilastietojen välittämiseen ja tallentamiseen, tulee olla salassapitoon, tietosuojaan sekä tietoturvaan liittyvien vaatimusten mukaiset. Palvelun antaja vastaa tarjoamansa palvelun tietosuojasta ja tietoturvallisuudesta: etäpalvelussa käytettävästä yhteydestä ja siinä syntyvien henkilötietojen käsittelystä.

Edellä mainitut kriteerit koskevat niin julkista kuin yksityistä terveydenhuoltoa

Lisätietoa: Potilaille annettavat terveydenhuollon etäpalvelut (valvira.fi)

3. Onko hoitotakuu voimassa poikkeusolojen aikana? 

Koronavirustilanteesta johtuen kunnille on myönnetty oikeus poiketa terveydenhuollon kiireettömän hoidon ja sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinnin aloittamisen määräjoista. Tämä oikeus on myönnetty valmiuslain perusteella. Hoitotakuusta voidaan siis joustaa poikkeusolojen aikana.

Päivitetty 19.5.2020.

4. Voivatko yksityiset terveydenhuollon yritykset, kuten hierojat ja fysioterapeutit, jatkaa toimintaansa normaalisti koronatilanteesta huolimatta?

Suositeltavaa on, että asiakastapaamisia rajoitetaan tilapäisesti, jos vain mahdollista. Jos asiakkaan terveydentilan kannalta välttämätön asiakastapaaminen joudutaan järjestämään, on tärkeä huolehtia asianmukaisista suojaustoimista. Erityistä varovaisuutta tulee noudattaa riskiryhmiin kuuluvien asiakastapaamisissa.  On huomioitava, että joku voi sairastaa COVID-19-infektiota tietämättään.

5. Kuka koordinoi muuhun kuin hoitolaitoskäyttöön tarkoitettujen tilojen ottamista hoitolaitoskäyttöön koronavirusepidemian aikana?

Useissa kunnissa kartoitetaan parhaillaan tiloja (esim. kouluja) tilapäisiksi hoitolaitoksiksi. Samaan aikaan monilla paikkakunnilla voi olla tyhjillään entisiä hoitolaitoksia, vanhainkoteja tai muita majoitustoimintaan hyväksyttyjä tiloja. 
 
Tilojen koordinointi hoidetaan maakuntien tilakeskuksen kautta. Asiaa valmistelee sosiaali- ja terveysministeriö. Tilojen tarjoajat voivat ottaa yhteyttä tilakeskukseen.

Takaisin alkuun

Tietoa yksityisestä terveydenhuollosta: ks. verkkosivumme Koronaan liittyvät kysymykset

 


E. Sosiaalipalvelut

1. Miten kuntien sosiaalihuollon pitää toimia koronavirustilanteen osalta?

Kuntien sosiaalihuollossa on erittäin tärkeää seurata STM:n päivittyviä ohjeita ja tiedottaa niistä myös alueellaan toimiville yksityisille sosiaalipalvelujen tuottajille.

Lisätietoa:

2. Lastensuojelu: Voidaanko sijoitettujen lasten ns. kotilomia perua?

Lapsen kotilomien osalta poikkeusoloissakin noudatetaan lastensuojelulakia. On kuitenkin mahdollista, että tartuntatautilaki tulee sovellettavaksi. Silloin sovelletaan molempia lakeja.

Lapsen asioista vastaavat sosiaalityöntekijät ratkaisevat yhteistyössä lapsen, huoltajien ja yksikön kanssa sekä mahdollisessa tartuntatautiepäilyssä yhdessä terveydenhuollon viranomaisen kanssa kunkin lapsen kohdalla yksilöllisesti, miten kotiloman kanssa toimitaan. Lasta koskevat ratkaisut tehdään siis yksilöllisin perustein voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

Mahdollisissa tartunta- ja karanteeniasioissa tulee selvittää tilannetta paikallisen terveydenhuollon viranomaisen kanssa. Jos lapsi on kotilomalla, asiaa selvitetään lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän johdolla paikallisen terveydenhuollon viranomaisen kanssa.  

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjeistavat valmiuslakiin ja sen soveltamisasetukseen liittyvissä asioissa ja aluehallintovirastot edelleen neuvovat ja ohjeistavat yksittäisissä asioissa. Tässä tilanteessa on tärkeää seurata STM:n ja THL:n ohjeistuksia ja toki myös huomioida yhteinen velvoite hidastaa koronaepidemian leviämistä. 

3. Voiko kunta, palveluntuottaja  tai palveluyksikkö kieltää henkilökohtaisen avustajan käynnit tehostetussa palveluasumisyksikössä?

Ensisijaisesti kysymystä henkilökohtaisen avun käytöstä on syytä tarkastella asiakkaan tarpeiden ja palvelun järjestämisen näkökulmasta. Toimintayksikköjen on noudatettava tartuntatautilain säännöksiä ja toimittava niiden mukaisesti. Asiakkaalle myönnetyn palvelun käyttöä ei kuitenkaan tulisi kategorisesti kieltää.

Arvio yksittäisten asiakkaiden henkilökohtaisen avun käytöstä tulisi tehdä toimintayksikön tilanteen kokonaisarvion pohjalta. Vammaispalvelulain mukaiset henkilökohtaiset avustajat eivät ole rinnastettavissa sellaisiin toimintayksiköissä vieraileviin henkilöihin, joiden vierailut vierailukiellolla on tarkoitus kieltää (esim. omaiset ja tuttavat). Henkilökohtainen avustaja voidaan rinnastaa  toimintayksikön työntekijöihin tai yksittäisen asiakkaan luona käyvään kuntoutustyöntekijään, kuten fysioterapeuttiin.

Mahdollisen tartuntavaaran minimoimiseksi myös henkilökohtaisen avustajan työnantajan sekä avustajan itsensä on luonnollisesti näissä olosuhteissa huolehdittava asianmukaisista varotoimenpiteistä ja tarvittavasta suojautumisesta. STM on antamassa kotiin annettavia palveluja koskevan ohjeen, jossa on otettu huomioon myös henkilökohtaisen avun käyttö ja sekä palvelua käyttävän että avustajan noudatettavat seikat. Sitä voidaan soveltaa myös ko. tilanteisiin.

4. Voiko kehitysvammalain mukaisia rajoitustoimenpiteitä keventää koronaviruksesta johtuvista syistä?

Koronaviruksesta johtuvat poikkeamat lainsäädännössä eivät koske kehitysvammalain (519/1977) nojalla tehtäviä rajoitustoimenpiteitä kuten lyhytaikaista erillään pitämistä, valvottua liikkumista tai poistumisen estämistä. Toimintayksiköillä on myös oltava käytettävissä kehitysvammalain edellyttämällä tavalla asiantuntijatiimi. Kehitysvammalain nojalla tehtävien rajoitustoimenpiteiden syynä ei voi olla tarve estää tartuntataudin leviäminen, vaan kehitysvammalakia tulee noudattaa. Syy edellä mainittuun on se, että kehitysvammalaissa ei ole huomioitu poikkeusoloja.

Tartuntalain pykälät 60, 63 ja 67 sisältävät määräykset henkilön eristämisestä tai määräämisestä karanteeniin. Eristäminen ja karanteeniin määrääminen voidaan toteuttaa myös sosiaalihuollon toimintayksikössä asuviin vammaisiin henkilöihin.

5. Miten sosiaalihuollon asumispalveluyksiköiden lääkehuolto pitää järjestää koronaepidemian aikana?

Sosiaalihuollon asumispalveluyksiköissä on tärkeää varmistaa turvallinen lääkehoito myös koronavirusepidemian aikana. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa, että lääkehoitoa pitää toteuttaa asumispalveluyksiköissä ensisijaisesti kunkin asukkaan henkilökohtaisilla lääkkeillä. Yksiköissä voidaan kuitenkin ottaa käyttöön rajattu lääkevarasto akuuttitilanteita varten.

Lisätietoa:

 

Vanhusten hoivakodit ja korona
 

1. Miten laajalti koronavirus on levinnyt vanhusten hoivakodeissa, ja onko ongelmia enemmän kuntien vai yksityisten palveluntarjoajien hoivakodeissa?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämistä tiedoista tiedetään, että koronavirus on levinnyt osaan vanhusten hoivakoteja niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. Tartunnat ja koronaviruksen aiheuttamat kuolemat eivät välttämättä johdu laiminlyönneistä hoivakodin toiminnassa.

2. Kerääkö aluehallintovirasto tietoa koronatartunnoista tai koronasta johtuvista kuolemantapauksista hoivakodeissa?

Aluehallintovirasto ei kerää tietoa koronatartunnoista tai koronasta johtuvista kuolemantapauksista hoivakodeissa. Koronatartunnan todennut lääkäri ilmoittaa tartunnan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään tartuntatautirekisteriin ja kunnan tartuntataudeista vastaavalle lääkärille.

3. Johtuvatko kuolemantapaukset, joissa vanhusten hoivakodin asukas on kuollut koronaviruksen aiheuttamaan tautiin, asiakas- ja potilasturvallisuuden laiminlyönnistä?

Hoivakotien asukkaat ovat lähtökohtaisesti riskiryhmään kuuluvia ihmisiä, joille virus on erityisen vaarallinen. Se, että hoivakodissa on koronaviruksen aiheuttamasta taudista johtuvia kuolemia, ei välttämättä tarkoita, että toiminnassa olisi tapahtunut laiminlyöntejä. Selvitämme tietoomme tulleita tapauksia ja tarvittaessa ryhdymme valvontatoimiin niiden johdosta. Mahdollisista keskeneräisistä valvonta-asioista emme voi tiedottaa.

Lisätietoa siitä, mihin toimiin voimme ryhtyä, on vastauksessamme kysymykseen "Jos hoivakotien toiminnassa havaitaan laiminlyöntejä, millaisiin toimiin avi voi ryhtyä?"

4. Miten koronaviruksen leviämistä vanhusten hoivakodeissa voidaan ehkäistä?

Kaikki ne keinot, joilla ehkäistään koronaviruksen leviämistä, ovat hyödyllisiä myös silloin kun ehkäistään viruksen leviämistä vanhusten hoivayksiköissä. Hoivakodeissa pitää noudattaa kaikkia ohjeita, joita sosiaali- ja terveysministeriö on antanut. Palveluntuottajien ja toimintayksiköiden vastuuhenkilöiden pitää huolehtia siitä, että hoivakodeissa toimitaan lainsäädännön mukaisesti ja noudatetaan viranomaisohjeita. Lisäksi palveluntuottajat saavat kunnan tartuntatautilääkäriltä tarvittaessa ohjeistusta yksittäisiin tilanteisiin.

Kunnat saavat myös sairaanhoitopiiriltä ohjeita siitä, miten ehkäistä tartuntatautien leviämistä ja miten menetellä, jos on aihetta tartuntaepäilyyn. Myös sairaanhoitopiirien on noudatettava sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusta, mutta sairaanhoitopiirit voivat ohjata kuntaa siltä osin kuin ministeriön ohjeet tarvitsevat yksityiskohtaisempaa tai tilannesidonnaista tulkintaa.

5. Kenen vastuulla on hoivakotien varautuminen koronaepidemiaan?

Kunnan tehtävänä on valvoa, että yksityinen palveluntuottaja noudattaa lakia ja viranomaisten antamia ohjeita. Kunnan velvollisuus on varmistaa, että sen omissa hoivakodeissa ja sen alueella toimivissa yksityisissä hoivakodeissa on asianmukaiset ja riittävät suojavarusteet ja ohjeet tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi.

Ensisijaisesti on työnantajan velvollisuus huolehtia työntekijöiden asianmukaisesta ja riittävästä suojavarustuksesta, jonka avulla turvataan sekä asiakkaan että työntekijän terveyttä.

Varautuminen, kuten suojavarusteiden hankinta, kuuluu lähtökohtaisesti kaikille palveluntuottajille itselleen. Kunnan ja palveluntuottajan välisin sopimuksin voidaan kuitenkin sopia muustakin menettelystä. Tilanteessa, jossa yksityisen palveluntuottajan normaali (tai sopimuksen mukainen) varmuusvarasto loppuu, kunnan ja palveluntuottajan pitää neuvotella siitä, miten suojavarusteiden riittävyys turvataan. Kunnan pitää huomioida, että jos yksityisen palveluntuottajan henkilökunta ei pysty suojautumaan asianmukaisesti eikä palveluntuottaja siten jatkamaan toimintaansa, kunnan on viime kädessä otettava vastuu toiminnasta.

Kunnan velvollisuutena on järjestää riittävät terveyden- ja sairaanhoidon palvelut, mukaan lukien lääkäripalvelut, hoivakodin asukkaille. Lääkäripalvelujen saatavuutta ei voi rajata sopimuksin.

Kriisitilanteessa kunnan ja yksityisen palveluntuottajan on siis sekä asiakasturvallisuuden että toiminnan jatkuvuuden turvaamisen näkökulmasta järkevää tehdä tiivistä yhteistyötä.

6. Mikä on eri toimijoiden vastuu hoivakotien toiminnan valvonnassa? 

Valvonnan vastuut ovat tässä tilanteessa samat kuin normaalistikin. Valvonta muodostuu palvelun tuottajan omavalvonnasta, järjestämisvastuussa olevan kunnan tekemästä valvonnasta ja aluehallintoviraston ja Valviran tekemästä valvonnasta kuten normaalioloissakin.

Jokaisella palveluntuottajalla on vastuu huolehtia siitä, että hoivakodeissa toimitaan lainsäädännön mukaisesti ja noudatetaan viranomaisohjeita. Kunnilla on ensisijainen ohjaus- ja valvontavastuu sekä omista vanhusten hoivakodeistaan että kunnan alueen yksityisten toimijoiden hoivakodeista.

Jos tilanne antaa aihetta aluehallintoviraston valvontaan, aluehallintovirasto selvittää tilannetta ensisijaisesti kunnalta ja palveluntuottajalta pyydettävien selvitysten ja dokumenttien sekä yhteisten keskustelujen kautta. Koronatilanteessa varsinaisia tarkastuskäyntejä harkitaan tarkkaan tartuntariskin vuoksi.

Aluehallintovirasto ja Valvira tekevät tiivistä yhteistyötä valvonnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Tietoja vaihdetaan jatkuvasti tilannekuvan ylläpitämiseksi ja toimenpiteiden ohjaamiseksi myös muiden viranomaisten - mm. ministeriöiden ja THL:n - kanssa. 

Erityisen laaja-alaisissa tai periaatteeltaan merkittävissä tapauksissa Valvira voi ottaa tapauksen valvontaansa. Myös tapaukset, jotka ulottuvat useamman aluehallintoviraston alueelle, kuuluvat Valviran toimivaltaan.

Lue myös tiedotteemme 23.4.: Hoivakotien omavalvonta keskeistä myös koronaepidemian aikana, aluehallintovirastot ja Valvira selvittävät mahdolliset laiminlyönnit

7. Jos hoivakotien toiminnassa havaitaan laiminlyöntejä, millaisiin toimiin aluehallintovirasto voi ryhtyä?

On erittäin tärkeää, että vanhusten hoivakodeissa ja muissa asumispalveluyksikössä turvataan siellä asuvien henkilöiden terveys ja hyvinvointi viranomaisohjeiden mukaisilla koronaviruksen torjuntatoimenpiteillä. Kun aluehallintovirasto saa tietää, että hoivakodin toiminnassa olisi tämän osalta puutteita, virasto voi ryhtyä monenlaisiin toimiin.   

Aluehallintoviraston tehtävä on ensijaisesti ohjata ja neuvoa hoivapalvelujen tuottajia. Jos kyseessä on vakava epäkohta, aluehallintovirasto voi ottaa nopeasti käyttöönsä myös vahvempia valvontamenetelmiä, kuten tarkastuskäynnit hoivakotiin. Koronatilanteessa varsinaisia tarkastuskäyntejä harkitaan tarkkaan tartuntariskin vuoksi.  Erittäin vakavissa tilanteissa hoivakodille voidaan antaa määräys toiminnan saattamisesta asianmukaiselle tasolle tai toiminta saatetaan jopa joutua keskeyttämään.

8. Millaisia ohjeita sosiaali- ja terveysministeriöltä on tullut liittyen valvontaan koronatilanteessa?

Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet koronaan liittyen löytyvät kootusti verkkosivuilta: https://stm.fi/stm-ohjeet-koronavirustilanteessa

9. Ovatko hoivakotien vierailukiellot suosituksia vai lakiin perustuvia määräyksiä?

Hallitus on linjannut maaliskuussa, että vierailut vanhusten hoivakoteihin ja muihin sosiaali- ja terveydenhuollon asumispalvelujen yksiköihin kielletään. Asiaa tarkastellaan seuraavan kerran kesäkuun loppuun mennessä. Esimerkiksi hoivakodeissa etsitään uusia käytäntöjä turvallisten sosiaalisten kontaktien mahdollistamiseksi.

Hoivakodin toiminnasta vastaava henkilö voi tartuntatautilain 17 pykälän perusteella määrätä vierailukieltoja hoivakotiin.

10. Mihin lakiin hoivakotien vierailukiellot perustuvat?

Hoivakotien vierailukielto siis perustuu tartuntatautilain 17 pykälään. Jos taudin leviämisen ehkäisemiseksi jonkin hoivakodin tilat olisi välttämätöntä sulkea kokonaan, siitä voisi päättää kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin.

11. Kuka tai mikä taho voi päättää hoivakotien vierailukieltojen ja vastaavien rajoitusten purusta tai muutoksista?

Hallituksen linjaukset ovat keskeisenä ohjenuorana kun lakiin perustuvia rajoituksia käytännössä toteutetaan. Rajoitusten purusta, muutoksista tai poikkeuksista niihin vastaa se taho, joka rajoitukset tekee. Ihmisten perusoikeuksiin puuttuvat rajoitukset on heti lopetettava, kun niille ei enää ole laissa säädettyä perustetta.

12. Ovatko yli 70-vuotiaiden ohjeet lähikontaktien välttämisestä ja kotona pysyttelemisestä hallituksen suositus vai lakiin perustuva määräys?

Ohje, jonka mukaan yli 70-vuotiaiden pitäisi mahdollisuuksien mukaan pysytellä kotona ja välttää lähikontakteja muihin ihmisiin, perustuu hallituksen maaliskuussa antamaan suositukseen. Hallitus antoi asiasta uuden linjauksen 4.5.2020. Sen mukaan 70-vuotiaiden suositellaan edelleen välttävän fyysisiä kontakteja mahdollisuuksien mukaan. Hallitus korostaa riskiryhmään kuuluvien omaa harkintaa toimintaohjetta noudatettaessa. Sosiaali- ja terveysministeriö ja THL ovat kertoneet, että ne ovat valmistelemassa yli 70-vuotiaille uutta suositusta, jonka valmistumisen tarkka aikataulu ei ole vielä tiedossa.

Aluehallintovirastolla ei ole roolia yli 70-vuotiaiden ohjeistuksen osalta.

13. Voivatko vanhusten tehostetun palveluasumisen yksiköt edelleen ottaa vanhuksia lyhytaikaisille jaksoille esimerkiksi omaishoidon vapaiden ajaksi?

Ikäihmisten yksiköiden vierailukielto on voimassa tietyin poikkeuksin. Lyhytaikaisjaksossa on kyse palvelusta, joka iäkkäälle henkilölle on myönnetty ja hänellä on siihen oikeus. Vierailukielto ei koske näitä tilanteita. Asianmukaista voi kuitenkin olla selvittää etukäteen, ovatko lyhytaikaisjaksolle tulija ja hänen omaishoitajansa oireettomia, mutta palvelun epääminen kategorisesti ei ole mahdollista. On tärkeää huolehtia siitä, että omaishoitaja jaksaa kotona hoidettavansa kanssa.

Takaisin alkuun


F. Kirjastot

1. Mitä hallituksen 4.5.2020 antamat linjaukset tarkoittavat kirjastojen kannalta?

Hallitus linjasi 4.5.2020 rajoitustoimien vaiheittaisesta purkamisesta kirjastojen osalta. Kirjojen ja muiden aineistojen uloslainaaminen kirjastoista sallitaan välittömästi.  Julkiset tilat, kuten kirjastot avataan 1.6. alkaen hallitusti ja asteittain. Lue valtioneuvoston tiedote (4.5.2020).

Kirjastot voivat oman aikataulunsa mukaisesti välittömästi aloittaa aineiston lainauksen noutopalveluna (ns. take away -tyyppinen lainaustoiminta). Muut kuin lainaustoiminnan kannalta välttämättömät kirjastojen tilat tulee pitää suljettuina 31.5.2020 saakka. Myöskään oleskelua tai muuta toimintaa kirjaston tiloissa ei tule sallia ennen 1.6.2020.

Katso tarkemmat ohjeet koronavirustartuntojen ehkäisemisestä kirjastopalveluissa 1.6. alkaen sivulta Kirjastot / Ajankohtaista (avi.fi).

2. Miten voi lainata lukemista, kun kirjastot ovat suljettuina 31.5.2020 saakka?

Kirjastot voivat välittömästi aloittaa aineiston lainauksen noutopalveluna (ns. take away -tyyppinen lainaustoiminta). Kunnat voivat aloittaa oman aikataulunsa mukaisesti aineiston uloslainaamisen kirjastoista turvallisuus- ja hygieniaohjeita noudattaen.

Muut kuin lainaustoiminnan kannalta välttämättömät kirjastojen tilat tulee kuitenkin pitää suljettuina 31.5.2020 saakka. Myöskään oleskelua tai muuta toimintaa kirjaston tiloissa ei tule sallia ennen 1.6.2020.

Katso oman kuntasi kirjaston tiedot kirjastohakemistosta. Sivustolla on tietoa myös verkkokirjastoista ja e-aineistoista.

Päivitetty 6.5.2020.

3. Miten voin käyttää kirjastojen e-kirjoja?

E-kirjan lainaamiseen tarvitaan paikallisen, oman kirjaston kirjastokortti, verkkoyhteys ja lukemiseen soveltuva laite. Lue valtakunnallisen eKirjaston ohjeet (ekirjasto.fi).

4. Miten lainat uusitaan? Miten sakkojen käy? Miten varausten käy?

Kirjastot ovat pidentäneet lainausaikoja poikkeusolojen takia. Tarkista kirjastosi tai kuntasi tilanne verkkosivuilta tai ottamalla kirjastoosi muulla tavoin yhteyttä.

Päivitetty 6.5.2020.

5. Haluaisin lainata kirjastosta elokuvia. Miten se onnistuu nyt?

Kirjastokortilla ja pin-koodilla voi kirjautua oman kirjaston palveluihin. mm. www.kirjastokino.fi

Viddla-elokuvapalvelu on käytössä Heili- ja Helle-kirjastoissa, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoissa, Kuopiossa, Lumme-kirjastoissa, Rautalammella ja Rutakko-kirjastoissa. Palveluun pääset kirjautumaan Viddla-palvelun esittelysivuilla.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) omistamat pitkät elokuvat ovat avautuneet verkkoon vapaasti katseltaviksi. Satojen elokuvien aarreaitta löytyy KAVIn ELONET-tietokannasta. ELONETin kokoelma käsittää yli 200 pitkää elokuvaa, joiden kuvan laadusta ei ole tingitty. Suuri osa elokuvista on saatavilla jopa 4K Ultra HD -tarkkuudella. Saavutus on poikkeuksellinen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tutustu tarjontaan Elonet-palvelussa. Elokuvien lisäksi katsottavana pari tuhatta mainos-, dokumentti- ja lyhytelokuvaa, sekä muuta filmikatkelmaa yli sadan vuoden ajalta.

Muita palveluja

Kirjastokaista (kirjastokaista.fi)

Viittomakielinen kirjasto (viittomakielinenkirjasto.fi)

Makupalat (makupalat.fi)

6. Voiko kirjoja palauttaa kirjastoon?

Kirjastot voivat ottaa palautuksia vastaan normaalisti.

Päivitetty 7.5.2020.

7. Koskevatko julkisten kokoontumisten rajoitukset myös kirjastoja?

Yleisötilaisuuksia koskevat rajoitukset 10 henkilöön (31.5. asti) ja 50 henkilöön (1.6. alkaen) eivät koske kirjastotoimintaa. Yleisötilaisuuksia koskevat rajoitukset kuitenkin koskevat myös kirjaston järjestämiä tilaisuuksia ja tapahtumia 1.6. lähtien.

Takaisin alkuun


G. Alkoholi ja ravintolat

1. Voiko ravintolassa järjestää bingoa, karaokea, tietovisaa tms. toimintaa?

Hallituksen päätöksellä ravintolat on pidettävä suljettuina toukokuun loppuun asti. Lisäksi kaikki yli 10 henkilön yleisötilaisuudet on kielletty aluehallintovirastojen 8.5.2020 tekemällä määräyksellä toukokuun loppuun asti.

Hallitus on linjannut, että ravintolat voivat kesäkuusta alkaen palvella asiakkaitaan myös muuten kuin myymällä noutoruokaa ja juomaa. Tarkempia ohjeita tästä ei vielä ole.

Ohjeemme ravintoloille ennen kuin ravintolat valmiuslain nojalla suljettiin 4.4.2020 oli seuraava:

Yksiselitteistä vastausta ei ole jokaisen tilanteen varalta antaa. Sen sijaan yli 10 hengen yleisötilaisuuksien järjestäminen ravintolassa kuuluu aluehallintoviraston määräyksen piiriin riippumatta siitä, edellyttääkö osallistuminen lippua tai muuta järjestäjän hyväksymistä. Yleisötilaisuuksia ovat oikeusministeriön antaman linjauksen mukaisesti esimerkiksi yleisölle avoimet huvitilaisuudet, näytökset, kilpailut ja muut näihin rinnastettavat tilaisuudet. Esimerkiksi tietovisan, bingon tai karaoken järjestämistä ei aluehallintoviraston päätöksessä ole erikseen kielletty, mutta näitä ei tule kuitenkaan yleisötilaisuutena järjestää.

Tartuntatautilain tulkinnan kannalta toimintaa on peilattava lain ja sen nojalla annettujen rajoitusten tarkoitukseen. Lain tarkoituksena on rajoittaa ja ehkäistä tartuntavaaraa tilanteissa, joissa ihmiset ovat keskenään verrattain läheisessä kontaktissa.

Jokaisen toimijan pitäisi joka tapauksessa huomioida valtioneuvoston antamat suositukset lähikontaktien välttämisestä miettiessään ohjelmallisten tilaisuuksien järjestämistä. Valtioneuvoston suositusten ja aluehallintoviraston määräysten tavoitteena on hidastaa epidemian leviämistä, välttää terveydenhuollon ylikuormittuminen ja suojata riskiryhmiä.

Päivitetty 8.5.2020.

2. Voivatko valmistuskeittiöt ja ravintolat jatkaa toimintaansa kampusalueella, vaikka ne ovat yliopiston vuokraamissa tiloissa? 

Kyllä, korkeakoulujen kampusalueella olevat ravintolat voivat jatkaa toimintaansa koronasta johtuvista rajoituksista huolimatta ja myös myydä noutoruokaa. Tärkeää on pitää turvavälit. Tässä poikkeustilanteessa Kela on tehnyt päätöksen hyväksyä opiskelijaedun käyttämisen myös noutoruuan kohdalla.

3. Jos on epäily, että kokilla on koronavirustartunta, voiko ravintolan pitää auki?

Tällaisessa tilanteessa tulee pyytää ohjeita kunnan tartuntatautilääkäriltä. Tarttuvaa tautia sairastavan kokin tulee myös kertoa ammattinsa hoitavalle taholla ja pyytää lisäohjeita.

4. Täytyykö anniskeluluvan keskeytyksestä ilmoittaa aluehallintovirastolle?

Luvanhaltijoiden ei tarvitse erikseen ilmoittaa anniskeluluvan keskeytyksestä ja ravintolatoiminnan tilapäisestä sulkemisesta aluehallintovirastolle. Alkoholilaki ei tunne luvan keskeyttämistä, joten anniskelupaikan sulkeminen asiakkailta ei vaikuta anniskeluluvan voimassaoloon, vaan alkoholilain näkökulmasta lupa on edelleen voimassa. Mikäli luvanhaltija päättää kuitenkin lopettaa anniskeluluvan poikkeustilan vuoksi, tulee toiminnan uudelleen aloittamiseksi hakea aikanaan uutta lupaa aluehallintovirastosta.

5. Voivatko ravintolat myydä asiakkailleen alkoholia mukaan?

Ne ravintolat, joilla on alkoholijuomien vähittäismyyntilupa anniskeluluvan yhteydessä, voivat myydä enintään 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia asiakkaille mukaan otettavaksi alkoholilain säännöksiä noudattaen. Ravintoloiden vähittäismyyntitoiminta rinnastuu ruokakauppojen alkoholimyyntiin.

Kysymyksessä 7 on lisätietoa siitä miten anniskeluluvan saanut ravintola voi hakea lupaa alkoholin ulosmyyntiin.

Päivitetty 8.5.2020.

6. Voiko alkoholijuomia toimittaa kotiinkuljetuksena?

Alkoholijuomien kotiinkuljetus ei ole mahdollista. Luvanhaltija ei voi itse toimittaa alkoholijuomia asiakkaalle kotiin eikä antaa niitä lähetin, esimerkiksi taksin, kuljetettavaksi. Alkoholijuomat tulee luovuttaa asiakkaalle myyntipaikassa.

7. Miten anniskeluravintolaan haetaan lupa alkoholin ulosmyyntiin?

Lupa haetaan oman alueen aluehallintovirastolta avi.fi-verkkosivulta löytyvällä lomakkeella. Löydät hakulomakkeen, liitelomakkeet ja ohjeet verkkosivultamme Lomakkeet > Elinkeinot > Alkoholi - Vähittäismyynti. Hakemusta ei voi tehdä sähköisesti.

Lupa ulosmyyntiin voidaan myöntää korkeintaan 5,5 % vahvuisiin juomiin. Vähittäismyyntilupa voidaan myöntää vain, jos nykyinen anniskelulupa on voimassa. Edellytykset myöntämiselle tulevat alkoholilaista. Vähittäismyyntitoiminta pitää huomioida anniskelupaikan omavalvontasuunnitelmassa. Verkkosivullamme apuna on Aldo-chatbot.

Hae lupaa lomakkeella Hakemus alkoholijuomien vähittäismyyntiin:

Hakemus lähetetään oman alueen aluehallintoviraston kirjaamoon:

Päivitetty 3.4.2020.

8. Onko alkoholin ulosmyynnille jotain rajoituksia esim. kellonaikojen tai viikonpäivien suhteen?

Anniskelupaikkojen ulosmyyntiä koskevat samat alkoholilain rajoitukset kuin muutakin vähittäismyyntiä. Vähittäismyyntiaika on 9-21 ja vähittäismyyntiä saa harjoittaa vain tuona aikana.

9. Kuinka kauan alkoholin ulosmyyntiluvan saaminen kestää?

Normaaliolosuhteissa tavoitekäsittelyaika on kuukausi, mutta ohjeiden mukaan laadittujen hakemusten osalta aika on usein lyhyempikin. Aluehallintovirastot pyrkivät luonnollisesti käsittelemään hakemukset mahdollisimman ripeästi.

10. Mitä tapahtuu tapahtumaan jo myönnetylle määräaikaiselle anniskeluluvalle ja voiko maksun saada takaisin?

Jo tehdyn lupapäätöksen peruuttaminen ei poista maksuvelvoitetta. Lupamaksuun on mahdollista hakea oikaisua. Oikaisuvaatimuksen tekemisestä huolimatta lupamaksu tulee maksaa ja mikäli oikaisuvaatimus hyväksytään, maksu palautetaan.

11. Voiko vireillä olevan määräaikaisen anniskelulupahakemuksen peruuttaa?

Hakemuksen voi peruuttaa, jolloin asian käsittely päättyy. Mikäli hakemus peruutetaan ennen lupapäätöksen tekemistä, lupamaksusta peritään puolet.

12. Voiko vireillä olevan lupahakemuksen ilmoitettua ajankohtaa muuttaa ja kuinka tämä tapahtuu?

Hakemusta voi muuttaa niin kauan kuin se on vireillä ilmoittamalla siitä aluehallintovirastoon. Hakemuksen muuttamisesta ei peritä erillistä maksua.

13. Saako ravintoloitsija hyvitystä anniskelun valvontamaksusta ajalta, jolloin ravintola on määrätty pidettäväksi kiinni?

Valvontamaksut ovat veroluonteisia maksuja, joista on säädetty laissa, eikä viranomaisella ole mahdollisuutta poiketa niistä.

Valvontamaksu peritään, jos ei ole ilmoittanut anniskeluluvan lopettamisesta viimeistään 31.3. Jos luvan lopettaa, lupa pitää hakea uudelleen ennen anniskelutoiminnan aloittamista. Silloin peritään asetuksessa määritelty lupahakemuksen käsittelymaksu.

Toiminnan keskeyttämisestä siten, että lupa säilyy voimassa, ei ole ilmoitettava viranomaiselle eikä toiminnan keskeyttämisellä voi välttää valvontamaksua. Tosin on huomattava, että anniskelussa valvontamaksun suuruus määräytyy anniskelumäärän mukaan, joten anniskelun tilapäinen väheneminen kiinnioloaikana saattaa pienentää valvontamaksun suuruutta.

Valvontamaksuun voi hakea oikaisua aluehallintovirastolta laskun yhteydessä toimitetun oikaisuvaatimusohjeen mukaisesti.

Jos poikkeusolojen vuoksi valvontamaksujen perintään tulee poikkeuksia, niistä päättää valtioneuvosto tai Valtiokonttori. Tällä hetkellä tällaisista poikkeuksista ei ole tietoa.

14. Mikä on aluehallintovirastojen rooli tilanteessa, jossa hallitus määrää ravintolat suljettaviksi?

Toimivaltainen viranomainen ravintoloiden sulkemisen osalta on työ- ja elinkeinoministeriö. Rajoitusten noudattamista valvoo poliisi. Alkoholilakiin liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä oman alueen aluehallintovirastoon.

Lisätietoja työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta

15. Vaikuttaako ravintoloiden sulkeminen nykyisiin vähittäismyyntilupiin?

Ei vaikuta.

16. Miten ravintoloiden toiminnan rajoitukset vaikuttavat henkilöstöravintoloihin?

Ravitsemusliikkeiden aukioloaikoja on rajoitettu hallituksen päätöksellä väliaikaisesti 4.4.2020 alkaen. Rajoitus ei koske henkilöstöravintoloita.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain mukaan henkilöstöravintolatoiminnalla tarkoitetaan ruoan tai juoman tarjoamista yhteisön, säätiön tai laitoksen omalle henkilöstölle tai muuten rajoitetulle henkilöpiirille. Aluehallintovirasto ei määrittele tai arvioi majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annettua lakia enempää, mitä kulloinkin pidetään henkilöstöravintolana.

Henkilöstöravintolatoiminnasta tarkempia ohjeita antaa työ- ja elinkeinoministeriö. Henkilöstöravintoloiden toimintaa valvoo poliisi.

Lisätietoa:

Päivitetty 26.5.2020.

17. Miten pitää toimia, jos saa tietää ns. salakapakasta eli ravintolasta, joka palvelee asiakkaita vastoin voimassa olevia koronarajoituksia?

Jos epäilet, että ravintola koronarajoitusten aikana palvelee asiakkaitaan normaaliin tapaan, ilmoita asiasta poliisille. Poliisi valvoo sitä miten päätöstä ravintoloiden sulkemisesta noudatetaan. Eduskunta on valmiuslain pohjalta päättänyt, että ravintoloiden sisä- ja ulkotilat on pidettävä suljettuina toukokuun loppuun. Ravintolat voivat myydä noutoruokaa sekä enintään 5,5 % alkoholijuomia vähittäismyyntiluvalla. Aluehallintovirasto valvoo vähittäismyyntitoimintaa.

18. Mistä voi tarkistaa ravintolan asiakaspaikkamäärän?

Aluehallintoviraston myöntämässä anniskeluluvassa määritellään anniskelupaikan osastot ja osastojen suurimmat asiakaspaikkamäärät. Anniskelupaikkojen osastojen asiakaspaikkamäärät voi tarkistaa julkisesta avoindata.fi-palvelusta. Tiedot päivittyvät palveluun kerran päivässä suoraan viranomaisten ylläpitämästä alkoholielinkeinorekisteristä. 

Tartuntatautilain nojalla annetun asetuksen mukaan ravitsemisliikkeen sisätilassa tai sen osassa saa samanaikaisesti oleskella enintään puolet siitä suurimmasta asiakas- tai henkilömäärästä, joka on mainittu anniskeluluvassa. (Tarkennetaan tarvittaessa kun asetus varmistuu.)

Takaisin alkuun


H. Nuoriso ja nuorisotyö

1. Voiko kunnassa lomauttaa nuorisotyöntekijöitä koronaviruksesta johtuvien poikkeusolojen aikana? 

Hallitus on 17.3.2020 määritellyt mitkä ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten alojen henkilöstöstä eri hallinnonaloilla. Nuorisotyöntekijät on mainittu ammattiryhmänä tässä joukossa. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten alojen henkilöstöä ovat: 
* Varhaiskasvatuksen henkilöstö 
* Opetushenkilöstö laajasti kaikilla koulutusasteilla 
* Muistiorganisaatioiden henkilökunta osin 
* Henkisen kriisinkestävyyden kannalta kirkon ja seurakuntien työntekijät osin 
* Nuorisotyöntekijät 

Aluehallintovirastot suosittavat, että nuorisotyöntekijät jatkavat tärkeää työtään nuorten parissa. Nuorilla on juuri paljon kysymyksiä ja tarvetta henkilökohtaiseen ohjaukseen, ja siihen tarvitaan henkilökuntaa ja uusia välineitä. On tärkeää luoda turvallisuuden tunnetta ja olla vastaamassa kysymyksiin, joita nuorilla tämä poikkeuksellinen tilanne aiheuttaa.  Nuorisotyön tehtäviin kuuluvat oikean tiedon antaminen ja tarvittaessa henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta. 

Kasvotusten tehtävän työn sijaan kannustetaan nuorisotyöntekijöitä siirtymään verkkopohjaisille alustoille ja hyödyntämään somea nuorten kanssa tehtävässä työssä.  Myös erilaisia ryhmätoimintoja voidaan järjestää verkkopohjaisesti. Hyviä vinkkejä nuorten kanssa työskentelyyn digitaalisesti löytyy osaamiskeskus VERKEn sivuilla. 

2. Järjestämme lasten ja nuorten harrastustoimintaa etäkerhona. Voiko näin toimia? Ovatko näistä kerhoista tulevat kustannukset hyväksyttäviä?

Aluehallintovirastossa suhtaudutaan myönteisesti lasten ja nuorten harrastustoiminnan etäkerhotoimintaan ja uusien mallien kehittämiseen. Ryhmien kokoontuminen on kielletty, joten uudet mallit ovat tervetulleita. Loppuraportin yhteydessä kuvatkaa meille kokemuksenne etäkerhoista. Etäkerhoista aiheutuvat ohjaajakulut ovat hyväksyttäviä kustannuksia.

3. Miten koronaviruksesta johtuvat rajoitukset vaikuttavat etsivään nuorisotyöhön? 

Aluehallintovirastot suosittelevat, että etsivää nuorisotyötä jatketaan valtioneuvoston määräykset ja suositukset huomioon ottaen. Etsivää nuorisotyöntekijä voi edelleen tavata nuoria. Tapaamisissa tulee suosia sähköisiä yhteydenpitovälineitä. Kasvokkain tapaaminen on edelleen harkitusti mahdollista THL:n ohjeistukset huomioon ottaen.   

Valtionavustus on tarkoitettu nuorisolaissa (1285/2016) säädetyn etsivän nuorisotyön tukemiseen ja se on kohdennettu etsivän nuorisotyön palkkauskustannuksiin. Mikäli etsivä nuorisotyö päätetään keskeyttää tai toimintaa muutetaan oleellisesti, tästä on ilmoitettava oman alueen aluehallintovirastoon valtionavustuspäätöksen mukaisesti. Muutokset voivat johtaa avustuksen palauttamiseen.

4. Onko nuorten mahdollista jatkaa sopimuksellista toimintaansa nuorten työpajalla, jos pajalla pystytään tarjoamaan heille tavoitteellista etä- tai virtuaalivalmennusta?

Nuoren työpajatoimintaan liittyvä sopimus on työpajan ja lähettävän tahon tekemä, joten aluehallintovirasto ei voi ottaa kantaa itse sopimukseen. Työpajojen tulee tarkastaa valmennettavien sopimukset ja olla yhteydessä nuorten lähettäviin tahoihin sekä sopia valmennuksen jatkamisen mahdollisuudesta uudella tavalla. Suosittelemme, että työpajat kehittävät tässä poikkeuksellisessa tilanteessa uusia verkkopohjaisia tapoja ja ottavat käyttöön verkkoalustoja, jossa on mahdollisuus tehdä yksilövalmennusta ja jatkaa työskentelyä.

Myös sosiaali- ja terveysministeriö (STM) suosittelee, että kuntouttavaa työtoimintaa jatketaan poikkeusoloissa esimerkiksi verkkovalmennuksena tai etätehtävillä. Toimintaa voi myös järjestää työpaikoilla, joissa tartuntariskiä ei ole. Ministeriö muistuttaa, että uusista toimintatavoista tulee aina sopia kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvan asiakkaan kanssa.

Lisätietoa ministeriön ohjeesta (stm.fi).

Vinkkejä verkkovalmennukseen

Päivitetty 17.4.2020.

Takaisin alkuun


X. Muut aiheet

1. Miten koronaviruksesta johtuvat poikkeusolot vaikuttavat avin myöntämiin valtionavustuksiin? 

Hallitus teki 16.3.2020 päätöksiä, joilla on merkittäviä vaikutuksia valtionavustuksilla tuettuun opetus- ja kulttuuritoimintaan. Päätösten mukaan suljetaan mm. koulut, kirjastot, kirjastoautot, harrastustilat ja -paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat ja kuntouttava työtoiminta. Lisäksi julkiset kokoontumiset rajoitetaan kymmeneen henkilöön, ja suositellaan välttämään tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla. Ensivaiheessa hallituksen päätökset ulottuvat 13.4.2020 saakka.  

Avit, jotka myöntävät valtionavustuksia, suhtautuvat ymmärtäväisesti tähän poikkeukselliseen tilanteeseen. Pyydämme valtionavustuksensaajia arvioimaan valtionavustuksella tuetun toiminnan toteuttamista 13.4.2020 saakka ja mahdollisesti myös sen jälkeen.

  • Valtionavustusta saaneen toimijan on mahdollista hakea valtionavustukselle käyttöajan pidennystä, jos toimijalle ei (vielä) ole syntynyt valtionavustuksen hyväksyttäviä kustannuksia päätöksessä määriteltyä määrää. Käyttöajan pidennystä tulee hakea viimeistään yhtä kuukautta ennen käyttöajan päättymistä tai mahdollisimman pian koronavirustilanteen vaikutusten selkeytyessä. 
  • Jos valtionavustusta saanut toimija ei hae käyttöajan pidennystä eikä sille ole syntynyt kustannuksia päätöksessä määriteltyä määrää, avustuksensaajan on syytä varautua palauttamaan valtionavustusta.  
  • Jos hankkeelle tai toiminnalle on jo syntynyt hyväksyttäviä kustannuksia päätöksessä määritelty määrä ja jos hanke tai toiminta on tähän mennessä muilta osin toteutettu pääsääntöisesti suunnitelman mukaisesti, avustuksensaaja voi tehdä loppuselvityksen normaalisti valtionavustuksen käytön päätyttyä.   

Ohjevideoita

Lisätiedustelut: simo.luukkainen(at)avi.fi

2. Mistä löytyvät aluehallintovirastojen antamat määräykset?

Päätökset aluehallintovirastojen antamista määräyksistä ovat luettavissa verkkosivuillamme: Yleistiedoksiannot (avi.fi)

3. Mikä on aluehallintovirastojen rooli koronavirustilanteen hoidossa?

Tartuntatautilain mukaisesti aluehallintovirastot ohjaavat ja sovittavat yhteen varautumista ja tartuntatautien torjuntaa alueillaan.

Avit valvovat, että kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit ovat varautuneet alueellisesti terveydenhuollon häiriötilanteita varten ja että sosiaalihuollon palvelut ja asiakasturvallisuus pystytään turvaamaan asianmukaisesti myös arjen häiriötilanteissa.

Avit keräävät tietoa varautumisesta, ohjaavat ja tarvittaessa ryhtyvät tilanteen edellyttämiin valvontatoimenpiteisiin. Aluehallintovirastoilla on yhteinen edustus STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen koordinaatioryhmässä ja sen alaisessa operatiivisessa ryhmässä. Ministeriöiden toimeksiannosta avit myös kokoavat alueiltaan yhtenäistä tilannekuvaa.

Tilojen sulkeminen ja yleisten kokousten tai yleisötilaisuuksien kieltäminen on ensisijaisesti kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaavan toimielimen vastuulla. Aluehallintovirastot voivat tehdä vastaavat päätökset alueillaan silloin, kun päätökset ovat tarpeen usean kunnan alueella.

Lue lisää aluehallintoviraston tehtävistä tartuntatautitilanteessa (avi.fi)

4. Miten eri viranomaisten vastuut ovat jakautuneet koronavirustilanteen hoitamisessa?

Tartuntatautien torjunta on osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Viranomaisten vastuut ja keskinäinen yhteistyö on määritelty tartuntatautilaissa 1227/2016. Lakia täydentää valtioneuvoston asetus tartuntataudeista.

  • Kunnat vastaavat terveydenhuollon järjestämisestä ja oman alueensa tartuntatautien torjunnasta. Tartuntatauteja koskevaa neuvontaa ja ohjeita saa terveyskeskuksista. Tartuntaan liittyvissä asioissa ensisijainen yhteydenottopaikka on siis oma terveyskeskus. Myös valtakunnallinen päivystysapu neuvoo numerossa 116 117.
  • Sairaanhoitopiirit ovat omilla alueillaan tartuntatautien torjunnan asiantuntijoita.
  • Aluehallintovirastot sovittavat yhteen ja valvovat tartuntatautien torjuntaa alueellaan. Aluehallintovirasto valvoo, että sairaanhoitopiirien kuntayhtymät ovat varautuneet alueellisesti terveydenhuollon häiriötilanteita varten.
  • Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastaa tartuntatautien torjunnan yleisestä suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta. Valtioneuvoston asettama tartuntatautien neuvottelukunta toimii ministeriön johdolla. Se seuraa tartuntatautitilanteen yleistä kehitystä ja tukee ministeriön työtä tartuntatautien torjunnassa. STM johtaa, valvoo ja yhteensovittaa sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ministeriössä valmiusasioista vastaa valmiusyksikkö.
  • Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL on valtakunnallinen asiantuntijalaitos, joka muun muassa ohjaa ja tukee kuntien, sairaanhoitopiirien ja aluehallintovirastojen työtä tartuntatautien torjunnassa tutkii tartuntatauteja ja niiden aiheuttajia sekä seuraa ja arvioi tartuntatautiuhkia Suomessa ja maailmalla kehittää tartuntatautien diagnostiikkaa, seurantaa ja torjuntaa sekä tiedottaa niistä antaa väestölle ohjeita tartunnan välttämiseksi ja leviämisen ehkäisemiseksi. THL on sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva itsenäinen tutkimuslaitos. Työterveyslaitos toimii asiantuntijalaitoksena työhön liittyvien tartuntojen riskinarvioinnissa sekä torjuntatoimien suunnittelussa ja toteutuksessa erityisesti työterveyshuollon osalta.)

5. Miten koronaviruksesta johtuvat poikkeusolot vaikuttavat työntekijän oikeuksiin ja velvollisuuksiin?

Aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen verkkosivuilla osoitteessa työsuojelu.fi on usein kysyttyjä kysymyksiä koronavirusepidemian vaikutuksesta työsuhteeseen ja työturvallisuuteen. Työsuojeluviranomaisella on myös valtakunnallinen puhelinneuvonta.

Tutustu myös työ- ja elinkeinoministeriön usein kysyttyihin kysymyksiin.

6. Miten koronavirusepidemia vaikuttaa taloyhtiöiden ja muiden asuinrakennusten korjaushankkeisiin?

Sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö ovat laatineet ohjeet, joissa kuvataan, mitä asioita täytyy ottaa huomioon korjaushankkeissa koronavirustilanteen aikana.

7. Voiko monen viranomaisen yhteisessä asiointipisteessä asioida poikkeusolojen aikana?

Asiointipisteissä tarjotaan julkisen hallinnon viranomaisten palveluja keskitetysti yhdestä paikasta. Niissä voidaan tarjota kunnan palveluiden lisäksi esimerkiksi Kelan, poliisin lupahallinnon, Verohallinnon, Digi- ja väestötietoviraston ja TE-toimiston palveluja.

Koronatilanteen takia edellä mainitut viranomaiset ovat omien palvelujensa osalta suositelleet asiakkaita olemaan yhteydessä ensisijaisesti puhelimitse tai verkkopalvelujen kautta. Jos käynti viranomaisen palvelupisteessä on välttämätöntä, asiakkaiden tulee noudattaa hyvää käsihygieniaa ja pitää etäisyyttä muihin ihmisiin. Lisäksi suositellaan, että mahdollinen käyntiaika varataan etukäteen. Viranomaiset ohjeistavat myös, että henkilökohtaista asioimista tulee välttää, jos on flunssan oireita, on karanteenissa tai on matkustanut ulkomailla kahden viimeisen viikon aikana tai on mahdollisesti altistunut koronavirukselle.

Näitä samoja periaatteita noudattaen asiointipisteitä voi harkinnanvaraisesti pitää auki. Kasvotusten tapahtuvaa asiointia tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää ja muita palvelutapoja hyödyntää. Asiointipisteen toiminnasta vastaava taho on vastuussa siitä, miten palvelu poikkeustilanteessa järjestetään ja miten kuntalaisia ohjeistetaan asioinnista asiointipisteessä. Palvelun järjestäjän tulee huomioida, miten tartuntatautiriski minimoidaan tilojen käytössä.

8. Mistä saan tietoa koronaviruksen vaikutuksesta tietosuojaan?

Tietosuojavaltuutetun sivulla on usein kysyttyjä kysymyksiä koronaviruksesta ja tietosuojasta. Lue lisää: https://tietosuoja.fi/koronavirus

Takaisin alkuun


Vanhusten hoivapalvelujen valvonta

  1. Kenellä Suomessa on vastuu valvoa vanhusten hoivapalvelua? 
  2. Mitkä lait ohjaavat vanhusten hoivapalvelujen valvontaa? 
  3. Mikä on kuntien vastuu vanhusten hoivapalvelujen valvonnasta? 
  4. Mikä on Valviran vastuu vanhusten hoivapalvelujen valvonnasta? 
  5. Mikä on aluehallintovirastojen vastuu vanhusten hoivapalvelujen valvonnasta? 
  6. Miten aluehallintovirastot valvovat vanhusten hoivapalveluja? 
  7. Valvooko aluehallintovirasto yksityisiä ja kunnallisia hoitolaitoksia samalla tavalla? 
  8. Mitä ovat tyypillisimmät kanteluiden aiheet koskien vanhusten hoivapalveluja? 
  9. Kuinka monta kantelua aluehallintovirastoille tehtiin vanhusten hoivapalveluista vuonna 2018? 
  10. Kuinka monta kantelua vanhusten hoivapalveluista on tehty vuoden 2019 kuuden ensimmäisen viikon aikana? 
  11. Mitä aluehallintovirastot tekevät, jos ne saavat esimerkiksi omaisten tai työntekijöiden kanteluiden kautta tietää puutteista hoivakodin toiminnassa? 
  12. Mitä aluehallintovirastot tekevät, jos ne valvontatyössään havaitsevat puutteita hoivakodin toiminnassa? 
  13. Missä tilanteissa vanhusten hoivapalveluja tarjoava hoitokoti voidaan sulkea ja mikä viranomainen tekee sulkemispäätöksen? 
  14. Mistä löydän vanhusten hoivapalveluihin liittyvät päätökset? 
  15. Miksi esitettyihin kysymyksiin ja tietopyyntöihin ei saa heti vastausta? 
  16. Minkälaisella kokoonpanolla vanhustenhuollon tarkastuskäyntejä tehdään?  
  17. Mikä aluehallintovirastojen vastuualue hoitaa vanhustenhuollon kanteluita ja valvontaa? 
  18. Miksi vanhusten hoivalaitoksia on suljettu useita alkuvuoden aikana - eikö valvontaa ole tehty aiemmin?
  19. Kuka vastaa vanhustenhuollon palveluasumisessa lääkäripalvelujen järjestämisestä?

     

1. Kenellä Suomessa on vastuu valvoa vanhusten hoivapalvelua?

Palveluntuottaja vastaa siitä, että palvelu täyttää sille luvassa asetetut vaatimukset. Hoivakotien palveluntuottajilta odotetaan omavalvontaa, mikä on valvonnan ensisijainen muoto. Omavalvontasuunnitelman on oltava julkisesti nähtävänä ja sitä on seurattava. Vanhusten hoivapalvelua valvovat lisäksi kunnat, aluehallintovirastot ja Valvira.

Kunta on vastuussa palvelun järjestämisestä ja sillä on velvollisuus valvoa sekä hankkimiaan palveluja, että omaa toimintaansa.

Aluehallintovirastot valvovat oman alueensa kuntien palvelujen järjestämistä sekä muiden julkisten ja yksityisten palveluntuottajien toimintaa.

Valvira valvoo merkitykseltään suuria, periaatteellisia tai laajoja tapauksia. Aluehallintovirasto siirtää tapauksen käsittelyn tarvittaessa Valviralle sovitun työnjaon mukaisesti.

Ylimmät laillisuusvalvojat ovat eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri. Kun kaikki kotimaiset oikeuskeinot on käytetty, viranomaispäätöksistä voi valittaa EU:n ihmisoikeustuomioistuimeen.

Takaisin alkuun

2. Mitkä lait ohjaavat vanhusten hoivapalvelujen valvontaa?

Takaisin alkuun

3. Mikä on kuntien vastuu vanhusten hoivapalvelujen valvonnasta?

Kunnat vastaavat vanhuspalvelujen järjestämisestä. Lisäksi kunnat vastaavat itse tuottamiensa tai sopimuksella muilta palvelujen tuottajilta hankkimiensa palvelujen valvonnasta.

Kunnan tulee aina ilmoittaa alueensa aluehallintovirastolle ilmi tulleista puutteista ja epäkohdista. Kunnalla on myös velvollisuus ohjata ja neuvoa palveluntuottajia ja pyrkiä sitä kautta saamaan mahdolliset puutteet korjatuksi. Tiettyjä lain edellyttämiä valvontatoimenpiteitä, kuten toiminnan keskeyttämisen, voivat tehdä vain aluehallintovirastot tai Valvira. Näistä toimista on säädetty yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa.

Kun kunta hankkii palveluita yksityiseltä palvelujen tuottajalta, kunnan tai kuntayhtymän on varmistuttava siitä, että hankittavat ja hankitut palvelut vastaavat sitä tasoa, joka edellytetään vastaavalta kunnalliselta toimijalta.

Kunnalla on myös yksityisen hoivapalvelun toimintayksikön sijaintiin perustuva valvontavastuu – riippumatta siitä hankkiiko kunta itse kyseisestä toimintayksiköstä palveluja vai ei. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaan kunnan toimielin (esimerkiksi perusturvalautakunta) ohjaa ja valvoo alueellaan tuotettuja yksityisiä sosiaalipalveluja. Kunta on näin ollen valvontaviranomainen, jolla on mahdollisuus tarkastaa palvelutuottajan toimintayksikkö silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Se voi olla vaikka kirjallisesti tai suullisesti saatu epäkohtailmoitus. Kunta voi tehdä tarkastuksia myös ennalta ilmoittamatta.

Takaisin alkuun

4. Mikä on Valviran vastuu vanhusten hoivapalvelujen valvonnasta?

Aluehallintovirastot hoitavat sosiaalihuollon valvontaa alueillaan. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ohjaa aluehallintovirastoja niille kuuluvien tehtävien hoitamisessa. Ohjauksen tavoitteena on yhdenmukaistaa aluehallintovirastojen toimintaperiaatteita, menettelytapoja ja ratkaisukäytäntöjä.

Yksittäisten valvonta-asioiden osalta toimivalta kuuluu Valviralle, kun kyse on periaatteellisesti tärkeästä ja laajakantoisesta asiasta tai kun asia koskee usean aluehallintoviraston toimialuetta tai koko maata.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonnassa Valvira hoitaa tapaukset, joissa joudutaan puuttumaan henkilön ammatinharjoittamisoikeuteen. Myös tapaukset, joissa hoidon tai sen laiminlyömisen epäillään aiheuttaneen henkilön kuoleman tai vaikean vammautumisen, tutkii Valvira. Joissain tapauksissa asia voidaan siirtää Valviran hoidettavaksi myös sen vuoksi, että aluehallintovirasto on esteellinen selvittämään alueellaan tapahtunutta valvonta-asiaa.

Valviran ja aluehallintovirastojen tehtäväjaosta on säädetty muun ohella sosiaalihuoltolain (1301/2014) 3 §:ssä.

Takaisin alkuun

5. Mikä on aluehallintovirastojen vastuu vanhusten hoivapalvelujen valvonnasta?

Aluehallintovirastojen velvollisuus on valvoa omilla alueillaan olevien vanhusten hoivapalvelujen tuottajien toimintaa. Jos aluehallintovirasto katsoo tarpeelliseksi tai jos tapaus on valtakunnallinen, se voi siirtää tapauksen valvonnan Valviralle.

Kunnilla on vanhusten hoivapalvelujen järjestämisvastuu. Ne voivat tuottaa palvelut itse tai antaa sopimuksella palvelut tuotettavaksi yksityisen yrityksen tai kolmannen sektorin palvelutarjoajalle. Molemmissa tapauksissa aluehallintovirastot valvovat kuntien toimintaa.

Takaisin alkuun

6. Miten aluehallintovirastot valvovat vanhusten hoivapalveluja?

Aluehallintovirastot toteuttavat suunnitelmallista valvontaa aluehallintoviraston ja Valviran yhdessä laatiman sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelman ja siihen liittyvien alueellisten toimeenpanosuunnitelmien mukaisesti.

Valvonta perustuu kunnista ja sosiaalihuollon toimintayksiköistä kerättyihin tietoihin. Valvonnassa voidaan myös hyödyntää esimerkiksi Valviran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhdessä tekemiä selvityksiä. Suunnitelmissa huomioidaan alueelliset erityispiirteet, kuten yksittäiset hoitolaitokset.

Aluehallintovirastot ohjaavat kuntia niiden valvontavastuissa muun muassa ohjauskirjeillä, keskusteluilla, ohjaus- ja arviointikäynneillä ja sovituilla tarkastuskäynneillä hoivakoteihin. Aluehallintovirastot tekevät tarkastuskäyntejä myös ennalta ilmoittamatta. Tarkastuskäyntiin ryhdytään muun muassa saatujen epäkohtailmoitusten perusteella.

Takaisin alkuun

7. Valvooko aluehallintovirasto yksityisiä ja kunnallisia hoitolaitoksia samalla tavalla?

Kyllä, aluehallintovirastot valvovat yksityisiä ja kunnallisia hoitolaitoksia samalla tavalla. Lupakäytäntö yksityisen ja kunnallisen hoitolaitoksen välillä on erilainen. Yksityisen palvelutoiminnan osalta aluehallintovirastot toimivat lupaviranomaisena. Kuntien yksiköt eivät tarvitse lupaa toiminnan aloittamiseksi.

Takaisin alkuun

8. Mitä ovat tyypillisimmät kanteluiden aiheet koskien vanhusten hoivapalveluja?

Vuonna 2018 tyypillisiä syitä aluehallintovirastojen saamissa, vanhusten hoivapalveluja koskevissa kanteluissa olivat:

  • palveluntarjoajan riittämätön hoitohenkilöstömitoitus
  • henkilöstön puutteellinen ammattitaito
  • henkilöstön jatkuva vaihtuvuus ja vaihtuvuudesta johtuvat laatu- ja turvallisuusongelmat, kuten perushoidon puutteet, ruoan laatu, lääkitysvirheet ja muut epäkohdat lääkehuollossa
  • virikkeellisen toiminnan ja ulkoilun vähäisyys
  • huonosti laaditut ja/tai päivittämättömät hoito- ja palvelusuunnitelmat.
  • puutteet omavalvonnassa.

Takaisin alkuun

9. Kuinka monta kantelua aluehallintovirastoille tehtiin vanhusten hoivapalveluista vuonna 2018?

Vuonna 2018 aluehallintovirastoihin tehtiin yhteensä 138 kpl vanhusten hoivapalveluihin liittyvää kantelua. Näistä kuudessa ratkaisuna oli huomion kiinnittäminen ja kolmessa käsityksen ilmaiseminen.

Lisäksi vuonna 2018 tuli vireille 152 kpl vanhusten hoivapalveluihin liittyviä valvontatapauksia. Näiden osalta pyydettiin 20:ssa tapauksessa kiinnittämään asiaan huomiota, käsitys ilmaistiin kahdeksan kertaa, huomautuksia annettiin viisi ja kehotuksia 12 kpl. Valvontaa päätettiin jatkaa yhdeksässä tapauksessa.

Kaikkiaan sote-palveluihin liittyviä kanteluita tuli aluehallintovirastoissa vireille vuonna 2018 yhteensä 2846 kappaletta. Näistä 1031 kpl koski sosiaalihuoltoa ja 1815 kpl terveydenhuoltoa. Sosiaalihuollon kanteluihin kuuluvat vanhustenhoidon lisäksi mm. omaishoidon tuki, asumispalvelut, kuntoutus, lasten ja perheiden palvelut sekä vammaispalvelut.

Takaisin alkuun

10. Kuinka monta kantelua vanhusten hoivapalveluista on tehty vuoden 2019 kuuden ensimmäisen viikon aikana?

Vuoden 2019 kuuden ensimmäisen viikon aikana aluehallintovirastoihin on tehty 110 kpl epäkohtailmoituksia ja 75 kantelua vanhusten hoivapalveluihin liittyen.

Takaisin alkuun

11. Mitä aluehallintovirastot tekevät, jos ne saavat esimerkiksi omaisten tai työntekijöiden kanteluiden kautta tietää puutteista hoivakodin toiminnassa?

Kantelu-asia

Jokainen kanteluasia on luonteeltaan ja tilanteeltaan erilainen. Aluehallintovirastot arvioivat aina erikseen, mitä toimenpiteitä kussakin kantelutapauksessa edellytetään. Saamiensa kanteluiden osalta aluehallintovirastot voivat myös päättää, että kantelua ei tutkita tai että kantelu ei anna aihetta toimenpiteisiin.

Jos kannellussa asiassa havaitaan lainvastaista tai moitittavaa, aluehallintovirastot voivat antaa toiminnanharjoittajille hallinnollista ohjausta ja neuvontaa. Hallinnollinen ohjaus voi olla huomion kiinnittäminen johonkin asiaan, kehotus puutteen korjaamiseksi ja huomautuksen antaminen. Aluehallintovirasto seuraa, ryhtyykö palveluntuottaja toimenpiteisiin.

Kantelun johdosta aluehallintovirastot eivät voi

  • kumota tai muuttaa viranomaisen päätöksiä
  • määrätä maksettavaksi korvauksia
  • määrätä kohdetta myöntämään etuuksia
  • määrätä viranhaltijalle rangaistusta
  • antaa virka- tai työsuhteeseen liittyviä määräyksiä.

Valvonta-asia

Kantelu voi johtaa myös erillisen valvontaprosessin käynnistämiseen. Kun tilannetta on selvitetty asiakirjoista, päätetään jatkotoimista, kuten tarkastuskäynneistä.

Valvonta-asioissa hoivapalvelun järjestäjille annetaan ensisijaisesti aina ohjausta ja neuvontaa. Mikäli asia antaa aihetta määrätä erilaisia seuraamuksia, alla on luettelo toimenpiteistä lievimmästä vakavimpaan

  • määräyksen antaminen
  • uhkasakon asettaminen
  • toiminnan keskeyttäminen
  • käyttökielto
  • luvan peruuttaminen
  • rikosilmoitus poliisille. 

Takaisin alkuun

12. Mitä aluehallintovirastot tekevät, jos ne valvontatyössään havaitsevat puutteita hoivakodin toiminnassa?

Kun aluehallintovirastot havaitsevat puutteita hoivakodin toiminnassa, ne toimivat lain ohjaamalla tavalla.

Aluehallintovirastojen työkalupakissa on paljon keinoja, joita ne voivat käyttää, esimerkiksi tarkastus asiakirjojen perusteella, huomautus asiasta, huomion kiinnittäminen havaittuun puutteeseen, toiminnan keskeyttäminen, käyttökielto tai luvan peruuttaminen.

Aluehallintovirastot voivat myös tehdä rikosilmoituksen, jolloin muut samaa valvontakohdetta koskevat valvontatoimet yleensä pysäytetään. Rikosasia kuuluu poliisille.

Aluehallintovirasto ilmoittaa kaikista havaitsemistaan puutteista Valviraan ja tarvittaessa tapaukset siirretään työnjaon mukaisesti Valviran hoidettavaksi.

Takaisin alkuun

13. Missä tilanteissa vanhusten hoivapalveluja tarjoava hoitokoti voidaan sulkea ja mikä viranomainen tekee sulkemispäätöksen?

Päätöksen voivat tehdä joko aluehallintovirastot tai Valvira, jos lain edellyttämä asiakasturvallisuus on vaarantunut.

Takaisin alkuun

14. Mistä löydän vanhusten hoivapalveluihin liittyvät päätökset?

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontapäätökset ovat lähtökohtaisesti julkisia, mutta niihin saattaa sisältyä julkisuuslain perusteella salassa pidettäviä tietoja tai arkaluontoisia henkilötietoja.

Aluehallintovirastot voivat valvontapäätösten osalta poimia erilaisia tilastoja järjestelmistään. Tilastoja toimitetaan tietopyyntöjen perusteella. Tietopyynnön voi toimittaa oman alueensa aluehallintoviraston kirjaamoon. Tietopyynnöt avi.fi:ssä.

Perimme maksun salassa pidettävien tietojen peittämisestä ja julkL 34 §:n 2 momentin perusteella silloin, jos joudumme etsimään asiakirjoja arkistoista tai muutoin käyttämään selvittämiseen kohtuuttomasti aikaa. Annamme tietopyynnön tekijälle hinta-arvion ennen työn aloittamista.

Aluehallintovirastojen tekemät valvontapäätökset ovat sähköisessä arkistossa heinäkuusta 2017 alkaen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kantelupäätökset sekä tehdyt kantelut ovat salassa pidettäviä.

Takaisin alkuun

15. Miksi esitettyihin kysymyksiin ja tietopyyntöihin ei saa heti vastausta?

Aluehallintovirastojen tietopalvelussa voi olla ajoittaista ruuhkaa, joka johtuu pyyntöjen suuresta määrästä, niiden laajuudesta tai vastaavasta syystä. Asiakirja- ja tietopyynnöt pyritään hoitamaan mahdollisimman nopeasti; julkisten tietojen osalta joka tapauksessa viimeistään kahden viikon kuluessa pyynnön esittämisestä. Jos asian käsittely vaatii erityistoimenpiteitä tai tavanomaista suuremman työmäärän pyydettyjen asiakirjojen suuren lukumäärän, salassa pidettävien tietojen peittämisen tai muun näihin rinnastettavan syyn takia, tieto julkisesta asiakirjasta annetaan viimeistään kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä.

Aluehallintovirastolla on erikseen säädetyissä tapauksissa oikeus periä maksu sen kuluneen työajan perusteella, joka käytetään tietojen esille hakemiseen ja salassa pidettävien tietojen peittämiseen ennen asiakirjojen luovuttamista. Asiakkaalle ilmoitetaan hinta-arvio etukäteen, jos pyynnön toteuttamisesta voidaan periä maksu.

Median osalta tavoitteena on, että toimittajien kysymyksiin vastaavat ne virkamiehet, jotka parhaiten tietävät vastauksen. Mediakohu aiheuttaa usein vastuuvirkamiehille kuormitustilanteen, jolloin heidän on priorisoitava valvontaan liittyvät työtehtävänsä ohi tiedotusvelvollisuuden.

Takaisin alkuun

16. Minkälaisella kokoonpanolla vanhustenhuollon tarkastuskäyntejä tehdään?

Tarkastuskäynneillä on yleensä mukana valtion valvontaviranomaisen lisäksi myös kunnan sosiaalihuollon valvonnan henkilökuntaa.

Takaisin alkuun

17. Mikä aluehallintovirastojen vastuualue hoitaa vanhustenhuollon kanteluita ja valvontaa?

Aluehallintovirastojen peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue valvoo, että julkiset ja yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat lain edellyttämällä tasolla, sekä myöntää luvat yksityisille sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajille mukaan lukien vanhusten hoivapalvelut. Vastuualueen virkamiehet käsittelevät kaikki ne kantelut ja valitukset, jotka kuuluvat vastuualueen toimialaan.

Kaikkiaan kyseinen vastuualue hoitaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, ympäristöterveyden huoltoon, alkoholihallintoon, kuluttaja- ja kilpailuasioihin ja peruspalveluiden arviointiin liittyviä tehtäviä viiden ministeriön ohjauksessa yhteistyössä Valviran kanssa.

Sosiaalipalveluja ovat: sosiaalityö, sosiaalipäivystys, kotipalvelut, omaishoidon tuki, asumispalvelut, laitoshoito, perhehoito, kuntoutus, lasten ja perheiden palvelut, ikäihmisten palvelut, vammaispalvelut, päihdetyö ja päihdepalvelut.

Takaisin alkuun

18. Miksi vanhusten hoivalaitoksia on suljettu useita alkuvuoden aikana - eikö valvontaa ole tehty aiemmin?

Yksityisen palvelutuotannon osuus vanhusten hoivapalveluista on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Myös aluehallintovirastoille tulevien epäkohtailmoitusten ja kanteluiden määrä on kasvanut vuoden 2018 syksystä alkaen merkittävästi. Tämä on lisännyt tehtävien tarkastusten määrää, jolloin epäkohtiakin saattaa paljastua enemmän kuin aiemmin. 

Aluehallintovirastot ohjaavat ja valvovat kunnallisia ja yksityisiä sosiaalihuollon palveluja. Valvonta on jatkuvaa ja sitä tehdään sekä suunnitelmien mukaisesti että ennalta ilmoittamatta. Vuonna 2018 aluehallintovirastot tekivät sote-valvontaohjelman mukaisia ohjaus- ja arviointikäyntejä yhteensä 17 kpl ja ennalta ilmoittamattomia sosiaalihuollon tarkastuskäyntejä 40 kpl.

Valvonnan lähtökohtana on palveluntuottajien omavalvonta. Ensisijaisena valvontaviranomaisena toimii kunta. Lainsäädännön mukaisesti aluehallintovirastot tekevät ennalta ilmoittamattomia käyntejä vain silloin, kun siihen on perusteltu syy. Syy voi olla asiakasturvallisuuden vaarantuminen tai epäily siitä, että epäkohta saatetaan peittää, jos tarkastuksesta sovitaan etukäteen. Ennalta ilmoittamattomat tarkastuskäynnit perustuvat joko saatuun epäkohtailmoitukseen tai viranomaisten omiin havaintoihin.

Takaisin alkuun

19.  Kuka vastaa vanhustenhuollon palveluasumisessa lääkäripalvelujen järjestämisestä?

Vanhustenhuollon palveluasumisessa lääkäripalvelujen järjestäminen on kuntien/kuntayhtymien vastuulla. Mikäli palveluja tuottaa yksityinen toimija, tulee kunnan/kuntayhtymän sopia lääkäripalvelujen järjestämisestä palveluntuottajan kanssa.

Lääkäripalvelujen järjestäminen palveluasumisen yksiköihin arvioidaan aina asiakkaiden tarpeiden perusteella. Lääkäripalvelujen tulee olla saatavilla, kun asiakas niitä tarvitsee. Pelkästään etäkonsultaationa tuotettu lääkäripalvelu ei ole potilaan oikeuksien näkökulmasta riittävää.

Lue lisää:

Takaisin alkuun


Alkoholiasiat

Mistä löydän alkoholiasioiden lomakkeita ja muuta neuvonta-apua?

Lomakkeet:  Asioi verkossa > Lomakkeet > Elinkeinot > Alkoholilupa-asiat:  Anniskeluluvat  ja  Vähittäismyyntiluvat

Aldo chatbot - alkoholilupien asiakasneuvoja, joka tarjoaa asiakaspalvelua vuorokauden ympäri. 

Videot 1 ja 2 Anniskelu etukäteen hyväksytyllä anniskelualueella:

Video 1: Anniskelualueen hyväksyttäminen. Miten toimia ja mitä pitää tietää?
Video 2: Anniskeluilmoituksen tekeminen etukäteen hyväksytylle anniskelualueelle

Videot 1-5 Anniskelun omavalvonta:

Video 1: Miksi ja kenelle omavalvontasuunnitelma tehdään?
Video 2: Mitä omavalvontasuunnitelmaan kirjataan toimipaikkaan liittyen
Video 3: Toiminnan vaikutukset, riskit ja niihin varautuminen
Video 4: Henkilökunta osana omavalvontasuunnitelmaa
Video 5: Vastuullinen anniskelu

Mitä vaatimuksia alkoholilaissa on anniskelupaikan henkilökuntaan liittyen?

Anniskelupaikassa pitää toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen olla riittävästi henkilökuntaa hoitamassa valvontaa ja pitämässä järjestystä yllä. Henkilökunnan tulee valvoa alkoholilain mukaisten kieltojen ja velvoitteiden noudattamista ja vastata järjestyksenpidosta anniskelupaikassa.

Alkoholijuomia myyvä ja vähittäismyynnin tai anniskelun valvontaan osallistuva henkilö ei tehtävässään saa olla alkoholin tai muun päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena.

Anniskelupaikassa tulee olla paikalla luvanhaltijan määräämä vastaava hoitaja tai muu tähän tehtävään nimetty henkilö, jos paikka on avoinna asiakkaille. Alle 18-vuotias henkilö ei saa toimia vastaavana hoitajana tai tehtävään nimettynä, eikä hän saa myydä tai anniskella alkoholijuomaa. 16 vuotta täyttänyt henkilö saa anniskella alkoholijuomia vain vastaavan hoitajan tai tehtävään nimetyn henkilön välittömän valvonnan alaisena.

Anniskelupaikan omavalvontasuunnitelmassa pitää kuvata vastaavan hoitajan tai tehtävään määrätyn henkilön tehtävät. Omavalvontasuunnitelmassa pitää olla myös henkilökunnan määrää ja tehtäviä koskeva suunnitelma siitä, kuinka valvontaa anniskelualueella hoidetaan anniskeluajan aikana.

Lupaviranomainen saa määrätä henkilökunnan määrään liittyviä ehtoja ja rajoituksia, jos ne ovat välttämättömiä valvonnan turvaamiseksi anniskelupaikassa ja sen ympäristössä, järjestyshäiriöiden ja meluhaitan ehkäisemiseksi asuinympäristössä tai yleisen järjestyksen ja turvallisuuden varmistamiseksi.

Vastaavalla hoitajalla tai tehtävään nimetyllä henkilöllä tulee olla alkoholilain tuntemista osoittava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) hyväksymän mallin mukainen todistus. Alkoholilain tuntemista osoittavan todistuksen (anniskelupassi) myöntää ravintolapalvelun koulutusta antava oppilaitos. Todistus myönnetään henkilölle, joka on suorittanut hyväksyttävästi alkoholilain ja sen valvonnan toimintatapojen tuntemista arvioivan kokeen, saanut vastaavat tiedot sisältävän koulutuksen tai suorittanut tutkinnon, johon vastaavat tiedot sisältyvät. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset kokeen sisällöstä ja arvioinnista sekä sitä vastaavista koulutuksista ja tutkinnoista.

Jos henkilö on vanhassa alkoholilaissa (1143/1994) tarkoitetulla tavalla kelpoinen toimimaan anniskelupaikan vastaavana hoitajana, hänen katsotaan täyttävän myös uuden lain mukaiset pätevyysvaatimukset. Myös vanhan alkoholilain voimassaoloaikana myönnetty anniskelupassi on riittävä todistus alkoholilain tuntemisesta.

Sivulla Alkoholi > Anniskelu > Anniskelupaikan henkilökunta kerrotaan lisää aiheesta.

Millaisia maksuja anniskelulupapäätöksistä peritään ja kuinka korkeita ovat valvonnan vuosimaksut?

Sivulla Palvelut > Maksut  kerrotaan aluehallintoviraston perimistä julkisoikeudellisista maksuista.

Millaisia vaatimuksia asetetaan anniskelualueelle?

Alkoholijuomien anniskelua saa harjoittaa vain lupaviranomaisen hyväksymällä anniskelualueella. Alkoholijuomien anniskelualue tulee rajata tai merkitä selvästi, ellei alueen rajoja voida muutoin selvästi havaita.

Kahdelle tai useammalle hakijalle voidaan myöntää lupa anniskeluun yhdellä anniskelualueella samanaikaisesti, jos yksi hakijoista ilmoittaa vastaavansa alueen valvonnasta. Tällaisella yhteisellä anniskelualueella ei kuitenkaan voi jatkaa anniskelua klo 1.30 jälkeen.

Anniskelualueella saa nauttia vain luvanhaltijan anniskelutarkoituksessa myymää alkoholijuomaa. Myöskään luvanhaltijan vähittäismyymää alkoholijuomaa ei anniskelupaikassa saa nauttia. Anniskeltua alkoholijuomaa ei saa kuljettaa anniskelualueen ulkopuolelle eikä nauttia sen ulkopuolella. Lupaviranomainen voi anniskelualueen hyväksyessään sallia, että asiakkaat kuljettavat alkoholijuomia saman anniskelupaikan anniskelualueelta toiselle. Lupaviranomaisen hyväksymisen alkoholijuomien kuljettamiselle voi hakea myös jo voimassa olevaan anniskelulupaan.

Jos anniskeluluvan haltija tai anniskelupaikassa töissä oleva luovuttaa anniskelussa olevaa alkoholijuomaa pois vietäväksi ilman kyseisen juoman vähittäismyyntiin oikeuttavaa lupaa, hänet voidaan tuomita rangaistukseen alkoholirikoksesta.

Anniskelupaikan omavalvontasuunnitelmassa pitää kuvata anniskelupaikan toimintatavat edellä mainittujen kieltojen ja velvoitteiden noudattamisen valvomiseksi.

Lupaviranomainen saa määrätä anniskelualueeseen ja asiakaspaikkojen määrään sekä meluhaittojen ehkäisyyn liittyviä ehtoja ja rajoituksia, jos ne ovat välttämättömiä valvonnan turvaamiseksi anniskelupaikassa ja sen ympäristössä, järjestyshäiriöiden ja meluhaitan ehkäisemiseksi asuinympäristössä tai yleisen järjestyksen ja turvallisuuden varmistamiseksi.

Mikä on anniskeluluvan keskimääräinen käsittelyaika?

Hakemus on tehtävä hyvissä ajoin, koska sen käsittely eri tahoilta pyydettävine lausuntoineen vie aikaa. 

Alkoholilain uudistuksen seurauksena muuttuneet lausuntokäytännöt sekä lähiympäristön kuulemisen lisääntyminen tuovat huomattavaa epävarmuutta käsittelyajan pituuden ennustamiselle.

Aluehallintovirastoissa lupa-asioiden keskimääräinen käsittelyaika on noin kuukausi.

Takaisin alkuun


Koulutukset ja tapahtumat

Mistä löydän AVIn järjestämien kirjastoalan koulutustilaisuuksien ohjelmat ja ilmoittautumiset?

Aluehallintovirastot tiedottavat kirjastoille järjestettävästä koulutuksesta sähköpostitse sekä aluehallintovirastojen ja Kirjastot.fi-sivuston tapahtumakalentereissa. Ammattikalenteri (kirjastot.fi)

Mistä löytyvät AVI:n järjestämien koulutustilaisuuksien kutsut, ohjelmat ja koulutusmateriaalit?

Koulutustilaisuudet löytyvät AVIn verkkosivulta: Ajankohtaista > Tapahtumat ja koulutukset. Muista tehdä aluevalinta sivun oikeasta ylälaidasta, niin saat oman alueesi koulutustarjonnan näkyviin. Koulutusmateriaalit lisätään koulutuksen jälkeen kunkin koulutustilaisuuden tietoihin.

Takaisin alkuun


Valtionavustukset

Mistä löydän tietoa AVIn rahoituksesta kirjastojen kehittämishankkeille?

Tietoa kehittämisavustuksista löytyy AVIn verkkosivulta: Opetus ja kulttuuri > Kirjastot > Avustukset kirjastotoimen keshittämiseen
Kirjastoihin lähetetään elokuussa hakua koskeva kirje. Hakemukset tallennetaan kirjastot.fi -verkkopalvelun sähköiseen hankerekisteriin https://hankkeet.kirjastot.fi/

Mistä löytyvät hakuohjeet sekä hakulomakkeet, maksatuslomakkeet ja raportointilomakkeet nuorisotoimen valtionavustuksiin?

Nuorisotoimen valtionavustukset löytyvät AVIn verkkosivulta: Asioi verkossa > Lomakkeet > Nuoriso. Tätä kautta löytyy kaikki hakemiseen sekä avustuksen käyttöön ja käytön selvittämiseen liittyvä materiaali.

Takaisin alkuun


Hengenpelastusmitali

Voiko hengenpelastusmitalia ehdottaa, vaikka pelastusteko on sattunut yli viisi vuotta sitten?

Yleisesti ottaen ei. Erityisistä syistä voidaan myöhemminkin tehty ehdotus hengenpelastusmitalin antamisesta ottaa käsiteltäväksi. Erityisenä syynä voidaan pitää esimerkiksi pelastetun, mikäli hän on mitalin esittäjä, kykenemättömyyttä sairautensa johdosta tekemään ehdotusta kuluneen viiden vuoden aikana.

Voiko poliisi tai palomies saada hengenpelastusmitalin?

Ei voi, koska poliisin ja palomiehen voidaan katsoa ammattinsa puolesta omaavan sellaisia erityistaitoja, joita hän voi hyödyntää pelastustehtävissä.

Takaisin alkuun


Väestönsuojat

Millä perusteella voi saada vapautuksen väestönsuojan rakentamisvelvoitteesta?

Vapautuksen voi saada vain sillä perusteella, että aluehallintoviraston arvioimat väestönsuojan kustannukset ovat tavanomaista huomattavasti (yli 4 %) korkeammat suhteessa rakennuksen todistettuihin (rakennusosa-arvio tai voimassa oleva tarjous) kokonaiskustannuksiin mukaan lukien väestönsuojan kustannukset. Hakijan taloudellista tilannetta ei oteta huomioon

Voiko koulu tai päiväkoti saada kokonaisvapautuksen väestönsuojan rakentamisvelvoitteesta?

Aluehallintovirasto ei nykyisen linjauksen mukaan myönnä vapautusta, vaikka kustannukset ylittäisivätkin 4 % kokonaiskustannuksista.

Voiko vapautuksen saada, vaikka väestönsuojan rakentamisvelvoitteen määräaika olisi jo umpeutunut?

Aluehallintovirasto ei ota asiaa käsiteltäväksi. Paikallisen rakennuslupaviranomaisen tulee päättää yhdessä pelastusviranomaisen kanssa mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

Takaisin alkuun


Oiva-järjestelmä

Mikä on elintarvikevalvonnan Oiva-järjestelmä ja mistä löydän ravintolan tai myymälän Oiva-raportit?

Oiva on elintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkistamisjärjestelmä, jota koordinoi Ruokavirasto. Elintarvikealan yritysten tarkastustulokset julkaistaan hymynaamoin alla olevalla sivustolla sitä mukaa, kun elintarvikevalvontaviranomaiset tekevät tarkastuksia. Voit hakea Oiva-tarkastusraportteja esim. yrityksen nimellä, osoitteella tai kunnan mukaan alla olevalta Oivahymy.fi internetsivustolta. https://www.oivahymy.fi/portal/fi/hae+yrityksia/

Takaisin alkuun


Kunnan terveystarkastajien yhteystiedot

Mistä löydän oman kuntani terveystarkastajien yhteystiedot?

Kuntien terveystarkastajat löydät Ruokaviraston hakupalvelusta alla olevasta linkistä. Valitse listasta oma kuntasi tai kuntayhtymän nimi. Saat kuntasi ympäristöterveydenhuollon internetsivujen osoitteen ja sähköpostiosoitteen. Kunnat ylläpitävät itse tätä osoitteistoa sähköisen viranomaistoimijarekisterin (VTO) kautta.  Ruokaviraston hakupalvelu (ruokavirasto.fi)

Takaisin alkuun


Tupakka

Miten ja mistä haetaan tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupaa?

Tupakkatuotteiden myyntilupaa haetaan myyntipaikan sijaintikunnalta tai liikennevälineissä tapahtuvaan myyntiin hakijan kotikunnalta. Myyntiluvan käsittelyä koskevien kysymysten osalta on näin ollen oltava yhteydessä luvan myöntävään kuntaan. Myyntilupahakemus on mahdollista tehdä joko sähköisesti tai kirjallisella hakemuksella. Hakemukset täyttöohjeineen löytyvät Valviran Internet-sivustolta. https://www.valvira.fi/tupakka/myynti

Takaisin alkuun


Vesiasiat

Mitä tarkoittaa vesijättö?

Vesijättö on entistä vesialuetta, joka on pysyvästi muuttunut maa-alueeksi vedenpinnan laskun, liettymisen, umpeen kasvamisen tai maanpinnan kohoamisen seurauksena. Kiinteistön edustalle muodostuu näin vesijättökaistale, joka ei yleensä kuulu kiinteistöön vaan viereisen vesialueen omistajalle. Vesialue kuuluu useimmiten kylän yhteisen vesialueen osakaskunnalle. Jos vesijättö haittaa ranta-alueen tarkoituksenmukaista käyttöä tai vesijättö on vähäinen, siihen rajoittuvan kiinteistön omistaja voi useimmiten lunastaa sen itselleen hakemalla Maanmittauslaitoksesta kiinteistötoimitusta - vesijätön lunastamista. Toimituksessa ratkaistaan lunastamisen edellytykset, lunastettava alue sekä lunastamisen vuoksi vesijätön omistajalle maksettavaksi tulevat korvaukset.

Mitä tarkoittaa kiinteistön osuudet yhteiseen alueeseen?

Kiinteistöllä voi olla osuuksia yhteisiin alueisiin eli niin kutsuttuja yhteisalueosuuksia. Kiinteistöllä on siis osakkuus kahden tai useamman kiinteistön tarpeita varten muodostettuihin yhteisiin alueisiin. Kiinteistöjen osuudet yhteiseen alueeseen voivat olla erisuuruiset. Yhteiset alueet ovat esimerkiksi yhteisiä vesialueita tai yhteisiä maa-alueita, kuten venevalkama tai soranottopaikka. Kiinteistön osuudet yhteisiin alueisiin ilmenevät kiinteistörekisteriotteesta.

Takaisin alkuun


Talletukset

Olen tekemässä talletusta aluehallintovirastoon ja olen jo tallettanut varat aluehallintoviraston tilille. Pitääkö minun tehdä vielä jotain muuta?

Talletus on kaksiosainen. Sen lisäksi, että varat talletetaan aluehallintoviraston tilille, tulee tallettajan myös toimittaa aluehallintovirastoon talletushakemus. Talletushakemus on suositeltavaa tehdä talletuslomakkeella. Hakemuksen voi tehdä vapaamuotoisesti, mutta hakemuksesta tulisi kuitenkin käydä ilmi lomakkeessa kysytyt tiedot. Lisätietoa talletuksen tekemisestä ja talletuslomakkeen löydätte:  Oikeusturva > Talletuksen tekeminen

Takaisin alkuun


Asunto-osakeyhtiö

Asunto-osakeyhtiömme yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous järjestetään huhtikuussa hallituksen määräämänä päivänä. Yhtiökokousta ei kuitenkaan ole kutsuttu koolle huhtikuussa. Hallituksen mukaan kokous tullaan pitämään kesäkuussa. Onko tämä lainmukaista?

Asunto-osakeyhtiölain mukaan varsinainen yhtiökokous tulee kutsua koolle kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Mikäli asunto-osakeyhtiönne tilikausi on kalenterivuosi (kuten yleensä on), tulee varsinainen yhtiökokous näin ollen kutsua koolle 30.6. mennessä. Yhtiöjärjestyksessä ei voida enää määrätä asiasta toisin. Asunto-osakeyhtiöiden yhtiöjärjestyksissä edelleen olevat, nykyisestä asunto-osakeyhtiölaista poikkeavat määräykset ovat menettäneet merkityksensä.

Vuonna 2020 yhtiökokouksia voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti lykätä pidettäväksi 30.9.2020 mennessä.

Lisätietoa:

  • oikeusministeriön Kysymyksiä ja vastauksia koronasta, kysymys "Mihin mennessä kokoontumisrajoitusten takia pitämättä jäänyt osakeyhtiön tai osake-yhtiön yhtiökokous, osuuskunnan kokous tai yhdistyksen kokous tulee järjestää?" (oikeusministerio.fi)

Takaisin alkuun


Luotot

Olen ottanut lainan ESAVIn luotonantajarekisteriin rekisteröidyltä luotonantajalta. Luoton korot ja kulut ovat kamalan suuret – ehkä mielestäni jopa lain vastaiset! Mitä teen?

Ota ensin yhteyttä kuluttajaneuvontaan, lisätietoa löydät osoitteesta www.kuluttajaneuvonta.fi tai puhelimitse 0295 536 901 (ark. 9-15). Aluehallintovirasto huolehtii pääosin luottoyritysten rekisteröintiin liittyvistä asioista, eikä virastolla ole toimivaltaa puuttua kuluttajan ja luotonantajan välisiin sopimuserimielisyyksiin. Sen sijaan lainvastaiseen luottomarkkinointiin AVI voi puuttua, joten sellaisesta havainnosta voit tehdä ilmoituksen ESAVI:lle.

Takaisin alkuun


Välitysliikkeet

Mitä AVI voi tehdä, jos välitysliike ei noudata lakia? Miten voin hakea vahingonkorvausta välitysliikkeen virheen johdosta?

Aluehallintovirasto voi antaa välitysliikkeelle varoituksen. Jos laiminlyönnit ovat vakavia tai jos ne annetusta kehotuksesta tai varoituksesta huolimatta toistuvat, AVI voi kieltää osaksi tai kokonaan välitysliikkeen toiminnan enintään 6 kk:n määräajaksi. Vahingonkorvausta tai välityspalkkion alentamista voi hakea kuluttajariitalautakunnalta tai käräjäoikeudelta. Kuluttajariitalautakunta antaa ratkaisusuosituksen, mutta se voi jättää asian käsittelemättä, jos kuluttaja ei ole ensin ollut yhteydessä kuluttajaneuvontaan selvittääkseen asiaa.

Edellyttääkö toimintani rekisteröitymistä aluehallintoviraston ylläpitämään välitysliikerekisteriin, jos hoidan vain muutaman toimeksiannon vuodessa?

Rekisteröintivelvollisuutta ei ole, jos toiminta on satunnaista ja välitystoimintaa ei markkinoida. Välityskohteita saa kuitenkin markkinoida.

Takaisin alkuun


Perintä

Perintään liittyvät kysymykset löytyvät Perinnän sivulta: Usein kysytyt kysymykset

Takaisin alkuun

Päivitetty