› Graafinen versio

Usein kysytyt kysymykset

Alkoholiasiat |Asunto-osakeyhtiö| Elintarvikevalvonnan Oiva-järjestelmä | Hengenpelastusmitali | Koronavirus COVID-19 Koulutukset| Kunnan terveystarkastajat| Luotot | Perintä |Talletukset | Tupakka | TyösuojeluValtionavustukset | Vanhusten hoitopalvelujen valvonta | Vesiasiat |Väestönsuojat | Välitysliikeet|

Koronavirus COVID-19

Uusimmat kysymykset

 

Kaikki koronaan liittyvät kysymykset aihealueittain

A. Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset
B. Ravintolat ja alkoholi
C. Perusopetus, muu opetus ja oppilaitokset
D. Varhaiskasvatus
E. Terveydenhuolto
F. Sosiaalipalvelut
G. Kirjastot
H. Nuoriso ja nuorisotyö
X. Muut aiheet


A. Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

  1. Mitä yleisötilaisuuksia ja kokoontumisia aluehallintovirastojen antamat määräykset koskevat?
  2. Millä ehdoilla on sallittua järjestää yleisötilaisuus heinäkuussa?
  3. Mistä tapahtuman tai yleisötilaisuuden järjestäjä löytää ohjeita turvallisen tapahtuman järjestämiseen? 
  4. Voiko toimija tai tapahtumanjärjestäjä lähettää aluehallintovirastolle turvallisuus- ja hygieniaohjesuunnitelmansa arvioitavaksi tai hyväksyttäväksi? 
  5. Mitä tarkoitetaan enintään 500 henkilön osallistujamäärällä?
  6. Liikunta: Koskevatko kokoontumisrajoitukset uimahallien ja muiden liikuntatilojen toimintaa?
  7. Liikunta: Onko kunnan pakko avata uimahallit 1.6.2020?
  8. Koskeeko aluehallintoviraston määräys kokoontumisrajoituksista yksityistilaisuuksia?
  9. Miten koronarajoitukset on huomioitava tanssilavoilla?
  10. Milloin aluehallintovirasto antaa ohjeita elokuussa järjestettäviin tapahtumiin?
  11. Pitääkö yleisötilaisuudessa jokaisella osallistujalla olla istumapaikka? 
  12. Millä edellytyksillä yleisötilaisuuksia voi järjestää elokuussa? 
  13. Mitä tarkoittaa se, että elokuussa yli 500 hengen yleisötilaisuuksissa toimintaa pitää tarvittaessa eriyttää? 
  14. Onko nyt varmaa, että elokuussa voi järjestää myös yli 500 henkilön yleisötilaisuuksia?
  15. Mihin voi ilmoittaa, jos havaitsee isoja yleisömassoja tai rajoituksista piittaamatonta toimintaa?

B. Ravintolat ja alkoholi

Ravintoloiden toiminta 1.6.2020 alkaen

  1. Millä perusteella ravintoloiden toimintaa on rajoitettu koronaviruksen aiheuttamassa tilanteessa?

  2. Miten ravintoloiden toimintaa on rajoitettu 22.6.-12.7.2020?

  3. Koskevatko ravintoloita enää mitkään koronatilanteesta johtuvat rajoitukset 13.7.2020 alkaen?

  4. Pitääkö asiakkailla olla edelleen oma istumapaikka ravintolassa, vaikka rajoituksia puretaan?

  5. Saako ravintolassa järjestää tanssia tai muuta toimintaa, jossa asiakkaat eivät istu pöytien ääressä?

  6. Koskevatko ravintolatoiminnan rajoitukset terasseja?

  7. Koskevatko rajoitukset myös ravintolassa tai kahvilassa järjestettyä yksityistilaisuutta, esimerkiksi hääjuhlaa?
  8. Voiko ravintolassa olla esiintyjiä, esimerkiksi artisteja?
  9. Miten tartuntatautilain 58 a §:ssä tarkoitettu ravitsemisliikkeen suurin sallittu asiakas- tai henkilöpaikkamäärä määräytyy?
  10. Mistä voi tarkistaa ravintolan asiakaspaikkamäärän?
  11. Miten ravintoloiden toimintaa valvotaan?
  12. Mihin asiakas voi ilmoittaa, jos havaitsee ravintolan toimivan määräysten vastaisesti?
  13. Mikä on aluehallintoviraston rooli ravintoloiden toimintaa koskevien päätösten teossa?
  14. Miten poikkeusolojen päättyminen vaikuttaa yleisötilaisuuksien ja ravintolatoiminnan rajoituksiin?

Anniskeluluvat

  1. Täytyykö anniskeluluvan keskeytyksestä ilmoittaa aluehallintovirastolle?
  2. Voivatko ravintolat myydä asiakkailleen alkoholia mukaan?
  3. Voiko ravintola toimittaa alkoholijuomia kotiinkuljetuksena?
  4. Miten anniskeluravintolaan haetaan lupa alkoholin ulosmyyntiin? 
  5. Onko alkoholin ulosmyynnille jotain rajoituksia esim. kellonaikojen tai viikonpäivien suhteen?
  6. Kuinka kauan alkoholin ulosmyyntiluvan saaminen kestää?
  7. Mitä tapahtuu tapahtumaan jo myönnetylle määräaikaiselle anniskeluluvalle ja voiko maksun saada takaisin?
  8. Voiko vireillä olevan määräaikaisen anniskelulupahakemuksen peruuttaa?
  9. Voiko vireillä olevan lupahakemuksen ilmoitettua ajankohtaa muuttaa ja kuinka tämä tapahtuu?
  10. Saako ravintoloitsija hyvitystä anniskelun valvontamaksusta ajalta, jolloin ravintola on määrätty pidettäväksi kiinni?

C. Perusopetus, muu opetus ja oppilaitokset

  1. Mistä löydän tietoa koronajärjestelyjen purkamisesta kouluissa ja varhaiskasvatuksessa 14.5.2020 alkaen?
  2. Miten koulu saa tiedon lapsen poissaoloon oikeuttavasta vanhempien terveystilanteesta ilman, että vanhempien terveystietoja luovutetaan koululle?
  3. Miten koulukuljetus toteutetaan turvallisesti?
  4. Mikä taho voi myöntää riskiryhmään kuuluvalle oppilaalle vapautuksen osallistumisesta opetukseen?
  5. Miten riskiryhmään kuuluva henkilökunta suojataan koronatartunnalta, kun koulut ja oppilaitokset avataan?
  6. Onko riskiryhmään kuuluvalla opettajalla mahdollisuus kieltäytyä antamasta lähiopetusta, kun koulut ja oppilaitokset avataan?
  7. Kuinka ruokailu ja välitunnit järjestetään turvallisesti? 
  8. Jatkuvatko koulujen aamu- ja iltapäiväkerhot 14.5. alkaen?
  9. Mitä koronaan liittyvää ohjetta varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tulee noudattaa 14.5. alkaen?
  10. Mitä koronaan liittyvää ohjetta oppilaitosten ja korkeakoulujen tilojen käytössä tulee noudattaa 14.5.2020 alkaen?    
  11. Miten oppilaitos määritellään? Kattaako tämä kaiken peruskouluista korkeakouluihin?

Lisätietoa ja ohjeistusta kouluista ja opetuksesta:

D. Varhaiskasvatus

  1. Mitä hallituksen linjaukset tarkoittavat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osalta?
  2. Koskeeko avien määräys yleisötilaisuuksien rajoittamisesta myös varhaiskasvatusta?
  3. Voiko kesän aikana yhdistää päiväkoteja tai ryhmiä?
  4. Vaikuttaako varhaiskasvatuksen maksuihin, jos varhaiskasvatuksessa oleva lapsi tai lapset määrätään karanteeniin?
  5. Miten varhaiskasvatuksessa tulee toimia riskiryhmiin kuuluvien lasten kanssa?
  6. Voivatko lapset viedä päiväkotiin omia leluja tai unikaveria?

E. Terveydenhuolto

  1. Onko SPR:n Veripalvelulla lupa käyttää suljetuksi määrättyjä tiloja verenluovutuksen järjestämistä varten? 
  2. Kuka voi antaa terveydenhuollon etäpalveluja ja mitä tulee huomioida, kun vastaanottotoiminta toteutetaan etävastaanottona?  
  3. Voivatko yksityiset terveydenhuollon yritykset, kuten hierojat ja fysioterapeutit, jatkaa toimintaansa normaalisti koronatilanteesta huolimatta?
  4. Kuka koordinoi muuhun kuin hoitolaitoskäyttöön tarkoitettujen tilojen ottamista hoitolaitoskäyttöön koronavirusepidemian aikana?

Tietoa yksityisestä terveydenhuollosta: Koronaan liittyvät kysymykset
 

F. Sosiaalipalvelut

  1. Miten kuntien sosiaalihuollon pitää toimia koronavirustilanteen osalta?
  2. Lastensuojelu: Voidaanko sijoitettujen lasten ns. kotilomia perua?
  3. Voiko kunta, palveluntuottaja  tai palveluyksikkö kieltää henkilökohtaisen avustajan käynnit tehostetussa palveluasumisyksikössä?
  4. Voiko kehitysvammalain mukaisia rajoitustoimenpiteitä keventää koronaviruksesta johtuvista syistä?
  5. Miten sosiaalihuollon asumispalveluyksiköiden lääkehuolto pitää järjestää koronaepidemian aikana?

Vanhusten hoivakodit ja korona

  1. Miten laajalti koronavirus on levinnyt vanhusten hoivakodeissa, ja onko ongelmia enemmän kuntien vai yksityisten palveluntarjoajien hoivakodeissa?
  2. Kerääkö aluehallintovirasto tietoa koronatartunnoista tai koronasta johtuvista kuolemantapauksista hoivakodeissa?
  3. Johtuvatko kuolemantapaukset, joissa vanhusten hoivakodin asukas on kuollut koronaviruksen aiheuttamaan tautiin, asiakas- ja potilasturvallisuuden laiminlyönnistä?
  4. Miten koronaviruksen leviämistä vanhusten hoivakodeissa voidaan ehkäistä?
  5. Kenen vastuulla on hoivakotien varautuminen koronaepidemiaan?
  6. Mikä on eri toimijoiden vastuu hoivakotien toiminnan valvonnassa?
  7. Jos hoivakotien toiminnassa havaitaan laiminlyöntejä, millaisiin toimiin aluehallintovirasto voi ryhtyä?
  8. Millaisia ohjeita sosiaali- ja terveysministeriöltä on tullut liittyen valvontaan koronatilanteessa?
  9. Voivatko vanhusten  tehostetun palveluasumisen yksiköt edelleen ottaa vanhuksia lyhytaikaisille jaksoille esimerkiksi omaishoidon vapaiden ajaksi?
  10. Voiko lain mukaan kieltää kaikki omaisten ja läheisten vierailut hoivakoteihin?

G. Kirjastot

  1. Mitä hallituksen 4.5.2020 antamat linjaukset tarkoittavat kirjastojen kannalta?
  2. Miten voi lainata lukemista, kun kirjastot ovat suljettuina 31.5.2020 saakka?
  3. Miten voin käyttää kirjastojen e-kirjoja?
  4. Miten lainat uusitaan? Miten sakkojen käy? Miten varausten käy? 
  5. Haluaisin lainata kirjastosta elokuvia. Miten se onnistuu nyt?
  6. Voiko kirjoja palauttaa kirjastoon?
  7. Koskevatko julkisten kokoontumisten rajoitukset myös kirjastoja?

H. Nuoriso ja nuorisotyö

  1. Voiko kunnassa lomauttaa nuorisotyöntekijöitä koronaviruksesta johtuvien poikkeusolojen aikana? 
  2. Järjestämme lasten ja nuorten harrastustoimintaa etäkerhona. Voiko näin toimia? Ovatko näistä kerhoista tulevat kustannukset hyväksyttäviä?
  3. Miten koronaviruksesta johtuvat rajoitukset vaikuttavat etsivään nuorisotyöhön?
  4. Onko nuorten mahdollista jatkaa sopimuksellista toimintaansa nuorten työpajalla, jos pajalla pystytään tarjoamaan heille tavoitteellista etä- tai virtuaalivalmennusta?
  5. Miten THL:n ja OKM:n ohjeet on huomioitava lasten ja nuorten leiritoiminnassa 1.6. alkaen?
  6. Voidaanko nuorisotilalla käsitellä nuorten henkilötietoja, jotta koronaviruksen mahdollinen jäljitys onnistuu?

X. Muut aiheet

  1. Miten koronaviruksesta johtuvat poikkeusolot vaikuttavat avin myöntämiin valtionavustuksiin? 
  2. Mistä löytyvät aluehallintovirastojen antamat määräykset?
  3. Mikä on aluehallintovirastojen rooli koronavirustilanteen hoidossa?
  4. Miten eri viranomaisten vastuut ovat jakautuneet koronavirustilanteen hoitamisessa?
  5. Miten koronaviruksesta johtuvat poikkeusolot vaikuttavat työntekijän oikeuksiin ja velvollisuuksiin?
  6. Miten koronavirusepidemia vaikuttaa taloyhtiöiden ja muiden asuinrakennusten korjaushankkeisiin?
  7. Voiko monen viranomaisen yhteisessä asiointipisteessä asioida poikkeusolojen aikana?
  8. Mistä saan tietoa koronaviruksen vaikutuksesta tietosuojaan?
  9. Missä tilanteessa avit voivat tehdä alueellisesti erilaisia koronaan liittyviä määräyksiä?

A. Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

1. Mitä yleisötilaisuuksia ja kokoontumisia aluehallintovirastojen antamat määräykset koskevat?

Aluehallintovirastojen määräykset kokoontumisrajoituksista koskevat yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia.

Yleinen kokous tarkoittaa mielenosoitusta tai muuta kokoontumisvapauden käyttämiseksi järjestettyä tilaisuutta, johon muutkin kuin nimenomaisesti kutsutut voivat osallistua tai jota he voivat seurata. 

Yleisötilaisuudella tarkoitetaan yleisölle avoimia huvitilaisuuksia, kilpailuja, näytöksiä ja muita niihin rinnastettavia tilaisuuksia, joihin osallistutaan osallistujan omasta aloitteesta. 

Yleisötilaisuuden käsitteen piiriin ei kuulu jatkuvaluonteinen, normaali palvelutoiminta ja muu tiloissa yleisesti harjoitettava toiminta. Jatkuvaluonteinen normaalitoiminta ei ole yleisötapahtuma. Aluehallintovirastojen antamat määräykset kokoontumisrajoituksista eivät koske tällaista toimintaa. Myöskään yksityistilaisuudet, kuten yksityisten henkilöiden järjestämät hääjuhlat ja illanvietot, eivät ole yleisötilaisuuksia.

Esimerkkejä yleisötilaisuuksista (määräykset koskevat näitä):

  • Konsertit
  • Teatteri- ja kesäteatterinäytökset (myös esimerkiksi huvipuiston tiloissa järjestetyt näytökset)
  • Elokuvateatterinäytökset
  • Festivaalit   
  • Markkinat
  • Yksittäiset huutokauppatilaisuudet
  • Yleisurheilu-, pesäpallo- ja jalkapallo-ottelut ja -turnaukset
  • Juhannuskokkotapahtuma (ei yksityishenkilöiden järjestämä)  

Edellä mainittuja ja vastaavia tilaisuuksia siis koskevat aluehallintovirastojen määräämät kokoontumisrajoitukset.

Esimerkkejä jatkuvasta normaalitoiminnasta, joka ei ole yleisötilaisuus (määräykset eivät koske näitä):

  • Huvipuistot ja sisähuvipuistot
  • Eläinpuistot 
  • Liikunta- ja aktiviteettipuistot 
  • Tivolit
  • Toritoiminta
  • Leikkipuistot ja leikkipaikat   
  • Maauimalat ja uimarannat   
  • Kesäleirit

Näiden toimijoiden ja tilojen normaalia, jatkuvaluonteista toimintaa eivät siis koske aluehallintovirastojen määräämät kokoontumisrajoitukset.

Aluehallintovirasto korostaa, että jokaisen toimijan on tärkeää huomioida toiminnassaan yleiset ohjeet hygienia- ja muista järjestelyistä, joilla viruksen leviämistä estetään, vaikka toiminta tai tapahtuma ei kuuluisikaan aluehallintovirastojen määräämien kokoontumisrajoitusten piiriin.

Lisätietoa

2. Millä ehdoilla on sallittua järjestää yleisötilaisuus heinäkuussa?

Heinäkuussa yleisötilaisuuden tai yleisen kokouksen järjestämisen ehdot riippuvat siitä, kuinka moni henkilö tilaisuuteen osallistuu, ja siitä, järjestetäänkö tilaisuus sisätiloissa vai ulkotiloissa.

Yleisöä enintään 50 henkilöä

Enintään 50 henkilön yleisötilaisuus on sallittua järjestää sisä- tai ulkotilassa ilman ehtoja. Hallitus kuitenkin suosittelee, että näissä tilaisuuksissa noudatetaan THL:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön 14.5.2020 antamaa ohjetta.  

Yleisöä 51-500 henkilöä

Sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa on mahdollista järjestää enintään 500 henkilön yleisötilaisuus edellyttäen, että järjestelyissä noudatetaan THL:n ja OKM:n 14.5.2020 antamaa ohjetta.

Yleisöä yli 500 henkilöä

Alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voidaan 1.7.2020 alkaen järjestää yli 500 henkilön yleisötilaisuus tai yleinen kokous, jos se täyttää seuraavat kolme edellytystä:

  • tiloissa on käytettävissä useita katsomolohkoja tai yleisölle tarkoitettuja rajattavissa olevia alueita, joiden kaikkien välille voidaan järjestää selkeä suojavyöhyke;
     
  • tilaisuuteen osallistuva yleisö voidaan sijoittaa omille istumapaikoille tai omille alueille enintään 500 henkilön erillisiin katsomolohkoihin tai yleisölle tarkoitettuihin alueisiin, joihin jokaiseen on oltava omat kulkureitit, palvelut (kuten mahdolliset tarjoilupalvelut ja saniteettitilat) sekä tapahtumahenkilökunta;  
     
  • yleisön turvallisuus voidaan varmistaa noudattamalla edellä mainittua THL:n ja OKM:n 14.5.2020 antamaa ohjetta.

Huom.

  • Sisätiloissa ei voi 1.7.-31.7. järjestää yli 500 hengen yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia.
     
  • Jos tilalla on kolme seinää ja katto, se katsotaan sisätilaksi. Myös avattavat ja suljettavat tasopinnat, kuten lasitukset ja markiisit, muodostavat seinän tai tasopinnan. Sisätilan määritelmä pohjautuu tupakkalakiin.
     
  • THL:n ja OKM:n ohjeen mukaan järjestäjän on esimerkiksi huomioitava turvavälin pitäminen myös silloin, kun yleisö saapuu tilaisuuteen ja poistuu. Turvavälien ylläpitoa voidaan varmistaa muun muassa etäisyysopasteilla ja ehkäisemällä pitkien jonojen syntyä osallistujien saapumis- ja jakautumisjärjestelyin.

Tietoa elokuun tilaisuuksien järjestämisen edellytyksistä löydät alempaa

3. Mistä tapahtuman tai yleisötilaisuuden järjestäjä löytää ohjeita turvallisen tapahtuman järjestämiseen? 

Aluehallintovirastot ovat määränneet, että yli 50 hengen tilaisuuksissa on noudatettava Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön 14.5.2020 antamaa ohjetta koronavirustartuntojen ehkäisemisestä. 

Hallitus suosittelee, että näitä samoja turvallisuus- ja hygieniaohjeita noudatetaan myös pienemmissä, enintään 50 henkilön kokoontumisissa ja yleisötilaisuuksissa. Tarvittaessa neuvoja yleisten ohjeiden paikalliseen soveltamiseen voi kysyä kunnan tartuntataudeista vastaavalta lääkäriltä.

4. Voiko toimija tai tapahtumanjärjestäjä lähettää aluehallintovirastolle turvallisuus- ja hygieniaohjesuunnitelmansa arvioitavaksi tai hyväksyttäväksi? 

Aluehallintovirastot eivät anna arvioita tai hyväksyntää yksittäisten toimijoiden suunnitelmille Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön laatimien turvallisuus- ja hygieniaohjeiden soveltamisesta. Toimijan pitää itse arvioida, miten se voi parhaiten soveltaa näitä ohjeita toiminnassaan. 

Ohjeiden noudattamisen tarkoituksena on varmistaa osallistujien turvallisuus ja estää viruksen leviäminen. Tarvittaessa neuvoja yleisten ohjeiden paikalliseen soveltamiseen voi kysyä kunnan tartuntataudeista vastaavalta lääkäriltä.

On huomattava, että yleisötilaisuuden järjestäminen voi edellyttää viranomaislupia, ja niistä täytyy tässäkin tilanteessa huolehtia. Vastuu on tilaisuuden järjestäjällä. Aluehallintovirastot eivät myönnä lupia tapahtumien järjestämiseen.

5. Ketkä lasketaan yleisön osallistujamäärään? 

Kun yleisö on erillään artisteista, urheilijoista tai muista toimijoista, yleisön henkilömäärään lasketaan mukaan yleisö ja sellaiset muut toimijat (kuten myyntipisteiden henkilökunta ja järjestyksenvalvojat), jotka ovat yleisön kanssa samoissa tiloissa tai muuten suorassa kontaktissa yleisöön. Tämä pätee myös 1.7. alkaen järjestettäviin yleisötilaisuuksiin, joissa on käytettävissä useita katsomolohkoja tai rajattavissa olevia yleisöalueita ja joissa omille alueilleen sijoitetut yleisöt muodostavat enintään 500 henkilön ryhmän.

Yleisön määrään ei siis lasketa mukaan yleisöstä erillään olevia urheilijoita, artisteja tai toimitsijoita. Yleisöstä erillään oleviin urheilijoihin, huoltohenkilökuntaan, toimitsijoihin ja vastaaviin henkilöihin sovelletaan kuitenkin omaa 500 henkilön rajoitustaan.

Taustaa

  • 1.6. alkaen on mahdollista järjestää sisätilassa tai rajatussa ulkotilassa enintään 500 henkilön yleisötilaisuus tai yleinen kokous, jos tilaisuuden toteutuksessa noudatetaan THL:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön 14.5.2020 antamaa ohjetta koronavirustartuntojen ehkäisemisestä.
     
  • 1.7. alkaen rajatussa ulkotilassa voi järjestää myös yli 500 hengen yleisötilaisuuden, jos tilaisuuden toteuttamisessa noudattaa THL:n ja OKM:n ohjetta sekä muita erityisjärjestelyjä. Lisätietoa yli 500 henkilön tilaisuuksista: Millä ehdoilla on sallittua järjestää yleisötilaisuus? 
     
  • Hallitus suosittelee, että myös alle 50 henkilön kokoontumisissa ja yleisötapahtumissa noudatetaan  THL:n ja OKM:n ohjetta.
     
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön 14.5.2020 antama ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä (pdf, stm.fi)

Päivitetty 16.6.2020.

6. Koskevatko kokoontumisrajoitukset uimahallien ja muiden liikuntatilojen toimintaa?

Aluehallintoviraston määräykset yleisötilaisuuksien rajoituksista eivät koske uimahallien ja muiden liikuntatilojen tavanomaista toimintaa. Rajoitukset kuitenkin koskevat liikuntatiloissa mahdollisesti järjestettäviä tilaisuuksia ja tapahtumia. Esimerkiksi säännöllisesti järjestettävät, ohjatut vesijumppa- ja muut ryhmäliikuntatunnit katsotaan liikuntatilan tavanomaiseksi toiminnaksi, jolloin niitä ei koske aluehallintoviraston määräys yleisötilaisuuksien rajoituksista.

Korostamme jokaisen toimijan ja aikuisen vastuuta noudattaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja muiden viranomaisten ohjeita hygienia- ja muista järjestelyistä, joilla viruksen leviämistä ehkäistään. Aikuisten vastuulla on huolehtia, että myös lapset noudattavat ohjeita. Urheiluhallien ja liikuntapaikkojen ylläpitäjien täytyy itse arvioida, miten viranomaisten ohjeita voidaan parhaiten soveltaa paikallisiin olosuhteisiin niin, että asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuus varmistetaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön 14.5.2020 antaman ohjeen mukaan ohjetta tulee soveltaa myös julkisten tilojen käytössä. 

Erityisesti uimahallien osalta palvelun tuottajan kannattaa käydä toimintojen avaamissuunnitelmaa läpi yhdessä kaupungin ympäristöterveysviranomaisten kanssa (mukaan lukien omavalvontaan ja allasveden laadun selvittämiseen liittyvät asiat) ja huomioida legionellariski suljetuissa vesijärjestelmissä (esim. käyttämättömät vesipisteet, tyhjennetyt uima-altaat).

Vastausta on päivitetty 30.6.2020.

7. Onko kunnan pakko avata uimahallit 1.6.2020?

Kunnat ovat sulkeneet liikuntapaikkansa valtioneuvoston 16.3.2020 tekemään linjaukseen perustuen. Aluehallintovirasto ei ole antanut liikuntapaikkojen sulkemisesta määräyksiä eikä myöskään määrää niiden avaamisesta.

Valtioneuvosto on tehnyt 6.5.2020 periaatepäätöksen, jonka mukaan suljettuna olleet julkiset sisätilat (valtion ja kuntien museot, teatterit, Kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, Kansallisarkiston asiakas- ja tutkijasali-palvelut, harrastustilat ja -paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat, kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset) avataan 1.6.2020 alkaen hallitusti ja asteittain. Liikuntapaikkojen osalta liikuntalaissa ei tarkemmin määritellä kunnan velvollisuuksia liikuntapalvelujen tarjoamisessa.

Kunta voi siis harkintansa mukaan avata uimahallinsa 1.6.2020 alkaen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön 14.5.2020 antaman ohjeen mukaan ohjetta tulee soveltaa myös julkisten tilojen käytössä.

Jos uimahallissa jatkuvaluonteisen normaalitoiminnan lisäksi järjestetään yleisötilaisuuksia tai tapahtumia, niissä pitää noudattaa avien antamia määräyksiä. Lisätietoa on UKK-kysymyksissämme.

8. Koskevatko aluehallintovirastojen määräykset kokoontumisrajoituksista yksityistilaisuuksia? 

Aluehallintoviraston määräys kokoontumisrajoituksista ei koske yksityistilaisuuksia, kuten yksityisten henkilöiden järjestämiä hääjuhlia. Yksityisyystilaisuuksia ovat kaikki yksityisluonteiset tapahtumat, jotka eivät ole yleisölle avoimia, kuten häät, hautajaiset, ristiäiset, syntymäpäiväjuhlat ja yksityiset illanvietot. Hallitus kuitenkin suosittelee, että näissäkin tilaisuuksissa noudatetaan yleisiä ohjeita hygieniasta ja muista järjestelyistä, joilla estetään koronavirustartuntoja. 

On huomioitava kuitenkin tartuntatautilain määräaikainen muutos ja sen nojalla annettu valtioneuvoston asetus, jolla ravintoloiden toiminnalle on asetettu rajoituksia ainakin 31.8.2020 asti. Nämä rajoitukset ovat voimassa myös silloin, kun kyseessä on ravintolassa tai muussa elintarvikehuoneistossa järjestettävä yksityistilaisuus.

9. Miten koronarajoitukset on huomioitava tanssilavoilla?

Tanssilavoilla järjestettävät tanssit ovat yleisötilaisuuksia. Näin ollen tanssien järjestämisessä pitää noudattaa aluehallintovirastojen määräyksiä yleisistä kokouksista ja yleisötilaisuuksista. Määräysten mukaan 1.7.-31.7. sisätiloissa tai rajatuissa ulkotiloissa 

  • voi järjestää tapahtuman tai yleisötilaisuuden, jossa on korkeintaan 50 osallistujaa.
  • voi järjestää tapahtuman tai yleisötilaisuuden, jossa on 51-500 osallistujaa, jos tapahtumajärjestäjä noudattaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön 14.5.2020 antamaa ohjetta turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä. 

THL:n ja OKM:n ohjeen mukaisesti tarpeettomia fyysisiä kontakteja tulee välttää, minkä vuoksi turvavälien ylläpitämisen mahdollisuus yleisötilaisuuksissa tulee varmistaa. Henkilömäärä pitää rajata siten, että henkilöiden väliin jää vähintään 1-2 metriä. Etäisyyttä arvioidaan seurueiden välillä, eli samaan seurueeseen kuuluvat voivat olla lähempänä keskenään. Tulkinta on sama kuin ravintoloita koskevissa ohjeissa.

Jos koronaviruksesta johtuva epidemiatilanne kehittyy ilman merkittäviä epäsuotuisia poikkeamia, yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten rajoituksia voidaan lieventää elokuusta alkaen. Aluehallintoviraston 1.7. julkaiseman päätöksen mukaisesti kaikki yleiset kokoukset ja yleisötilaisuudet, joihin osallistuu enintään 500 henkilöä, ovat sallittuja 1.8. alkaen ilman erityisten vaatimusten noudattamista. Sallittuja ovat siis myös tanssit, joihin osallistuu enintään 500 henkilöä (mukaan lukien yleisön kanssa suorassa kontaktissa olevat tilaisuuden järjestäjät, kuten järjestysmiehet). Hallitus kuitenkin suosittelee, että myös enintään 500 henkilön tilaisuuksissa noudatetaan THL:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjetta turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä, joilla ehkäistään koronavirustartuntojen leviämistä.

Jos tanssilava on ravintolan yhteydessä, tanssien järjestäjän tulee lisäksi noudattaa ravintoloiden toiminnalle asetettuja velvollisuuksia.

Lue lisää:

Vastausta on päivitetty 1.7.2020.

10. Milloin aluehallintovirasto antaa ohjeita elokuussa järjestettäviin tapahtumiin? 

Aluehallintovirastot antoivat määräyksensä elokuun kokoontumisrajoituksista 1.7.2020 sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Päätöksemme ovat luonteeltaan yleisiä eivätkä ota kantaa jokaiseen yksittäiseen tapahtumaan.

Aluehallintovirasto ei anna tarkempia soveltamisohjeita THL:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön turvallisuus- ja hygieniaohjeista eikä arvioita tai hyväksyntää yksittäisten toimijoiden suunnitelmille ohjeiden soveltamisesta. Toimijan pitää itse arvioida, miten se voi parhaiten soveltaa turvallisuus- ja hygieniaohjeita tapahtumassaan. Neuvoa järjestelyjen suunnitteluun ja ohjeiden soveltamiseen voi tarvittaessa pyytää kunnan tartuntataudeista vastaavalta lääkäriltä. Tilaisuuden järjestäjä vastaa siitä, että tilaisuudessa varmistetaan osallistujien turvallisuus.

Tartuntatautilain mukaisesti aluehallintovirastot tekevät määräykset kokoontumisrajoituksista harkintaansa, terveysviranomaisten ohjeisiin ja hallituksen linjaukseen pohjautuen. 

Heinäkuun kokoontumisrajoituksista löydät lisää tietoa tämän osion muista kysymyksistä ja vastauksista.

Lue lisää: 

Vastausta on päivitetty 1.7.2020.

11. Pitääkö yleisötilaisuudessa jokaisella osallistujalla olla istumapaikka? 

Jokaisella asiakkaalla täytyy olla istumapaikka pöydän tai vastaavan tason ääressä ravintolatoimintaa koskevien velvoitteiden mukaisesti, jos tapahtuma-alue on kokonaisuutena anniskelualuetta. Vaatimus istumapaikasta pöydän tai vastaavan tason ääressä koskee myös erilaisten tapahtumien ravintolatoimintaa ja katsomoanniskelua. Viereinen istuin ei muodosta lain tarkoittamaa pöytää tai tasoa.

Ravintolatoiminnan rajoitukset koskevat kaikkia anniskelualueita. Lisäksi anniskelualueen sisä- ja ulkotilan rakenteet ja kalusteet sekä asiakkaiden palvelukäytännöt on järjestettävä siten, etteivät asiakkaat altistu tartuntataudin leviämiselle. Ravintoloita koskevat velvoitteet ovat voimassa 31.8.2020 asti.

Jokaisella osallistujalla ei tarvitse olla yleisötilaisuudessa omaa istumapaikkaa, jos tilaisuus ei tapahdu anniskelualueella. Yleisötilaisuuksia koskevat määräykset eivät velvoita siihen, että osallistujilla pitäisi olla oma istumapaikka. Heinäkuussa yli 50 hengen tilaisuuden järjestäjän täytyy kuitenkin noudattaa THL:n ja OKM:n ohjeistusta turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä. Tarkempaa tietoa yleisötilaisuuksien järjestämisen edellytyksistä löytyy tämän osion muista kysymyksistä.

12. Millä edellytyksillä yleisötilaisuuksia voi järjestää elokuussa? 

Hallituksen 17.6. tekemän linjauksen mukaan 1.8. alkaen enintään 500 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia on sallittua järjestää sisä- tai ulkotiloissa ilman erityisiä edellytyksiä. Hallitus kuitenkin suosittelee, että näissä tilaisuuksissa noudatetaan THL:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön 14.5.2020 antamaa ohjetta turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä, joilla ehkäistään koronavirustartuntoja.  

Yleisöä yli 500 henkilöä  

Aluehallintoviraston määräyksen mukaan yli 500 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia on 1.8. alkaen mahdollista järjestää rajatuissa ulkotiloissa ja sisätiloissa, jos tilaisuuksissa noudatetaan THL:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeita turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä. Lisäksi toimintaa voi olla syytä tarvittaessa eriyttää jakamalla yleisöä erillisille alueille, jotta tilaisuudessa voidaan tosiasiassa noudattaa THL:n ja OKM:n ohjeistusta. Tämän arvioinnista ja käytännön soveltamisesta vastaa tapahtuman järjestäjä. Tarkoituksena on varmistaa osallistujien turvallisuus ja estää koronavirustartuntojen leviäminen. Yleisötilaisuuden tai yleisen kokouksen järjestäjän pitää huolehtia siitä, että tilaisuus pystytään järjestämään osallistujille turvallisella tavalla. 

Jos tilaisuus on anniskelualueella, järjestäjän täytyy noudattaa myös ravintolatoimintaa koskevia velvollisuuksia mm. jokaisen asiakkaan istumapaikasta pöydän tai vastaavan tason ääressä. 

Yhteenveto aluehallintovirastojen määräyksistä ja hallituksen suosituksista  

Aluehallintovirastojen määräykset kokoontumisrajoituksista ovat velvoittavia silloin, kun: 

  • sisätiloissa tai alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa järjestetään elokuussa 2020 yli 500 henkilön yleisötilaisuus tai yleinen kokous. 

Aluehallintovirastojen määräykset eivät velvoita, mutta aluehallintovirastot ja valtioneuvosto suosittelevat, että ohjeita turvaetäisyyksistä ja hygieniajärjestelyistä noudatetaan silloin, kun: 

  • elokuussa järjestetään yleisötilaisuus tai yleinen kokous, johon osallistuu alle 500 henkilöä 
  • kyseessä on yksityistilaisuus (esimerkiksi häät, hautajaiset, juhlat jne.).

Lisäksi on huomioitava, että jos epidemiatilanne Suomessa pahenee, hallitus voi muuttaa linjauksiaan, jolloin aluehallintovirasto voi tarkastella voimassa olevia päätöksiään uudestaan.

Aluehallintovirasto korostaa jokaisen toimijan ja kansalaisen vastuuta noudattaa viranomaisten määräyksiä, ohjeita ja suosituksia omassa toiminnassaan ja siten omalta osaltaan ehkäistä koronaviruksen leviämistä.

13. Mitä tarkoittaa se, että elokuussa yli 500 hengen yleisötilaisuuksissa toimintaa pitää tarvittaessa eriyttää? 

Aluehallintoviraston määräyksen mukaisesti elokuussa yli 500 henkilön sisä- ja ulkotilaisuudet ovat sallittuja, jos osallistujien turvallisuus voidaan varmistaa toimintaa tarvittaessa eriyttämällä siten, että yleisö voi jakautua erillisille alueille. Järjestäjän on noudatettava THL:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeita turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä, joilla estetään koronaviruksen leviämistä. 

Tilaisuuden järjestäjän on harkittava, milloin toiminnan ja yleisön eriyttäminen on tarpeen, miten yleisön liikkuminen alueiden välillä järjestetään ja mikä on kunkin alueen sallittu enimmäisyleisömäärä. Tilaisuus sekä yleisön määrä, liikkuminen ja läsnäolo täytyy järjestää siten, että tilaisuudessa voidaan tosiasiassa noudattaa OKM:n ja THL:n ohjeistusta turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä. Järjestäjällä on vastuu tilaisuuden turvallisuudesta.

Jokaiselle erillisalueelle voi olla tarpeen järjestää omat tai käyttöporrastetut kulkureitit, palvelut (kuten mahdolliset tarjoilupalvelut ja saniteettitilat) sekä tapahtumahenkilökunta. Järjestäjän on esimerkiksi huomioitava turvavälin pitäminen myös silloin, kun yleisö saapuu tilaisuuteen ja poistuu sieltä. Turvavälien ylläpitoa voidaan varmistaa muun muassa etäisyysopasteilla ja ehkäisemällä pitkien jonojen syntyä osallistujien saapumis- ja jakautumisjärjestelyin.

14. Onko nyt varmaa, että elokuussa voi järjestää myös yli 500 henkilön yleisötilaisuuksia? 

Aluehallintoviraston päätökset kokoontumisrajoituksista perustuvat hallituksen linjauksiin ja terveysviranomaisten arvioon vallitsevasta koronavirustilanteesta ja sen kehittymisestä. Hallitus seuraa tilannetta jatkuvasti ja tekee linjauksensa ajantasaisen tilanteen mukaisesti. Jos epidemiatilanne pahenee, hallitus voi muuttaa linjauksiaan, jolloin aluehallintovirasto voi tarkastella tekemiään päätöksiä uudestaan. Epidemiologisen tilannearvion perusteella rajoituksia voidaan siis tarvittaessa tiukentaa. Jos tautiryppäitä esiintyy paikallisesti yhden kunnan alueella, kunta voi tehdä alueellaan vastaavia päätöksiä yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten rajoittamisesta. 

Aluehallintoviraston 1.7. antaman määräyksen mukaisesti elokuussa yli 500 hengen tilaisuuden järjestäjän pitää varmistaa osallistujien turvallisuus noudattamalla THL:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeita turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä ja tarvittaessa toimintaa eriyttämällä.

15. Mihin voi ilmoittaa, jos havaitsee isoja yleisömassoja tai rajoituksista piittaamatonta toimintaa?

Yleisötilaisuudet ja kokoontumiset

Aluehallintovirasto ei valvo yleisötapahtumien järjestämistä, sillä laissa ei ole määritelty aluehallintovirastolle toimivaltaa valvonnan osalta. Aluehallintovirasto on antanut yleisluonteiset määräykset yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten rajoituksista ja edellytyksistä, joilla voidaan järjestää heinäkuussa yli 50 hengen tilaisuuksia ja elokuussa yli 500 hengen tilaisuuksia. Korostamme kunkin toimijan omavalvontaa ja vastuuta noudattaa voimassa olevia määräyksiä ja suosituksia. Jos havaitset mielestäsi määräysten vastaista toimintaa, sinun kannattaa ensisijaisesti selvittää asiaa tilaisuuden järjestäjän kanssa.

Aluehallintoviraston määräykset eivät koske kaikkea toimintaa tai esimerkiksi yksityisiä kokoontumisia (kuten perhejuhlia, vapaamuotoisia illanistujaisia tai spontaaneja kokoontumisia puistossa) vaan nimenomaan yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia.  Aluehallintovirastolla ei ole toimivaltaa muiden kokoontumisten rajoittamiseen. Kaikkien toimijoiden on tapahtumissaan ja toiminnassaan joka tapauksessa hyvä huomioida ohjeet hygienia- ja turvajärjestelyistä, joilla koronaviruksen leviämistä estetään. Jokainen ihminen vastaa omalta osaltaan ohjeiden noudattamisesta ja päättää harkintansa perusteella tapahtumiin ja kokoontumisiin osallistumisesta. 

Poliisi valvoo yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Poliisi voi puuttua selkeisiin aluehallintoviraston määräämien kokoontumisrajoitusten rikkomuksiin ja tarvittaessa muihinkin kokoontumisiin, jos niistä aiheutuu vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle.  

Lisäksi yleisötapahtuman järjestäminen voi vaatia viranomaislupia ja -ilmoituksia, joista vastaa tilaisuuden järjestäjä.  

Ravintoloiden toiminta

Aluehallintovirasto valvoo tartuntatautilain väliaikaisen muutoksen mukaisesti sitä, että ravintolat noudattavat toiminnassaan tartuntatautilain ja sen nojalla annetun asetuksen mukaan voimassa olevia velvollisuuksia ja rajoituksia. Aluehallintovirasto voi pyytää valvontaan virka-apua poliisilta. Ravintoloissa ja niiden terasseilla, kuten kaikilla muillakin anniskelualueilla, pitää mm. olla jokaisella asiakkaalla oma istumapaikka tason ääressä. Myös ravintolatoiminnan velvollisuuksien noudattamisessa ravintoloitsijoiden vastuu ja omavalvonta on keskeistä. 

Jos havaitset ravintolassa tartuntatautilain ja asetuksen mukaan voimassa olevien velvollisuuksien vastaista toimintaa, sinun kannattaa ensin selvittää asiaa henkilökunnan kanssa ja pyytää ravintolan henkilökunnalta nähtäväksi suunnitelma, jossa on kuvattu, kuinka ravintolan toiminnassa on huomioitu toiminnan rajoitukset ja velvollisuudet hygieniajärjestelyistä koronavirustartuntojen estämiseksi. Tarvittaessa voit ottaa aluehallintovirastoon yhteyttä. Aluehallintovirasto tekee valvontaa pääosin ilmoitusten perusteella keskittyen vakavimpiin rikkomuksiin.

Hyödyllisiä linkkejä

Takaisin alkuun


B. Ravintolat ja alkoholi

Ravintoloiden toimintaa koskevat velvollisuudet 1.6.2020 alkaen.

1. Millä perusteella ravintoloiden toimintaa on rajoitettu koronaviruksen aiheuttamassa tilanteessa?

Ravintoloiden toimintaa on rajoitettu tartuntatautilain määräaikaisella muutoksella (uudella pykälällä 58 a), joka on voimassa 1.6.-31.10.2020, ja sen nojalla tehdyllä asetuksella, jolla tarkennetaan rajoitustoimia ja velvollisuuksia käytännössä. Valtioneuvosto antoi 18.6.2020 uuden asetuksen, joka on voimassa 22.6.-31.8.2020 koko Suomessa. Uusi asetus kumoaa aiemman, 1.6. voimaan tulleen asetuksen.

Tartuntatautilain ja sen nojalla annetun asetuksen mukaisten ravintoloiden toiminnan rajoitusten ja vaatimusten tarkoituksena on estää koronaviruksen leviäminen.

Tartuntatautilaki (Finlex)

Valtioneuvoston asetus ravitsemisliikkeiden toiminnan väliaikaisesta rajoittamisesta tartuntataudin leviämisen estämiseksi (pdf)

2.Miten ravintoloiden toimintaa on rajoitettu 22.6.-12.7.2020?

Tartuntatautilaissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa on määritelty rajoitustoimet ja velvollisuudet, joita ravintoloiden toiminnassa pitää noudattaa 22.6.-12.7.2020. Rajoitukset ja velvollisuudet koskevat sekä ravintoloita että kahviloita. Rajoitusten tarkoituksena on ehkäistä koronavirustartuntojen leviämistä. 22.6-12.7.2020 voimassa ovat seuraavat rajoitukset ja velvollisuudet:

  • Ravintolan pitää ilmoittaa asiakkaikseen saapuville näkyvästi, ettei henkilö, jolla on koronavirustartuntaan sopivia oireita, saa tulla ravintolaan.
  • Ravintolan on huolehdittava siitä, että sen
    • asiakkaille on varattu näkyvä mahdollisuus käsien pesuun tai desinfiointiin tilaan saavuttaessa;
    • käyttämät kalusteet, astiat, ruokailuvälineet ja muut asiakkaiden kosketettaviksi tulevat pinnat ja irtaimet esineet pidetään puhtaina siten, etteivät ne aiheuta tartuntataudin leviämisen vaaraa;
    • asiakkaat saavat näkyvät toimintaohjeet käsien puhdistamisesta, riittävän etäisyyden ylläpitämisestä ja muista ravintolassa noudatettavista tartuntataudin leviämistä estävistä toimintatavoista.
  • Kaikilla asiakkailla pitää olla oma istumapaikka pöydän tai tason ääressä. Baaritiskin ääressä voi istua.
  • Asiakkaiden oleskelu pitää järjestää riittävän väljästi ja asiakaspaikat sijoittaa riittävän etäälle toisistaan. Lähtökohtana riittävän etäisyyden määrittämiseen voi pitää vähintään 1–2 metriä, jonka pitäisi THL:n ohjeistuksen mukaan jäädä myös yleisötilaisuuksissa henkilöiden väliin. Etäisyyttä tarkastellaan seurueiden välillä.
  • Sisätilojen asiakaspaikoista saa olla käytössä korkeintaan kolme neljäsosaa anniskeluluvassa ilmoitetusta paikkamäärästä. Jos ravintolalla ei ole anniskelulupaa, asiakaspaikka- tai henkilömäärä on ilmoitettu vahvistetussa rakennussuunnitelmassa. Ulkotilojen (terassien) paikkamäärää ei ole rajoitettu.
  • Ravintola saa olla asiakkaille avoinna klo 04-02 välisenä aikana ja alkoholia saa anniskella klo 09-01 välisenä aikana. Aukioloaikojen rajoitus ei koske noutomyyntiä (take-away-myyntiä), eli ruokaa ja juomia saa myydä asiakkaiden mukaan muualla nautittavaksi myös muina aikoina.
  • Ravintolan pitää laatia suunnitelma, jossa on kuvattu toimenpiteet koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi ja jossa on ilmoitettu rajoitusten mukainen asiakaspaikkamäärä.
    • Suunnitelman tiivistelmän pitää olla asiakkaiden näkyvillä näiden saapuessa ravintolaan ja koko suunnitelma täytyy antaa asiakkaiden nähtäväksi sitä pyydettäessä.
    • Suunnitelman voi yhdistää alkoholilaissa, elintarvikelaissa ja tupakkalaissa mainittuihin omavalvontasuunnitelmiin.

Lisätietoa:

Aluehallintoviraston ohje ravintoloille: avi.fi/web/avi/ravintolat

Valtioneuvoston tiedote 17.6.2020: Hallitus linjasi lievennyksistä kokoontumisrajoituksiin, ravitsemisliikkeiden toimintaan ja vierailukäytäntöihin

Tartuntatautilaki (Finlex)

Valtioneuvoston asetus ravitsemisliikkeiden toiminnan väliaikaisesta rajoittamisesta tartuntataudin leviämisen estämiseksi (pdf)

3. Koskevatko ravintoloita enää mitkään koronatilanteesta johtuvat rajoitukset 13.7.2020 alkaen?

Tartuntatautilain ja sen nojalla annetun asetuksen mukaiset ravintoloiden aukioloaikojen, alkoholin anniskeluaikojen ja asiakasmäärien rajoitukset lopetetaan 13.7.2020. Alkoholijuomien anniskeluaika määräytyy tämän jälkeen alkoholilain mukaisesti.

Pitää huomioida, että 13.7.-31.8.2020 ravintoloita koskevat edelleen muut tartuntatautilain pykälän 58 a ja sen nojalla 18.6.2020 annetun asetuksen mukaiset velvollisuudet, joita noudattamalla ehkäistään koronaviruksen leviämistä. Käytännössä siis on edelleen huolehdittava hyvästä hygieniasta ja asiakkaiden välisistä turvaetäisyyksistä. Ravintolan on tehtävä suunnitelma, jossa kuvataan toimenpiteet tartuntojen estämiseksi. Alla on lueteltu tiivistetysti keskeiset velvollisuudet, joita ravintoloiden toiminnassa pitää noudattaa 13.7.-31.8.2020:

  • Ravintolan pitää ilmoittaa asiakkaikseen saapuville näkyvästi, että henkilö, jolla on koronavirustartuntaan sopivia oireita, ei saa tulla ravintolaan.
  • Ravintolan on huolehdittava siitä, että sen
    • asiakkaille on varattu näkyvä mahdollisuus käsien pesuun tai desinfiointiin tilaan saavuttaessa;
    • käyttämät kalusteet, astiat, ruokailuvälineet ja muut asiakkaiden kosketettaviksi tulevat pinnat ja irtaimet esineet pidetään puhtaina siten, etteivät ne aiheuta tartuntataudin leviämisen vaaraa;
    • asiakkaat saavat näkyvät toimintaohjeet käsien puhdistamisesta, riittävän etäisyyden ylläpitämisestä ja muista ravintolassa noudatettavista tartuntataudin leviämistä estävistä toimintatavoista.
  • Kaikilla asiakkailla pitää olla oma istumapaikka pöydän tai tason ääressä. Baaritiskin ääressä voi istua.
  • Asiakkaiden oleskelu pitää järjestää riittävän väljästi ja asiakaspaikat sijoittaa riittävän etäälle toisistaan. Lähtökohtana riittävän etäisyyden määrittämiseen voi pitää vähintään 1–2 metriä, jonka pitäisi THL:n ohjeistuksen mukaan jäädä myös yleisötilaisuuksissa henkilöiden väliin. Etäisyyttä tarkastellaan seurueiden välillä.
  • Ravintolan pitää laatia suunnitelma, jossa on kuvattu toimenpiteet koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi.
    • Suunnitelman tiivistelmän pitää olla asiakkaiden näkyvillä näiden saapuessa ravintolaan ja koko suunnitelma täytyy antaa asiakkaiden nähtäväksi sitä pyydettäessä.
    • Suunnitelman voi yhdistää alkoholilaissa, elintarvikelaissa ja tupakkalaissa mainittuihin omavalvontasuunnitelmiin.

Vastausta on päivitetty 2.7.2020.

4. Pitääkö asiakkailla olla edelleen oma istumapaikka ravintolassa, vaikka rajoituksia puretaan?

Kaikilla ravintolan asiakkailla pitää olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä. Baaritiskin ääressä omalla istumapaikalla istuminen on sallittua. Ravintolalla on kuitenkin velvollisuus huolehtia asiakkaiden välisen sekä asiakkaiden ja henkilökunnan välisen riittävän etäisyyden ylläpitämisestä.

Vaatimus istumapaikasta pöydän tai vastaavan tason ääressä koskee myös erilaisten tapahtumien ravintolatoimintaa ja katsomoanniskelua. Viereinen istuin ei muodosta lain tarkoittamaa pöytää tai tasoa. Myöskään piknik-huopa tai vastaava kangas maahan asetettuna ei täytä pöydän tai vastaavan tason määritelmää.

Vaatimus siitä, että jokaisella asiakkaalla on oma istumapaikka, on voimassa 31.8.2020 asti.

Vastausta on päivitetty 3.7.2020.

5. Saako ravintolassa järjestää tanssia tai muuta toimintaa, jossa asiakkaat eivät istu pöytien ääressä?

Ravintoloiden täytyy järjestää tilarakenteiden ja kalusteiden lisäksi palvelutoimintansa niin, että asiakkaiden altistumista koronaviruksen leviämiselle ehkäistään. Ravintolan pitää huolehtia erityisesti siitä, että sen tiloissa ei synny tarpeetonta tungosta ja että asiakkaiden välillä on riittävä etäisyys. Tanssia tai muuta vastaavaa toimintaa ei ole kielletty, mutta sen järjestämisessä pitää huomioida edellä mainitut rajoitukset, joilla ehkäistään taudin leviämistä.

6. Koskevatko ravintolatoiminnan rajoitukset terasseja?

Ravintoloiden ulkotiloja, kuten terasseja, koskevat muut 1.6. voimaan tulleet ja 22.6. alkaen voimaan tulleet tartuntatautilain ja sen nojalla annetun asetuksen mukaiset toiminnan rajoitukset ja vaatimukset koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi paitsi asiakaspaikkamäärän rajoitus. Terasseilla voi siis olla käytössä kaikki asiakaspaikat. Muut voimassa olevat rajoitukset ja vaatimukset täytyy huomioida myös terasseilla: esimerkiksi jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja pintojen puhtaudesta ja asiakkaiden välisestä riittävästä etäisyydestä täytyy huolehtia. Rajoitettuja anniskelu- ja aukioloaikoja pitää noudattaa 12.7. asti.

Aluehallintoviraston ohjeessa ravintoloitsijoille (s. 9) on yksityiskohtainen määritelmä sille, milloin ravintolan tila katsotaan ulkotilaksi.

Vastausta on päivitetty 22.6.2020.

7. Koskevatko rajoitukset myös ravintolassa tai kahvilassa järjestettyä yksityistilaisuutta, esimerkiksi hääjuhlaa?

Kyllä, ravintoloiden ja kahviloiden toiminnan rajoitukset koskevat myös niissä järjestettyjä yksityistilaisuuksia. Esimerkiksi asiakaspaikkojen, aukiolon ja anniskeluajan rajoitukset täytyy huomioida 12.7. asti ja muut vaatimukset mm. hygieniasta ja turvaetäisyyksistä 31.8. asti (ks. tarkemmin kysymys 2).

Rajoitukset eivät lähtökohtaisesti koske sellaisia yksityistilaisuuksia, jotka järjestetään muissa tiloissa kuin ravintolassa tai kahvilassa. Rajoitukset eivät siis koske esimerkiksi vuokratussa kokous- tai juhlatilassa järjestettyjä yksityistilaisuuksia. Aluehallintovirasto kuitenkin suosittelee ravintoloita koskevan ohjeistuksen noudattamista myös muissa kuin ravintolan tai kahvilan tiloissa järjestetyissä yksityistilaisuuksissa. 

Vastausta on päivitetty 18.6.2020.

8. Voiko ravintolassa olla esiintyjiä, esimerkiksi artisteja?

Ravintoloita koskevat aluehallintovirastojen määräykset yleisötilaisuuksien järjestämisestä. Yli 500 hengen yleisötilaisuuksien järjestäminen on määräysten mukaisesti kielletty myös ravintoloissa 31.7.2020 asti. 51-500 hengen yleisötilaisuuksia voi järjestää, jos niissä huomioidaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä.

Yleisötilaisuuksia ovat oikeusministeriön antaman linjauksen mukaisesti esimerkiksi yleisölle avoimet huvitilaisuudet, näytökset, kilpailut ja muut näihin rinnastettavat tilaisuudet. Jos ravintolassa on siis esimerkiksi vierailevien esiintyjien tilaisuuksia, tilaisuuden järjestämisessä pitää huomioida ravintolatoiminnan rajoitusten lisäksi aluehallintoviraston määräykset yleisötilaisuuksien järjestämisestä.

Lisää tietoa yleisötilaisuuksista ja kokoontumisrajoituksista (avi.fi)

Vastaus on voimassa 31.7.2020 asti.

9. Miten tartuntatautilain 58 a §:ssä tarkoitettu ravitsemisliikkeen suurin sallittu asiakas- tai henkilöpaikkamäärä määräytyy?

Jos ravintolalla on anniskelulupa, luvassa on määritelty asiakaspaikkamäärä osastokohtaisesti. Anniskelupaikkojen osastot ja niiden asiakaspaikkamäärät on julkaistu avoindata.fi-palvelussa.

Jos ravintolalla ei ole anniskelulupaa, henkilömäärä selviää rakennussuunnitelmasta. Rakennussuunnitelmaa voi tarvittaessa tiedustella kunnan rakennusvalvonnasta.

10. Mistä voi tarkistaa ravintolan asiakaspaikkamäärän?

Aluehallintoviraston myöntämässä anniskeluluvassa määritellään anniskelupaikan osastot ja osastojen suurimmat asiakaspaikkamäärät. Anniskelupaikkojen osastojen asiakaspaikkamäärät voi tarkistaa julkisesta avoindata.fi-palvelusta. Tiedot päivittyvät palveluun kerran päivässä suoraan viranomaisten ylläpitämästä alkoholielinkeinorekisteristä. 

Jos ravintolalla tai kahvilalla ei ole anniskelulupaa, asiakaspaikka- tai henkilömäärä perustuu hyväksyttyyn rakennussuunnitelmaan. Rakennussuunnitelma löytyy kunnan rakennusvalvonnasta.

Vastausta on päivitetty 18.6.2020.

11. Miten ravintoloiden toimintaa valvotaan?

Keskeinen rooli valvonnassa on ravintoloitsijoiden omavalvonnalla. Aluehallintovirasto on laatinut ravintoloitsijoiden käyttöön ohjeistuksen, jonka mukaisesti ravintoloiden ylläpitäjät voivat suunnitella toimintaansa vastaamaan rajoituksia ja laatia lain mukaisen suunnitelman asiakkaiden nähtäväksi. 22.6.2020 voimaan tulleiden rajoitusten mukaiseksi päivitetty ohjeistus on julkaistu sivulla avi.fi/web/avi/ravintolat.

Aluehallintovirasto valvoo tartuntatautilain väliaikaisen muutoksen mukaisesti sitä, että ravintolat noudattavat voimassa olevia vaatimuksia ja rajoituksia. Valvonnan perusteella aluehallintovirasto voi määrätä ravintoloitsijan korjaamaan toimintaansa tietyn määräajan kuluessa ja räikeimmissä rikkomuksissa jopa määrätä ravintolan suljettavaksi enintään kuukauden ajaksi. Aluehallintovirasto voi pyytää valvontaan virka-apua poliisilta. 

Vastausta on päivitetty 29.6.2020.

12. Mihin asiakas voi ilmoittaa, jos havaitsee ravintolan toimivan määräysten vastaisesti?

Jos asiakas havaitsee ravintolan toimivan määräysten vastaisesti, ensin kannattaa pyytää ravintolan henkilökunnalta nähtäväksi suunnitelma, jossa on kuvattu, kuinka ravintolan toiminnassa on huomioitu toiminnan rajoitukset ja vaatimukset hygieniajärjestelyistä koronavirustartuntojen estämiseksi. Suunnitelmassa pitää myös ilmoittaa rajoitusten mukainen asiakaspaikka- tai henkilömäärä 12.7. asti. Ravintolan ylläpitäjällä on tartuntatautilain mukaan velvollisuus laatia edellä mainittu suunnitelma ja antaa se pyydettäessä asiakkaalle nähtäväksi. Suunnitelman tiivistelmän täytyy olla ravintolassa näkyvästi esillä asiakkaan saapuessa ravintolaan.

Jos ravintoloitsija ei noudata laatimaansa suunnitelmaa tai suunnitelmaa ei ole lain mukaisesti saatavilla, asiakas voi ottaa yhteyttä aluehallintovirastoon. Aluehallintovirasto tekee valvontaa pääosin ilmoitusten perusteella keskittyen vakavimpiin rikkomuksiin. Yhteydenotot pyydetään alueellisesti alkoholihallinnon sähköpostiosoitteisiin:

  • Etelä-Suomi: alkoholihallinto.etela@avi.fi
  • Itä-Suomi: alkoholihallinto.ita@avi.fi
  • Lappi: kirjaamo.lappi@avi.fi
  • Lounais-Suomi: kirjaamo.lounais@avi.fi
  • Länsi- ja Sisä-Suomi: kirjaamo.lansi@avi.fi
  • Pohjois-Suomi: alkoholihallinto.pohjois@avi.fi

Vastausta on päivitetty 18.6.2020.

13. Mikä on aluehallintoviraston rooli ravintoloiden toimintaa koskevien päätösten teossa?

Aluehallintovirasto ei ole tehnyt ravintoloiden toimintaa rajoittavia päätöksiä eikä voi vaikuttaa rajoitusten ja vaatimusten sisältöön tai laajuuteen. 1.6.2020 voimaan tulleet rajoitukset ja vaatimukset ravintoloiden toiminnalle perustuvat tartuntatautilain määräaikaiseen muutokseen (uuteen pykälään 58 a) ja lain nojalla annettuun asetukseen. Hallitus valmistelee lakiesityksiä ja eduskunta hyväksyy ne. Aluehallintoviraston toimivaltaan kuuluu valvoa, että ravintoloiden toiminnassa noudatetaan tartuntatautilain ja sen nojalla annetun asetuksen mukaisia rajoituksia.

Aluehallintovirasto tekee päätökset yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten kieltämisestä tai rajoittamisesta hallituksen linjausten mukaisesti tartuntatautilain pykälän 58 perusteella. Osa näistä päätöksistä voi koskea myös ravintoloissa järjestettyjä tilaisuuksia.  

Ajantasainen tartuntatautilaki (Finlex)

14. Miten poikkeusolojen päättyminen vaikuttaa yleisötilaisuuksien ja ravintolatoiminnan rajoituksiin?

Poikkeusolot ja valmiuslain soveltaminen päättyivät tiistaina 16.6.2020. Hallitus julisti poikkeusolot alkaneeksi koronapandemian vuoksi 16.3.2020, jolloin otettiin käyttöön valmiuslain tietyt pykälät.

Aluehallintoviraston päätökset yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten rajoituksista eivät perustu valmiuslakiin vaan tartuntatautilakiin, joka on normaaliolojen lainsäädäntöä. Aluehallintoviraston määräykset ovat siis voimassa kuten päätöksissä mainitaan myös poikkeusolojen päättymisen jälkeen.

Myös 1.6.2020 voimaan tulleet ja 22.6.2020 päivitetyt ravintoloiden toiminnan rajoitukset perustuvat tartuntatautilakiin, tarkemmin sanottuna sen väliaikaiseen muutokseen (uuteen pykälään 58 a), ja lain nojalla annettuun asetukseen. Myös nämä rajoitukset ovat voimassa, vaikka poikkeusolot ovat päättyneet. Aluehallintovirasto ei voi vaikuttaa ravintolatoiminnan rajoitusten sisältöön tai laajuuteen, vaan rajoitukset on määritelty tartuntatautilaissa ja asetuksessa.

Poikkeusolojen päättyminen ei tarkoita sitä, että tilanne ja epidemian uudelleen kiihtymisen uhka olisi ohi. Tartuntatautilain perusteella on normaalioloissa jatkossakin mahdollista määrätä rajoitustoimia, joilla tartuntojen leviämistä voidaan ehkäistä.

Ajantasainen tartuntatautilaki (Finlex)

Vastausta on päivitetty 18.6.2020.

Anniskeluluvat

1. Täytyykö anniskeluluvan keskeytyksestä ilmoittaa aluehallintovirastolle?

Luvanhaltijoiden ei tarvitse erikseen ilmoittaa anniskeluluvan keskeytyksestä ja ravintolatoiminnan tilapäisestä sulkemisesta aluehallintovirastolle. Alkoholilaki ei tunne luvan keskeyttämistä, joten anniskelupaikan sulkeminen asiakkailta ei vaikuta anniskeluluvan voimassaoloon, vaan alkoholilain näkökulmasta lupa on edelleen voimassa. Mikäli luvanhaltija päättää kuitenkin lopettaa anniskeluluvan poikkeustilan vuoksi, tulee toiminnan uudelleen aloittamiseksi hakea aikanaan uutta lupaa aluehallintovirastosta.

2. Voivatko ravintolat myydä asiakkailleen alkoholia mukaan?

Ne ravintolat, joilla on alkoholijuomien vähittäismyyntilupa anniskeluluvan yhteydessä, voivat myydä enintään 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia asiakkaille mukaan otettavaksi alkoholilain säännöksiä noudattaen. Ravintoloiden vähittäismyyntitoiminta rinnastuu ruokakauppojen alkoholimyyntiin.

Kysymyksessä 7 on lisätietoa siitä miten anniskeluluvan saanut ravintola voi hakea lupaa alkoholin ulosmyyntiin.

Päivitetty 8.5.2020.

3. Voiko alkoholijuomia toimittaa kotiinkuljetuksena?

Alkoholijuomien kotiinkuljetus ei ole mahdollista. Luvanhaltija ei voi itse toimittaa alkoholijuomia asiakkaalle kotiin eikä antaa niitä lähetin, esimerkiksi taksin, kuljetettavaksi. Alkoholijuomat tulee luovuttaa asiakkaalle myyntipaikassa.

4. Miten anniskeluravintolaan haetaan lupa alkoholin ulosmyyntiin?

Lupa haetaan oman alueen aluehallintovirastolta avi.fi-verkkosivulta löytyvällä lomakkeella. Löydät hakulomakkeen, liitelomakkeet ja ohjeet verkkosivultamme Lomakkeet > Elinkeinot > Alkoholi - Vähittäismyynti. Hakemusta ei voi tehdä sähköisesti.

Lupa ulosmyyntiin voidaan myöntää korkeintaan 5,5 % vahvuisiin juomiin. Vähittäismyyntilupa voidaan myöntää vain, jos nykyinen anniskelulupa on voimassa. Edellytykset myöntämiselle tulevat alkoholilaista. Vähittäismyyntitoiminta pitää huomioida anniskelupaikan omavalvontasuunnitelmassa. Verkkosivullamme apuna on Aldo-chatbot.

Hae lupaa lomakkeella Hakemus alkoholijuomien vähittäismyyntiin:

Hakemus lähetetään oman alueen aluehallintoviraston kirjaamoon:

Päivitetty 3.4.2020.

5. Onko alkoholin ulosmyynnille jotain rajoituksia esim. kellonaikojen tai viikonpäivien suhteen?

Anniskelupaikkojen ulosmyyntiä koskevat samat alkoholilain rajoitukset kuin muutakin vähittäismyyntiä. Vähittäismyyntiaika on 9-21 ja vähittäismyyntiä saa harjoittaa vain tuona aikana.

6. Kuinka kauan alkoholin ulosmyyntiluvan saaminen kestää?

Normaaliolosuhteissa tavoitekäsittelyaika on kuukausi, mutta ohjeiden mukaan laadittujen hakemusten osalta aika on usein lyhyempikin. Aluehallintovirastot pyrkivät luonnollisesti käsittelemään hakemukset mahdollisimman ripeästi.

7. Mitä tapahtuu tapahtumaan jo myönnetylle määräaikaiselle anniskeluluvalle ja voiko maksun saada takaisin?

Jo tehdyn lupapäätöksen peruuttaminen ei poista maksuvelvoitetta. Lupamaksuun on mahdollista hakea oikaisua. Oikaisuvaatimuksen tekemisestä huolimatta lupamaksu tulee maksaa ja mikäli oikaisuvaatimus hyväksytään, maksu palautetaan.

8. Voiko vireillä olevan määräaikaisen anniskelulupahakemuksen peruuttaa?

Hakemuksen voi peruuttaa, jolloin asian käsittely päättyy. Mikäli hakemus peruutetaan ennen lupapäätöksen tekemistä, lupamaksusta peritään puolet.

9. Voiko vireillä olevan lupahakemuksen ilmoitettua ajankohtaa muuttaa ja kuinka tämä tapahtuu?

Hakemusta voi muuttaa niin kauan kuin se on vireillä ilmoittamalla siitä aluehallintovirastoon. Hakemuksen muuttamisesta ei peritä erillistä maksua.

10. Saako ravintoloitsija hyvitystä anniskelun valvontamaksusta ajalta, jolloin ravintola on määrätty pidettäväksi kiinni?

Valvontamaksut ovat veroluonteisia maksuja, joista on säädetty laissa, eikä viranomaisella ole mahdollisuutta poiketa niistä.

Valvontamaksu peritään, jos ei ole ilmoittanut anniskeluluvan lopettamisesta viimeistään 31.3. Jos luvan lopettaa, lupa pitää hakea uudelleen ennen anniskelutoiminnan aloittamista. Silloin peritään asetuksessa määritelty lupahakemuksen käsittelymaksu.

Toiminnan keskeyttämisestä siten, että lupa säilyy voimassa, ei ole ilmoitettava viranomaiselle eikä toiminnan keskeyttämisellä voi välttää valvontamaksua. Tosin on huomattava, että anniskelussa valvontamaksun suuruus määräytyy anniskelumäärän mukaan, joten anniskelun tilapäinen väheneminen kiinnioloaikana saattaa pienentää valvontamaksun suuruutta.

Valvontamaksuun voi hakea oikaisua aluehallintovirastolta laskun yhteydessä toimitetun oikaisuvaatimusohjeen mukaisesti.

Jos poikkeusolojen vuoksi valvontamaksujen perintään tulee poikkeuksia, niistä päättää valtioneuvosto tai Valtiokonttori. Tällä hetkellä tällaisista poikkeuksista ei ole tietoa.

Takaisin alkuun


C. Perusopetus, muu opetus ja oppilaitokset

1. Mistä löydän tietoa koronajärjestelyjen purkamisesta kouluissa ja varhaiskasvatuksessa 14.5.2020 alkaen?

Hallitus on 29.4.2020 linjannut, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lähiopetukseen palataan 14.5. alkaen. Siihen saakka opetusta jatketaan pääosin etäopiskeluna. Opetus- ja kulttuuriministeriö on koonnut verkkosivuillensa usein kysyttyjä kysymyksiä koronajärjestelyjen purkamisesta 14.5.2020 alkaen.

Lue lisää: Koronaviruksesta usein kysyttyä opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla (minedu.fi)

2. Miten koulu saa tiedon lapsen poissaoloon oikeuttavasta vanhempien terveystilanteesta ilman, että vanhempien terveystietoja luovutetaan koululle?

Koulu voi perusopetuslain 35. pykälän mukaan myöntää oppilaalle luvan erityisestä syystä tilapäiseen poissaoloon opetuksesta. Luvan myöntämisen perusteiden arvioimiseksi koulu voi edellyttää huoltajaa toimittamaan selvityksen, muun muassa lääkärintodistuksen. 

Lääkäri voi kirjoittaa lääkärintodistuksen, jossa ei ole tarkempia tietoja huoltajan terveydentilasta, mutta josta käy ilmi huoltajan kuuluminen riskiryhmään. Hoitava lääkäri arvioi voiko lapsi palata kouluun tai varhaiskasvatukseen, jos hänen perheenjäsenellään on vaikea perussairaus tai tarvitsee säännöllistä puolustuskykyä lamaavaa lääkitystä. 

3. Miten koulukuljetus toteutetaan turvallisesti?

Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että koulukuljetukset toteutuvat ja että oppilaat pääsevät kouluun. Vaihtoehtoisesti opetuksen järjestäjä voi myöntää oppilaan kuljettamista varten riittävän avustuksen, jos huoltaja pystyy huolehtimaan kuljetuksesta. Opetuksen järjestäjän vastuulla on huolehtia koulukuljetusten turvallisesta toteuttamisesta ja hakea paikallisiin olosuhteisiin parhaiten soveltuvat ratkaisut.  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ohjeistanut seuraavasti:  

  1. Varmistetaan, että oppilaat eivät matkusta sairaana ja että kuljettaja ei tule sairaana tai oireisena töihin.  
  2. Pidetään etäisyyttä ja pidättäydytään fyysisestä kontaktista (esim. kättely).  
  3. Korostetaan hyvää yskimis- ja aivastamishygieniaa. 
  4. Huolehditaan käsihygieniasta. 
  5. Huolehditaan kulkuneuvon siisteydestä ja pintojen puhtaudesta 

THL:n ohje kokonaisuudessaan: Ohjeet koulukuljetuksiin COVID-19-tartuntojen ehkäisemiseksi (pdf, thl.fi)

Päivitetty 14.5.2020.

4. Mikä taho voi myöntää riskiryhmään kuuluvalle oppilaalle vapautuksen osallistumisesta opetukseen? 

Riskiryhmään kuuluvalle oppilaalle vapautuksen opetuksesta myöntää opetuksen järjestäjä, käytännössä koulun rehtori tai opettaja. Aluehallintovirasto ei ole asiassa toimivaltainen.  

5. Miten riskiryhmään kuuluva henkilökunta suojataan koronatartunnalta, kun koulut ja oppilaitokset avataan?

Ohjeita ja verkkosivuja, joissa on tietoa aiheesta: 

6. Onko riskiryhmään kuuluvalla opettajalla mahdollisuus kieltäytyä antamasta lähiopetusta, kun koulut ja oppilaitokset avataan?

Koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvien opettajien tai koulun muun henkilökunnan mahdolliset erillisjärjestelyt hoidetaan työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyöllä. Varotoimenpiteet perustuvat työnantajan tekemään riskinarvioon. Työterveyshuolto tukee työnantajaa riskinarviossa.  

Työnantaja voi direktio-oikeuden perusteella määrätä opettajan työskentelemään koululla. Työnantajan on kuitenkin huolehdittava työturvallisuudesta muun muassa tila- ja toiminnallisin järjestelyin. Työnantajan on myös hyvä huomioida työterveyslaitoksen ohjeistus viruksen torjunnassa työpaikoilla. 

Lisätietoa: 

7. Kuinka ruokailu ja välitunnit järjestetään turvallisesti? 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on ohjeistanut asiassa: Koronaviruksesta usein kysyttyä opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla (minedu.fi) > "Millaisilla järjestelyillä varmistetaan riittävät etäisyydet esim. ruokailussa ja välitunneilla?"

8. Jatkuvatko koulujen aamu- ja iltapäiväkerhot 14.5. alkaen? 

Kyllä, koulujen aamu- ja iltapäiväkerhot jatkuvat 14.5.2020 alkaen. 

9. Mitä koronaan liittyvää ohjetta varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tulee noudattaa 14.5. alkaen? 

Aluehallintovirastot ovat 12.5.2020 antaneet määräykset varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen käyttämien tilojen rajoitetusta käyttöönotosta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen antamiseen. Määräysten mukaan tilat otetaan käyttöön 14.5. edellyttäen, että tiloissa noudatetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 11.5.2020 antamaa ohjetta. Avien 12.5. antamat määräykset ovat voimassa 14.5. - 13.6.2020. 

Ministeriön ja THL:n ohje sisältää turvallisia järjestelyjä koskevia yleisohjeita. Koska olosuhteet ja käytännön järjestelyt ovat erilaisia eri kouluissa ja kunnissa, koulut voivat tehdä omaan tilanteeseensa sopivia turvallisia ratkaisuja 11.5. annetun ohjeen pohjalta. 

Kunnan sivistystoimi ja kunnan tartuntataudeista vastaava yksikkö tarvittaessa ohjeistavat kouluja ja päiväkoteja tarkemmin käytännön toimenpiteissä.

Lisätietoa: 

10. Mitä koronaan liittyvää ohjetta oppilaitosten ja korkeakoulujen tilojen käytössä tulee noudattaa 14.5.2020 alkaen? 

Aluehallintovirastot ovat 13.5.2020 antaneet tartuntatautilain mukaiset määräykset oppilaitosten ja korkeakoulujen tilojen rajoitetusta käyttöönotosta. Määräykset ovat voimassa 14.5.–13.6.2020, ja ne koskevat lukioiden, ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja vapaan sivistystyön sekä aikuisten perusopetuksen tiloja. 

Tiloja voidaan 14.5.2020 alkaen käyttää lähiopetukseen ja muuhun koulutuksen järjestäjän järjestämään toimintaan edellyttäen, että tiloissa noudatetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 11.5.2020 antamaa ohjetta sekä huomioidaan koronaviruksen leviämisen ehkäiseminen.

Vaikka oppilaitosten tiloja voidaan käyttää aluehallintovirastojen määräysten mukaisin edellytyksin, valtioneuvosto suosittaa, että oppilaitoksissa jatketaan etäopetusta lukukauden loppuun asti. Koulutuksen järjestäjä voi itse päättää missä määrin se tarvittaessa järjestää lähiopetusta. Koronaviruksen leviämisen estämiseksi on välttämätöntä, että koulutuksen järjestäjät noudattavat ohjeistuksia hygienia- ja muista järjestelyistä.

11. Miten oppilaitos määritellään? Kattaako tämä kaiken peruskouluista korkeakouluihin?

Oppilaitoksiin kuuluvat perusopetusta antavat oppilaitokset, toisen asteen oppilaitokset (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset), yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä vapaan sivistystyön oppilaitokset ja taiteen perusopetuksen oppilaitokset. Tilastokeskus määrittelee oppilaitokseksi sellaisen hallinnollisen yksikön

  • jolla on rehtori tai muu johtaja
  • jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta
  • jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus
  • jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään
  • jonka toimintaa laki tai asetus säätelee
  • joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa
  • jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo.

 

Lisätietoa ja ohjeistusta kouluista ja opetuksesta:

 

Opetushallitus on julkaissut kesäkuussa 2020 uusia ohjeistuksia varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen järjestämiseen:

Takaisin alkuun


D. Varhaiskasvatus

1. Mitä hallituksen linjaukset tarkoittavat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osalta?

Varhaiskasvatuksen palveluja voivat käyttää kaikki sitä tarvitsevat lapset ja perheet. Varhaiskasvatuksen järjestämisessä noudatetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeita tartuntojen välttämiseksi. Varhaiskasvatuksen järjestäjät ja tuottajat vastaavat varhaiskasvatusympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta.

Esiopetus jatkuu ennallaan lähiopetuksena. Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää esiopetusta etänä, mutta kunta voi sitä järjestää, jos huoltajat niin toivovat. 

Lisätietoa:

Päivitetty 14.5.2020.

2. Koskeeko avien määräys yleisötilaisuuksien rajoittamisesta myös varhaiskasvatusta?

Kokoontumisrajoitukset eivät koske varhaiskasvatusta. Lapsiryhmät pitää muodostaa varhaiskasvatuslain mukaan. Myös henkilöstömitoitusta säätelee voimassa oleva varhaiskasvatuslaki. Tartuntavaaran vuoksi varhaiskasvatuksessa on silti suositeltavaa työskennellä tavanomaista pienemmissä ryhmissä sekä tehostaa siivousta ja käsihygieniaa.
Myös muiden kuin lasten ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua päiväkodin tai koulun  alueella tulee välttää. Kunkin varhaiskasvatusyksikön pitää määritellä omaan tilanteeseensa sopivimmat käytännöt ja ohjeistaa perheitä toimimaan niiden mukaisesti.

Lisätietoa:

Päivitetty 7.5.2020.

3. Voiko kesän aikana yhdistää päiväkoteja tai ryhmiä?

Lue vastaus opetus- ja kulttuuriministeriön usein kysytyistä kysymyksistä "Saako varhaiskasvatuksen ryhmiä yhdistää? Entä kesällä?

4. Vaikuttaako varhaiskasvatuksen maksuihin, jos varhaiskasvatuksessa oleva lapsi tai lapset määrätään karanteeniin?

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaissa ei ole käsitettä karanteeni. Kunnat voivat tehdä maksujen perimisestä ja mahdollisista maksujen alennuksista omia päätöksiään.

5. Miten varhaiskasvatuksessa tulee toimia riskiryhmiin kuuluvien lasten kanssa?

Lue vastaus opetus- ja kulttuuriministeriön usein kysytyistä kysymyksistä Miten toimitaan, jos oppilas tai opettaja kuuluu riskiryhmään tai jos heidän perheissään on riskiryhmiin kuuluvia?

Lisätietoa on myös opetushallituksen ohjeissa, kohta "Erityisessä riskiryhmässä olevat lapset ja henkilöstö" (oph.fi)

6. Voivatko lapset viedä päiväkotiin omia leluja tai unikaveria?

Omaa unikaveria tai lelua ei ole suositeltavaa viedä päiväkotiin tai perhepäivähoitoon koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi.

Lisätietoa on opetushallituksen ohjeissa (oph.fi)

Lisää tietoa varhaiskasvatuksen järjestämisestä on opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen sivuilla.

Opetushallitus on julkaissut kesäkuussa 2020 uusia ohjeistuksia varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen järjestämiseen:

Takaisin alkuun


E. Terveydenhuolto

1. Onko SPR:n Veripalvelulla lupa käyttää suljetuksi määrättyjä tiloja verenluovutuksen järjestämistä varten?

Kyllä, Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu voi käyttää suljetuksi määrättyjä tiloja verenluovutuksen järjestämiseen. Verenluovutustilaisuudet eivät ole kielletyiksi tarkoitettuja yleisötilaisuuksia. Toimivan verihuollon turvaaminen on välttämätöntä kaikissa tilanteissa. Se edellyttää liikkuvaa veripalvelutoimintaa ja luovutustilaisuuksien järjestämistä. On ensiarvoisen tärkeää, että verenluovutustilaisuudet järjestetään ja SPR:n Veripalvelun annetaan käyttää toimintaan sopivia tiloja tätä tarkoitusta varten.

2. Kuka voi antaa terveydenhuollon etäpalveluja ja mitä tulee huomioida, kun vastaanottotoiminta toteutetaan etävastaanottona?  

Terveydenhuoltopalvelujen tuottaja tai itsenäinen ammatinharjoittaja (toiminimi) voi antaa etäpalveluita, jos on tehnyt ilmoituksen toiminnastaan aluehallintovirastoon. Etäpalveluja tulee antaa Valviran ohjeistuksen mukaisesti.

Etäpalveluilla tarkoitetaan terveydenhuollossa sitä, että potilaan tutkiminen, diagnostiikka, tarkkailu, seuranta, hoitaminen, hoitoon liittyvät päätökset tai suositukset perustuvat esim. videon välityksellä verkossa tai älypuhelimella välitettyihin tietoihin ja dokumentteihin. Etäpalveluja voivat tarjota esimerkiksi puheterapeutit, psykoterapeutit, psykologit, lääkärit ja sairaanhoitajat. 

Etäpalvelun antajalla on oltava asianmukaiset tilat, laitteet (mukaan lukien verkkoyhteydet) ja asianmukaisen koulutuksen saanut henkilökunta. Etäpalvelun on oltava lääketieteellisesti asianmukaista ja siinä tulee ottaa huomioon potilasturvallisuus.

Tietojärjestelmien, joita käytetään etäpalvelussa potilastietojen välittämiseen ja tallentamiseen, tulee olla salassapitoon, tietosuojaan sekä tietoturvaan liittyvien vaatimusten mukaiset. Palvelun antaja vastaa tarjoamansa palvelun tietosuojasta ja tietoturvallisuudesta: etäpalvelussa käytettävästä yhteydestä ja siinä syntyvien henkilötietojen käsittelystä.

Edellä mainitut kriteerit koskevat niin julkista kuin yksityistä terveydenhuoltoa

Lisätietoa: Potilaille annettavat terveydenhuollon etäpalvelut (valvira.fi)

3. Voivatko yksityiset terveydenhuollon yritykset, kuten hierojat ja fysioterapeutit, jatkaa toimintaansa normaalisti koronatilanteesta huolimatta?

Suositeltavaa on, että asiakastapaamisia rajoitetaan tilapäisesti, jos vain mahdollista. Jos asiakkaan terveydentilan kannalta välttämätön asiakastapaaminen joudutaan järjestämään, on tärkeä huolehtia asianmukaisista suojaustoimista. Erityistä varovaisuutta tulee noudattaa riskiryhmiin kuuluvien asiakastapaamisissa.  On huomioitava, että joku voi sairastaa COVID-19-infektiota tietämättään.

4. Kuka koordinoi muuhun kuin hoitolaitoskäyttöön tarkoitettujen tilojen ottamista hoitolaitoskäyttöön koronavirusepidemian aikana?

Useissa kunnissa kartoitetaan parhaillaan tiloja (esim. kouluja) tilapäisiksi hoitolaitoksiksi. Samaan aikaan monilla paikkakunnilla voi olla tyhjillään entisiä hoitolaitoksia, vanhainkoteja tai muita majoitustoimintaan hyväksyttyjä tiloja. 
 
Tilojen koordinointi hoidetaan maakuntien tilakeskuksen kautta. Asiaa valmistelee sosiaali- ja terveysministeriö. Tilojen tarjoajat voivat ottaa yhteyttä tilakeskukseen.

Takaisin alkuun

Tietoa yksityisestä terveydenhuollosta: ks. verkkosivumme Koronaan liittyvät kysymykset

 


F. Sosiaalipalvelut

1. Miten kuntien sosiaalihuollon pitää toimia koronavirustilanteen osalta?

Kuntien sosiaalihuollossa on erittäin tärkeää seurata STM:n päivittyviä ohjeita ja tiedottaa niistä myös alueellaan toimiville yksityisille sosiaalipalvelujen tuottajille.

Lisätietoa:

2. Lastensuojelu: Voidaanko sijoitettujen lasten ns. kotilomia perua?

Lapsen kotilomien osalta poikkeusoloissakin noudatetaan lastensuojelulakia. On kuitenkin mahdollista, että tartuntatautilaki tulee sovellettavaksi. Silloin sovelletaan molempia lakeja.

Lapsen asioista vastaavat sosiaalityöntekijät ratkaisevat yhteistyössä lapsen, huoltajien ja yksikön kanssa sekä mahdollisessa tartuntatautiepäilyssä yhdessä terveydenhuollon viranomaisen kanssa kunkin lapsen kohdalla yksilöllisesti, miten kotiloman kanssa toimitaan. Lasta koskevat ratkaisut tehdään siis yksilöllisin perustein voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

Mahdollisissa tartunta- ja karanteeniasioissa tulee selvittää tilannetta paikallisen terveydenhuollon viranomaisen kanssa. Jos lapsi on kotilomalla, asiaa selvitetään lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän johdolla paikallisen terveydenhuollon viranomaisen kanssa.  

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjeistavat valmiuslakiin ja sen soveltamisasetukseen liittyvissä asioissa ja aluehallintovirastot edelleen neuvovat ja ohjeistavat yksittäisissä asioissa. Tässä tilanteessa on tärkeää seurata STM:n ja THL:n ohjeistuksia ja toki myös huomioida yhteinen velvoite hidastaa koronaepidemian leviämistä. 

3. Voiko kunta, palveluntuottaja  tai palveluyksikkö kieltää henkilökohtaisen avustajan käynnit tehostetussa palveluasumisyksikössä?

Ensisijaisesti kysymystä henkilökohtaisen avun käytöstä on syytä tarkastella asiakkaan tarpeiden ja palvelun järjestämisen näkökulmasta. Toimintayksikköjen on noudatettava tartuntatautilain säännöksiä ja toimittava niiden mukaisesti. Asiakkaalle myönnetyn palvelun käyttöä ei kuitenkaan tulisi kategorisesti kieltää.

Arvio yksittäisten asiakkaiden henkilökohtaisen avun käytöstä tulisi tehdä toimintayksikön tilanteen kokonaisarvion pohjalta. Vammaispalvelulain mukaiset henkilökohtaiset avustajat eivät ole rinnastettavissa sellaisiin toimintayksiköissä vieraileviin henkilöihin, joiden vierailut vierailukiellolla on tarkoitus kieltää (esim. omaiset ja tuttavat). Henkilökohtainen avustaja voidaan rinnastaa  toimintayksikön työntekijöihin tai yksittäisen asiakkaan luona käyvään kuntoutustyöntekijään, kuten fysioterapeuttiin.

Mahdollisen tartuntavaaran minimoimiseksi myös henkilökohtaisen avustajan työnantajan sekä avustajan itsensä on luonnollisesti näissä olosuhteissa huolehdittava asianmukaisista varotoimenpiteistä ja tarvittavasta suojautumisesta. STM on antamassa kotiin annettavia palveluja koskevan ohjeen, jossa on otettu huomioon myös henkilökohtaisen avun käyttö ja sekä palvelua käyttävän että avustajan noudatettavat seikat. Sitä voidaan soveltaa myös ko. tilanteisiin.

4. Voiko kehitysvammalain mukaisia rajoitustoimenpiteitä keventää koronaviruksesta johtuvista syistä?

Koronaviruksesta johtuvat poikkeamat lainsäädännössä eivät koske kehitysvammalain (519/1977) nojalla tehtäviä rajoitustoimenpiteitä kuten lyhytaikaista erillään pitämistä, valvottua liikkumista tai poistumisen estämistä. Toimintayksiköillä on myös oltava käytettävissä kehitysvammalain edellyttämällä tavalla asiantuntijatiimi. Kehitysvammalain nojalla tehtävien rajoitustoimenpiteiden syynä ei voi olla tarve estää tartuntataudin leviäminen, vaan kehitysvammalakia tulee noudattaa. Syy edellä mainittuun on se, että kehitysvammalaissa ei ole huomioitu poikkeusoloja.

Tartuntalain pykälät 60, 63 ja 67 sisältävät määräykset henkilön eristämisestä tai määräämisestä karanteeniin. Eristäminen ja karanteeniin määrääminen voidaan toteuttaa myös sosiaalihuollon toimintayksikössä asuviin vammaisiin henkilöihin.

5. Miten sosiaalihuollon asumispalveluyksiköiden lääkehuolto pitää järjestää koronaepidemian aikana?

Sosiaalihuollon asumispalveluyksiköissä on tärkeää varmistaa turvallinen lääkehoito myös koronavirusepidemian aikana. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa, että lääkehoitoa pitää toteuttaa asumispalveluyksiköissä ensisijaisesti kunkin asukkaan henkilökohtaisilla lääkkeillä. Yksiköissä voidaan kuitenkin ottaa käyttöön rajattu lääkevarasto akuuttitilanteita varten.

Lisätietoa:

 

Vanhusten hoivakodit ja korona
 

1. Miten laajalti koronavirus on levinnyt vanhusten hoivakodeissa, ja onko ongelmia enemmän kuntien vai yksityisten palveluntarjoajien hoivakodeissa?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämistä tiedoista tiedetään, että koronavirus on levinnyt osaan vanhusten hoivakoteja niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. Tartunnat ja koronaviruksen aiheuttamat kuolemat eivät välttämättä johdu laiminlyönneistä hoivakodin toiminnassa.

2. Kerääkö aluehallintovirasto tietoa koronatartunnoista tai koronasta johtuvista kuolemantapauksista hoivakodeissa?

Aluehallintovirasto ei kerää tietoa koronatartunnoista tai koronasta johtuvista kuolemantapauksista hoivakodeissa. Koronatartunnan todennut lääkäri ilmoittaa tartunnan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään tartuntatautirekisteriin ja kunnan tartuntataudeista vastaavalle lääkärille.

3. Johtuvatko kuolemantapaukset, joissa vanhusten hoivakodin asukas on kuollut koronaviruksen aiheuttamaan tautiin, asiakas- ja potilasturvallisuuden laiminlyönnistä?

Hoivakotien asukkaat ovat lähtökohtaisesti riskiryhmään kuuluvia ihmisiä, joille virus on erityisen vaarallinen. Se, että hoivakodissa on koronaviruksen aiheuttamasta taudista johtuvia kuolemia, ei välttämättä tarkoita, että toiminnassa olisi tapahtunut laiminlyöntejä. Selvitämme tietoomme tulleita tapauksia ja tarvittaessa ryhdymme valvontatoimiin niiden johdosta. Mahdollisista keskeneräisistä valvonta-asioista emme voi tiedottaa.

Lisätietoa siitä, mihin toimiin voimme ryhtyä, on vastauksessamme kysymykseen "Jos hoivakotien toiminnassa havaitaan laiminlyöntejä, millaisiin toimiin avi voi ryhtyä?"

4. Miten koronaviruksen leviämistä vanhusten hoivakodeissa voidaan ehkäistä?

Kaikki ne keinot, joilla ehkäistään koronaviruksen leviämistä, ovat hyödyllisiä myös silloin kun ehkäistään viruksen leviämistä vanhusten hoivayksiköissä. Palveluntuottajien ja toimintayksiköiden vastuuhenkilöiden pitää huolehtia siitä, että hoivakodeissa toimitaan lainsäädännön mukaisesti ja noudatetaan viranomaisohjeita. Lisäksi palveluntuottajat saavat kunnan tartuntatautilääkäriltä tarvittaessa ohjeistusta yksittäisiin tilanteisiin.

Kunnat saavat myös sairaanhoitopiiriltä ohjeita siitä, miten ehkäistä tartuntatautien leviämistä ja miten menetellä, jos on aihetta tartuntaepäilyyn. Myös sairaanhoitopiirien on noudatettava sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusta, mutta sairaanhoitopiirit voivat ohjata kuntaa siltä osin kuin ministeriön ohjeet tarvitsevat yksityiskohtaisempaa tai tilannesidonnaista tulkintaa.

Vastausta on päivitetty 2.7.2020.

5. Kenen vastuulla on hoivakotien varautuminen koronaepidemiaan?

Kunnan tehtävänä on valvoa, että yksityinen palveluntuottaja noudattaa lakia ja viranomaisten antamia ohjeita. Kunnan velvollisuus on varmistaa, että sen omissa hoivakodeissa ja sen alueella toimivissa yksityisissä hoivakodeissa on asianmukaiset ja riittävät suojavarusteet ja ohjeet tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi.

Ensisijaisesti on työnantajan velvollisuus huolehtia työntekijöiden asianmukaisesta ja riittävästä suojavarustuksesta, jonka avulla turvataan sekä asiakkaan että työntekijän terveyttä.

Varautuminen, kuten suojavarusteiden hankinta, kuuluu lähtökohtaisesti kaikille palveluntuottajille itselleen. Kunnan ja palveluntuottajan välisin sopimuksin voidaan kuitenkin sopia muustakin menettelystä. Tilanteessa, jossa yksityisen palveluntuottajan normaali (tai sopimuksen mukainen) varmuusvarasto loppuu, kunnan ja palveluntuottajan pitää neuvotella siitä, miten suojavarusteiden riittävyys turvataan. Kunnan pitää huomioida, että jos yksityisen palveluntuottajan henkilökunta ei pysty suojautumaan asianmukaisesti eikä palveluntuottaja siten jatkamaan toimintaansa, kunnan on viime kädessä otettava vastuu toiminnasta.

Kunnan velvollisuutena on järjestää riittävät terveyden- ja sairaanhoidon palvelut, mukaan lukien lääkäripalvelut, hoivakodin asukkaille. Lääkäripalvelujen saatavuutta ei voi rajata sopimuksin.

Kriisitilanteessa kunnan ja yksityisen palveluntuottajan on siis sekä asiakasturvallisuuden että toiminnan jatkuvuuden turvaamisen näkökulmasta järkevää tehdä tiivistä yhteistyötä.

6. Mikä on eri toimijoiden vastuu hoivakotien toiminnan valvonnassa? 

Valvonnan vastuut ovat tässä tilanteessa samat kuin normaalistikin. Valvonta muodostuu palvelun tuottajan omavalvonnasta, järjestämisvastuussa olevan kunnan tekemästä valvonnasta ja aluehallintoviraston ja Valviran tekemästä valvonnasta kuten normaalioloissakin.

Jokaisella palveluntuottajalla on vastuu huolehtia siitä, että hoivakodeissa toimitaan lainsäädännön mukaisesti ja noudatetaan viranomaisohjeita. Kunnilla on ensisijainen ohjaus- ja valvontavastuu sekä omista vanhusten hoivakodeistaan että kunnan alueen yksityisten toimijoiden hoivakodeista.

Jos tilanne antaa aihetta aluehallintoviraston valvontaan, aluehallintovirasto selvittää tilannetta ensisijaisesti kunnalta ja palveluntuottajalta pyydettävien selvitysten ja dokumenttien sekä yhteisten keskustelujen kautta. Koronatilanteessa varsinaisia tarkastuskäyntejä harkitaan tarkkaan tartuntariskin vuoksi.

Aluehallintovirasto ja Valvira tekevät tiivistä yhteistyötä valvonnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Tietoja vaihdetaan jatkuvasti tilannekuvan ylläpitämiseksi ja toimenpiteiden ohjaamiseksi myös muiden viranomaisten - mm. ministeriöiden ja THL:n - kanssa. 

Erityisen laaja-alaisissa tai periaatteeltaan merkittävissä tapauksissa Valvira voi ottaa tapauksen valvontaansa. Myös tapaukset, jotka ulottuvat useamman aluehallintoviraston alueelle, kuuluvat Valviran toimivaltaan.

Lue myös tiedotteemme 23.4.: Hoivakotien omavalvonta keskeistä myös koronaepidemian aikana, aluehallintovirastot ja Valvira selvittävät mahdolliset laiminlyönnit

7. Jos hoivakotien toiminnassa havaitaan laiminlyöntejä, millaisiin toimiin aluehallintovirasto voi ryhtyä?

On erittäin tärkeää, että vanhusten hoivakodeissa ja muissa asumispalveluyksikössä turvataan siellä asuvien henkilöiden terveys ja hyvinvointi viranomaisohjeiden mukaisilla koronaviruksen torjuntatoimenpiteillä. Kun aluehallintovirasto saa tietää, että hoivakodin toiminnassa olisi tämän osalta puutteita, virasto voi ryhtyä monenlaisiin toimiin.   

Aluehallintoviraston tehtävä on ensijaisesti ohjata ja neuvoa hoivapalvelujen tuottajia. Jos kyseessä on vakava epäkohta, aluehallintovirasto voi ottaa nopeasti käyttöönsä myös vahvempia valvontamenetelmiä, kuten tarkastuskäynnit hoivakotiin. Koronatilanteessa varsinaisia tarkastuskäyntejä harkitaan tarkkaan tartuntariskin vuoksi.  Erittäin vakavissa tilanteissa hoivakodille voidaan antaa määräys toiminnan saattamisesta asianmukaiselle tasolle tai toiminta saatetaan jopa joutua keskeyttämään.

8. Millaisia ohjeita sosiaali- ja terveysministeriöltä on tullut liittyen valvontaan koronatilanteessa?

Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet koronaan liittyen löytyvät kootusti verkkosivuilta: https://stm.fi/stm-ohjeet-koronavirustilanteessa

9. Voivatko vanhusten tehostetun palveluasumisen yksiköt edelleen ottaa vanhuksia lyhytaikaisille jaksoille esimerkiksi omaishoidon vapaiden ajaksi?

Lyhytaikaisjaksossa on kyse palvelusta, joka iäkkäälle henkilölle on myönnetty ja hänellä on siihen oikeus. Vierailujen välttämistä koskeva suositus ei koske näitä tilanteita. Asianmukaista voi kuitenkin olla selvittää etukäteen, ovatko lyhytaikaisjaksolle tulija ja hänen omaishoitajansa oireettomia, mutta palvelun epääminen kategorisesti ei ole mahdollista. On tärkeää huolehtia siitä, että omaishoitaja jaksaa kotona hoidettavansa kanssa.

Vastausta on päivitetty 2.7.2020.

10. Voiko lain mukaan kieltää kaikki omaisten ja läheisten vierailut hoivakoteihin?

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on linjannut ratkaisussaan 18.6.2020, että tartuntatautilain 17 §:n nojalla ei voi antaa sitovia vierailukieltoja asumisyksiköihin, kuten vanhusten hoivakoteihin. Aluehallintovirasto viittaa apulaisoikeusasiamiehen ratkaisuun ja toteaa, että tapaamisia ja vierailuja hoivakoteihin ja muihin sosiaalihuollon asumisyksiköihin ei voi kategorisesti kieltää eikä asiakkaan poistumista yksiköstä voi estää ilman lakiin perustuvaa syytä. Vierailut ja läheisen ulkoiluapuna toimiminen pitää lähtökohtaisesti sallia, jos asiakkaan tilanteen yksilöllinen arviointi ei anna oikeutta käyttää tartuntatautilain mukaisia eristämis- tai karanteenitoimenpiteitä. Riittävästä suojautumisesta ja turvaetäisyyksistä on kuitenkin huolehdittava.

Vastaus on julkaistu 2.7.2020.

Takaisin alkuun


G. Kirjastot

1. Mitä hallituksen 4.5.2020 antamat linjaukset tarkoittavat kirjastojen kannalta?

Hallitus linjasi 4.5.2020 rajoitustoimien vaiheittaisesta purkamisesta kirjastojen osalta. Kirjojen ja muiden aineistojen uloslainaaminen kirjastoista sallitaan välittömästi.  Julkiset tilat, kuten kirjastot avataan 1.6. alkaen hallitusti ja asteittain. Lue valtioneuvoston tiedote (4.5.2020).

Kirjastot voivat oman aikataulunsa mukaisesti välittömästi aloittaa aineiston lainauksen noutopalveluna (ns. take away -tyyppinen lainaustoiminta). Muut kuin lainaustoiminnan kannalta välttämättömät kirjastojen tilat tulee pitää suljettuina 31.5.2020 saakka. Myöskään oleskelua tai muuta toimintaa kirjaston tiloissa ei tule sallia ennen 1.6.2020.

Katso tarkemmat ohjeet koronavirustartuntojen ehkäisemisestä kirjastopalveluissa 1.6. alkaen sivulta Kirjastot / Ajankohtaista (avi.fi).

2. Miten voi lainata lukemista, kun kirjastot ovat suljettuina 31.5.2020 saakka?

Kirjastot voivat välittömästi aloittaa aineiston lainauksen noutopalveluna (ns. take away -tyyppinen lainaustoiminta). Kunnat voivat aloittaa oman aikataulunsa mukaisesti aineiston uloslainaamisen kirjastoista turvallisuus- ja hygieniaohjeita noudattaen.

Muut kuin lainaustoiminnan kannalta välttämättömät kirjastojen tilat tulee kuitenkin pitää suljettuina 31.5.2020 saakka. Myöskään oleskelua tai muuta toimintaa kirjaston tiloissa ei tule sallia ennen 1.6.2020.

Katso oman kuntasi kirjaston tiedot kirjastohakemistosta. Sivustolla on tietoa myös verkkokirjastoista ja e-aineistoista.

Päivitetty 6.5.2020.

3. Miten voin käyttää kirjastojen e-kirjoja?

E-kirjan lainaamiseen tarvitaan paikallisen, oman kirjaston kirjastokortti, verkkoyhteys ja lukemiseen soveltuva laite. Lue valtakunnallisen eKirjaston ohjeet (ekirjasto.fi).

4. Miten lainat uusitaan? Miten sakkojen käy? Miten varausten käy?

Kirjastot ovat pidentäneet lainausaikoja poikkeusolojen takia. Tarkista kirjastosi tai kuntasi tilanne verkkosivuilta tai ottamalla kirjastoosi muulla tavoin yhteyttä.

Päivitetty 6.5.2020.

5. Haluaisin lainata kirjastosta elokuvia. Miten se onnistuu nyt?

Kirjastokortilla ja pin-koodilla voi kirjautua oman kirjaston palveluihin. mm. www.kirjastokino.fi

Viddla-elokuvapalvelu on käytössä Heili- ja Helle-kirjastoissa, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoissa, Kuopiossa, Lumme-kirjastoissa, Rautalammella ja Rutakko-kirjastoissa. Palveluun pääset kirjautumaan Viddla-palvelun esittelysivuilla.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) omistamat pitkät elokuvat ovat avautuneet verkkoon vapaasti katseltaviksi. Satojen elokuvien aarreaitta löytyy KAVIn ELONET-tietokannasta. ELONETin kokoelma käsittää yli 200 pitkää elokuvaa, joiden kuvan laadusta ei ole tingitty. Suuri osa elokuvista on saatavilla jopa 4K Ultra HD -tarkkuudella. Saavutus on poikkeuksellinen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tutustu tarjontaan Elonet-palvelussa. Elokuvien lisäksi katsottavana pari tuhatta mainos-, dokumentti- ja lyhytelokuvaa, sekä muuta filmikatkelmaa yli sadan vuoden ajalta.

Muita palveluja

Kirjastokaista (kirjastokaista.fi)

Viittomakielinen kirjasto (viittomakielinenkirjasto.fi)

Makupalat (makupalat.fi)

6. Voiko kirjoja palauttaa kirjastoon?

Kirjastot voivat ottaa palautuksia vastaan normaalisti.

Päivitetty 7.5.2020.

7. Koskevatko julkisten kokoontumisten rajoitukset myös kirjastoja?

Yleisötilaisuuksia koskevat rajoitukset 10 henkilöön (31.5. asti) ja 50 henkilöön (1.6. alkaen) eivät koske kirjastotoimintaa. Yleisötilaisuuksia koskevat rajoitukset kuitenkin koskevat myös kirjaston järjestämiä tilaisuuksia ja tapahtumia 1.6. lähtien.

Takaisin alkuun


H. Nuoriso ja nuorisotyö

1. Voiko kunnassa lomauttaa nuorisotyöntekijöitä koronaviruksesta johtuvien poikkeusolojen aikana? 

Aluehallintovirastot suosittavat, että nuorisotyöntekijät jatkavat tärkeää työtään nuorten parissa koronaviruksesta johtuvien poikkeusolojen aikana. Nuorilla on juuri paljon kysymyksiä ja tarvetta henkilökohtaiseen ohjaukseen, ja siihen tarvitaan henkilökuntaa ja uusia välineitä. On tärkeää luoda turvallisuuden tunnetta ja olla vastaamassa kysymyksiin, joita nuorilla tämä poikkeuksellinen tilanne aiheuttaa.  Nuorisotyön tehtäviin kuuluvat oikean tiedon antaminen ja tarvittaessa henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta. 

Kasvotusten tehtävän työn sijaan kannustetaan nuorisotyöntekijöitä siirtymään verkkopohjaisille alustoille ja hyödyntämään somea nuorten kanssa tehtävässä työssä.  Myös erilaisia ryhmätoimintoja voidaan järjestää verkkopohjaisesti. Hyviä vinkkejä nuorten kanssa työskentelyyn digitaalisesti löytyy osaamiskeskus VERKEn sivuilla. 

Päivitetty 8.6.2020

2. Järjestämme lasten ja nuorten harrastustoimintaa etäkerhona. Voiko näin toimia? Ovatko näistä kerhoista tulevat kustannukset hyväksyttäviä?

Aluehallintovirastossa suhtaudutaan myönteisesti lasten ja nuorten harrastustoiminnan etäkerhotoimintaan ja uusien mallien kehittämiseen. Ryhmien kokoontuminen on kielletty, joten uudet mallit ovat tervetulleita. Loppuraportin yhteydessä kuvatkaa meille kokemuksenne etäkerhoista. Etäkerhoista aiheutuvat ohjaajakulut ovat hyväksyttäviä kustannuksia.

3. Miten koronaviruksesta johtuvat rajoitukset vaikuttavat etsivään nuorisotyöhön? 

Aluehallintovirastot suosittelevat, että etsivää nuorisotyötä jatketaan valtioneuvoston määräykset ja suositukset huomioon ottaen. Etsivää nuorisotyöntekijä voi edelleen tavata nuoria. Tapaamisissa tulee suosia sähköisiä yhteydenpitovälineitä. Kasvokkain tapaaminen on edelleen harkitusti mahdollista THL:n ohjeistukset huomioon ottaen.   

Valtionavustus on tarkoitettu nuorisolaissa (1285/2016) säädetyn etsivän nuorisotyön tukemiseen ja se on kohdennettu etsivän nuorisotyön palkkauskustannuksiin. Mikäli etsivä nuorisotyö päätetään keskeyttää tai toimintaa muutetaan oleellisesti, tästä on ilmoitettava oman alueen aluehallintovirastoon valtionavustuspäätöksen mukaisesti. Muutokset voivat johtaa avustuksen palauttamiseen.

4. Onko nuorten mahdollista jatkaa sopimuksellista toimintaansa nuorten työpajalla, jos pajalla pystytään tarjoamaan heille tavoitteellista etä- tai virtuaalivalmennusta?

Nuoren työpajatoimintaan liittyvä sopimus on työpajan ja lähettävän tahon tekemä, joten aluehallintovirasto ei voi ottaa kantaa itse sopimukseen. Työpajojen tulee tarkastaa valmennettavien sopimukset ja olla yhteydessä nuorten lähettäviin tahoihin sekä sopia valmennuksen jatkamisen mahdollisuudesta uudella tavalla. Suosittelemme, että työpajat kehittävät tässä poikkeuksellisessa tilanteessa uusia verkkopohjaisia tapoja ja ottavat käyttöön verkkoalustoja, jossa on mahdollisuus tehdä yksilövalmennusta ja jatkaa työskentelyä.

Myös sosiaali- ja terveysministeriö (STM) suosittelee, että kuntouttavaa työtoimintaa jatketaan poikkeusoloissa esimerkiksi verkkovalmennuksena tai etätehtävillä. Toimintaa voi myös järjestää työpaikoilla, joissa tartuntariskiä ei ole. Ministeriö muistuttaa, että uusista toimintatavoista tulee aina sopia kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvan asiakkaan kanssa.

Lisätietoa STM:stä:

Vinkkejä verkkovalmennukseen

Päivitetty 6.6.2020.

5. Miten THL:n ja OKM:n ohjeet on huomioitava lasten ja nuorten leiritoiminnassa 1.6. alkaen?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön 14.5.2020 antamassa ohjeessa suositellaan muun muassa, että leireillä toimitaan rajatuissa, enintään 50 henkilön ryhmissä. Kun leirillä rajataan lähikontaktien määrää, helpotetaan altistuneiden jäljitystyötä, jos leirillä todetaan koronavirustartunta. Ohjeessa on myös suosituksia hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta, siivouksesta ja tarpeettoman fyysisien kosketuksen välttämisestä. 

6. Voidaanko nuorisotilalla käsitellä nuorten henkilötietoja, jotta koronaviruksen mahdollinen jäljitys onnistuu?

Jos nuorisotilalla ilmenee koronavirustartuntoja, on tärkeää, että mahdollisesti altistuneet voidaan jäljittää mahdollisimman hyvin. Tietosuoja-asetus antaa mahdollisuuden henkilötietojen käsittelyn muun muassa silloin, kun halutaan seurata epidemian leviämistä.

Lisätietoa:

Takaisin alkuun


X. Muut aiheet

1. Miten koronaviruksesta johtuvat poikkeusolot vaikuttavat avin myöntämiin valtionavustuksiin? 

Hallitus teki 16.3.2020 päätöksiä, joilla on merkittäviä vaikutuksia valtionavustuksilla tuettuun opetus- ja kulttuuritoimintaan. Päätösten mukaan suljetaan mm. koulut, kirjastot, kirjastoautot, harrastustilat ja -paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat ja kuntouttava työtoiminta. Lisäksi julkiset kokoontumiset rajoitetaan kymmeneen henkilöön, ja suositellaan välttämään tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla. Ensivaiheessa hallituksen päätökset ulottuvat 13.4.2020 saakka.  

Avit, jotka myöntävät valtionavustuksia, suhtautuvat ymmärtäväisesti tähän poikkeukselliseen tilanteeseen. Pyydämme valtionavustuksensaajia arvioimaan valtionavustuksella tuetun toiminnan toteuttamista 13.4.2020 saakka ja mahdollisesti myös sen jälkeen.

  • Valtionavustusta saaneen toimijan on mahdollista hakea valtionavustukselle käyttöajan pidennystä, jos toimijalle ei (vielä) ole syntynyt valtionavustuksen hyväksyttäviä kustannuksia päätöksessä määriteltyä määrää. Käyttöajan pidennystä tulee hakea viimeistään yhtä kuukautta ennen käyttöajan päättymistä tai mahdollisimman pian koronavirustilanteen vaikutusten selkeytyessä. 
  • Jos valtionavustusta saanut toimija ei hae käyttöajan pidennystä eikä sille ole syntynyt kustannuksia päätöksessä määriteltyä määrää, avustuksensaajan on syytä varautua palauttamaan valtionavustusta.  
  • Jos hankkeelle tai toiminnalle on jo syntynyt hyväksyttäviä kustannuksia päätöksessä määritelty määrä ja jos hanke tai toiminta on tähän mennessä muilta osin toteutettu pääsääntöisesti suunnitelman mukaisesti, avustuksensaaja voi tehdä loppuselvityksen normaalisti valtionavustuksen käytön päätyttyä.   

Ohjevideoita

Lisätiedustelut: simo.luukkainen(at)avi.fi

2. Mistä löytyvät aluehallintovirastojen antamat määräykset?

Päätökset aluehallintovirastojen antamista määräyksistä ovat luettavissa verkkosivuillamme: Yleistiedoksiannot (avi.fi)

3. Mikä on aluehallintovirastojen rooli koronavirustilanteen hoidossa?

Tartuntatautilain mukaisesti aluehallintovirastot ohjaavat ja sovittavat yhteen varautumista ja tartuntatautien torjuntaa alueillaan.

Avit valvovat, että kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit ovat varautuneet alueellisesti terveydenhuollon häiriötilanteita varten ja että sosiaalihuollon palvelut ja asiakasturvallisuus pystytään turvaamaan asianmukaisesti myös arjen häiriötilanteissa.

Avit keräävät tietoa varautumisesta, ohjaavat ja tarvittaessa ryhtyvät tilanteen edellyttämiin valvontatoimenpiteisiin. Aluehallintovirastoilla on yhteinen edustus STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen koordinaatioryhmässä ja sen alaisessa operatiivisessa ryhmässä. Ministeriöiden toimeksiannosta avit myös kokoavat alueiltaan yhtenäistä tilannekuvaa.

Tilojen sulkeminen ja yleisten kokousten tai yleisötilaisuuksien kieltäminen on ensisijaisesti kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaavan toimielimen vastuulla. Aluehallintovirastot voivat tehdä vastaavat päätökset alueillaan silloin, kun päätökset ovat tarpeen usean kunnan alueella.

Lue lisää aluehallintoviraston tehtävistä tartuntatautitilanteessa (avi.fi)

4. Miten eri viranomaisten vastuut ovat jakautuneet koronavirustilanteen hoitamisessa?

Tartuntatautien torjunta on osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Viranomaisten vastuut ja keskinäinen yhteistyö on määritelty tartuntatautilaissa 1227/2016. Lakia täydentää valtioneuvoston asetus tartuntataudeista.

  • Kunnat vastaavat terveydenhuollon järjestämisestä ja oman alueensa tartuntatautien torjunnasta. Tartuntatauteja koskevaa neuvontaa ja ohjeita saa terveyskeskuksista. Tartuntaan liittyvissä asioissa ensisijainen yhteydenottopaikka on siis oma terveyskeskus. Myös valtakunnallinen päivystysapu neuvoo numerossa 116 117.
  • Sairaanhoitopiirit ovat omilla alueillaan tartuntatautien torjunnan asiantuntijoita.
  • Aluehallintovirastot sovittavat yhteen ja valvovat tartuntatautien torjuntaa alueellaan. Aluehallintovirasto valvoo, että sairaanhoitopiirien kuntayhtymät ovat varautuneet alueellisesti terveydenhuollon häiriötilanteita varten.
  • Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastaa tartuntatautien torjunnan yleisestä suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta. Valtioneuvoston asettama tartuntatautien neuvottelukunta toimii ministeriön johdolla. Se seuraa tartuntatautitilanteen yleistä kehitystä ja tukee ministeriön työtä tartuntatautien torjunnassa. STM johtaa, valvoo ja yhteensovittaa sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ministeriössä valmiusasioista vastaa valmiusyksikkö.
  • Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL on valtakunnallinen asiantuntijalaitos, joka muun muassa ohjaa ja tukee kuntien, sairaanhoitopiirien ja aluehallintovirastojen työtä tartuntatautien torjunnassa tutkii tartuntatauteja ja niiden aiheuttajia sekä seuraa ja arvioi tartuntatautiuhkia Suomessa ja maailmalla kehittää tartuntatautien diagnostiikkaa, seurantaa ja torjuntaa sekä tiedottaa niistä antaa väestölle ohjeita tartunnan välttämiseksi ja leviämisen ehkäisemiseksi. THL on sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva itsenäinen tutkimuslaitos. Työterveyslaitos toimii asiantuntijalaitoksena työhön liittyvien tartuntojen riskinarvioinnissa sekä torjuntatoimien suunnittelussa ja toteutuksessa erityisesti työterveyshuollon osalta.)

5. Miten koronaviruksesta johtuvat poikkeusolot vaikuttavat työntekijän oikeuksiin ja velvollisuuksiin?

Aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen verkkosivuilla osoitteessa työsuojelu.fi on usein kysyttyjä kysymyksiä koronavirusepidemian vaikutuksesta työsuhteeseen ja työturvallisuuteen. Työsuojeluviranomaisella on myös valtakunnallinen puhelinneuvonta.

Tutustu myös työ- ja elinkeinoministeriön usein kysyttyihin kysymyksiin.

6. Miten koronavirusepidemia vaikuttaa taloyhtiöiden ja muiden asuinrakennusten korjaushankkeisiin?

Sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö ovat laatineet ohjeet, joissa kuvataan, mitä asioita täytyy ottaa huomioon korjaushankkeissa koronavirustilanteen aikana.

7. Voiko monen viranomaisen yhteisessä asiointipisteessä asioida poikkeusolojen aikana?

Asiointipisteissä tarjotaan julkisen hallinnon viranomaisten palveluja keskitetysti yhdestä paikasta. Niissä voidaan tarjota kunnan palveluiden lisäksi esimerkiksi Kelan, poliisin lupahallinnon, Verohallinnon, Digi- ja väestötietoviraston ja TE-toimiston palveluja.

Koronatilanteen takia edellä mainitut viranomaiset ovat omien palvelujensa osalta suositelleet asiakkaita olemaan yhteydessä ensisijaisesti puhelimitse tai verkkopalvelujen kautta. Jos käynti viranomaisen palvelupisteessä on välttämätöntä, asiakkaiden tulee noudattaa hyvää käsihygieniaa ja pitää etäisyyttä muihin ihmisiin. Lisäksi suositellaan, että mahdollinen käyntiaika varataan etukäteen. Viranomaiset ohjeistavat myös, että henkilökohtaista asioimista tulee välttää, jos on flunssan oireita, on karanteenissa tai on matkustanut ulkomailla kahden viimeisen viikon aikana tai on mahdollisesti altistunut koronavirukselle.

Näitä samoja periaatteita noudattaen asiointipisteitä voi harkinnanvaraisesti pitää auki. Kasvotusten tapahtuvaa asiointia tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää ja muita palvelutapoja hyödyntää. Asiointipisteen toiminnasta vastaava taho on vastuussa siitä, miten palvelu poikkeustilanteessa järjestetään ja miten kuntalaisia ohjeistetaan asioinnista asiointipisteessä. Palvelun järjestäjän tulee huomioida, miten tartuntatautiriski minimoidaan tilojen käytössä.

8. Mistä saan tietoa koronaviruksen vaikutuksesta tietosuojaan?

Tietosuojavaltuutetun sivulla on usein kysyttyjä kysymyksiä koronaviruksesta ja tietosuojasta. Lue lisää: https://tietosuoja.fi/koronavirus

9. Missä tilanteessa avit voivat tehdä alueellisesti erilaisia koronaan liittyviä määräyksiä?

Jos tartuntatauti uhkaa yksittäistä kuntaa suurempaa aluetta, aluehallintovirastot voivat tehdä toimialuettaan koskevia määräyksiä. Tartuntatautilain mukaan aluehallintovirastojen pitää määräyksissään käyttää sairaanhoitopiirin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntemusta.

  • Aluehallintovirastot voivat alueellisesti päättää yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten kieltämisestä.
  • Aluehallintovirastot voivat alueellisesti tehdä päätöksiä sulkea oppilaitoksia, päiväkoteja, sosiaali- ja terveydenhuollon toimiyksikköjä, asuntoja ja vastaavia tiloja.

Edellytyksenä on, että toimenpide on välttämätön koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Koronaviruksesta johtuvan tartuntatautitilanteen seurauksena aluehallintovirastot ovat antaneet enintään kuukauden voimassa olevia määräyksiä kokoontumisten ja oppilaitosten tilojen käytön rajoituksista.

Nämä määräykset ovat kaikkien aluehallintovirastojen alueilla olleet samanlaiset, koska on arvioitu, että valtakunnallisesti yhtenäiset rajoitukset koronatilanteen tässä vaiheessa ovat olleet tarpeen. Määräykset ovat pohjautuneet aluehallintovirastojen sosiaali- ja terveysministeriöltä saamiin toimenpidekehotuksiin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvioon siitä, miten tartuntataudin leviäminen voidaan tehokkaasti estää koko maassa. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa tartuntatautien torjunnan yleisestä suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta: lue lisää (stm.fi).

Alueellisesti keskenään eroavat rajoitukset ovat mahdollisia, koska tartuntatautia voi esiintyä alueellisissa tai paikallisissa ryppäissä. Alueelliseen arvioon perustuvat määräykset pohjautuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamaan tietoon ja laajaan yhteistyöhön alueen eri toimijoiden kanssa. Alueellista tilannekuvaa koordinoivat aluehallintovirastojen johtamat valmiustoimikunnat, joihin kuuluu edustajia esimerkiksi kunnista, sairaanhoitopiireistä, pelastuslaitoksista, maakunnallisista valmiusfoorumeista, poliisista, puolustusvoimista, rajavartiostosta ja järjestöistä. Päätös kokoontumista rajoittavista tai tiloja sulkevista määräyksistä tehdään aluehallintoviraston tartuntataudeista vastaavan aluehallintoylilääkärin esittelystä. Päätöksen vahvistaa aluehallintoviraston ylijohtaja.

Kunnat voivat omilla alueillaan asettaa paikallisia rajoituksia tartuntatautilain nojalla. Tilojen sulkeminen tai yleisötilaisuuksien kieltäminen on kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaavan toimielimen vastuulla.

Takaisin alkuun


Vanhusten hoivapalvelujen valvonta

  1. Kenellä Suomessa on vastuu valvoa vanhusten hoivapalvelua? 
  2. Mitkä lait ohjaavat vanhusten hoivapalvelujen valvontaa? 
  3. Mikä on kuntien vastuu vanhusten hoivapalvelujen valvonnasta? 
  4. Mikä on Valviran vastuu vanhusten hoivapalvelujen valvonnasta? 
  5. Mikä on aluehallintovirastojen vastuu vanhusten hoivapalvelujen valvonnasta? 
  6. Miten aluehallintovirastot valvovat vanhusten hoivapalveluja? 
  7. Valvooko aluehallintovirasto yksityisiä ja kunnallisia hoitolaitoksia samalla tavalla? 
  8. Mitä ovat tyypillisimmät kanteluiden aiheet koskien vanhusten hoivapalveluja? 
  9. Kuinka monta kantelua aluehallintovirastoille tehtiin vanhusten hoivapalveluista vuonna 2018? 
  10. Kuinka monta kantelua vanhusten hoivapalveluista on tehty vuoden 2019 kuuden ensimmäisen viikon aikana? 
  11. Mitä aluehallintovirastot tekevät, jos ne saavat esimerkiksi omaisten tai työntekijöiden kanteluiden kautta tietää puutteista hoivakodin toiminnassa? 
  12. Mitä aluehallintovirastot tekevät, jos ne valvontatyössään havaitsevat puutteita hoivakodin toiminnassa? 
  13. Missä tilanteissa vanhusten hoivapalveluja tarjoava hoitokoti voidaan sulkea ja mikä viranomainen tekee sulkemispäätöksen? 
  14. Mistä löydän vanhusten hoivapalveluihin liittyvät päätökset? 
  15. Miksi esitettyihin kysymyksiin ja tietopyyntöihin ei saa heti vastausta? 
  16. Minkälaisella kokoonpanolla vanhustenhuollon tarkastuskäyntejä tehdään?  
  17. Mikä aluehallintovirastojen vastuualue hoitaa vanhustenhuollon kanteluita ja valvontaa? 
  18. Miksi vanhusten hoivalaitoksia on suljettu useita alkuvuoden aikana - eikö valvontaa ole tehty aiemmin?
  19. Kuka vastaa vanhustenhuollon palveluasumisessa lääkäripalvelujen järjestämisestä?

     

1. Kenellä Suomessa on vastuu valvoa vanhusten hoivapalvelua?

Palveluntuottaja vastaa siitä, että palvelu täyttää sille luvassa asetetut vaatimukset. Hoivakotien palveluntuottajilta odotetaan omavalvontaa, mikä on valvonnan ensisijainen muoto. Omavalvontasuunnitelman on oltava julkisesti nähtävänä ja sitä on seurattava. Vanhusten hoivapalvelua valvovat lisäksi kunnat, aluehallintovirastot ja Valvira.

Kunta on vastuussa palvelun järjestämisestä ja sillä on velvollisuus valvoa sekä hankkimiaan palveluja, että omaa toimintaansa.

Aluehallintovirastot valvovat oman alueensa kuntien palvelujen järjestämistä sekä muiden julkisten ja yksityisten palveluntuottajien toimintaa.

Valvira valvoo merkitykseltään suuria, periaatteellisia tai laajoja tapauksia. Aluehallintovirasto siirtää tapauksen käsittelyn tarvittaessa Valviralle sovitun työnjaon mukaisesti.

Ylimmät laillisuusvalvojat ovat eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri. Kun kaikki kotimaiset oikeuskeinot on käytetty, viranomaispäätöksistä voi valittaa EU:n ihmisoikeustuomioistuimeen.

Takaisin alkuun

2. Mitkä lait ohjaavat vanhusten hoivapalvelujen valvontaa?

Takaisin alkuun

3. Mikä on kuntien vastuu vanhusten hoivapalvelujen valvonnasta?

Kunnat vastaavat vanhuspalvelujen järjestämisestä. Lisäksi kunnat vastaavat itse tuottamiensa tai sopimuksella muilta palvelujen tuottajilta hankkimiensa palvelujen valvonnasta.

Kunnan tulee aina ilmoittaa alueensa aluehallintovirastolle ilmi tulleista puutteista ja epäkohdista. Kunnalla on myös velvollisuus ohjata ja neuvoa palveluntuottajia ja pyrkiä sitä kautta saamaan mahdolliset puutteet korjatuksi. Tiettyjä lain edellyttämiä valvontatoimenpiteitä, kuten toiminnan keskeyttämisen, voivat tehdä vain aluehallintovirastot tai Valvira. Näistä toimista on säädetty yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa.

Kun kunta hankkii palveluita yksityiseltä palvelujen tuottajalta, kunnan tai kuntayhtymän on varmistuttava siitä, että hankittavat ja hankitut palvelut vastaavat sitä tasoa, joka edellytetään vastaavalta kunnalliselta toimijalta.

Kunnalla on myös yksityisen hoivapalvelun toimintayksikön sijaintiin perustuva valvontavastuu – riippumatta siitä hankkiiko kunta itse kyseisestä toimintayksiköstä palveluja vai ei. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaan kunnan toimielin (esimerkiksi perusturvalautakunta) ohjaa ja valvoo alueellaan tuotettuja yksityisiä sosiaalipalveluja. Kunta on näin ollen valvontaviranomainen, jolla on mahdollisuus tarkastaa palvelutuottajan toimintayksikkö silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Se voi olla vaikka kirjallisesti tai suullisesti saatu epäkohtailmoitus. Kunta voi tehdä tarkastuksia myös ennalta ilmoittamatta.

Takaisin alkuun

4. Mikä on Valviran vastuu vanhusten hoivapalvelujen valvonnasta?

Aluehallintovirastot hoitavat sosiaalihuollon valvontaa alueillaan. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ohjaa aluehallintovirastoja niille kuuluvien tehtävien hoitamisessa. Ohjauksen tavoitteena on yhdenmukaistaa aluehallintovirastojen toimintaperiaatteita, menettelytapoja ja ratkaisukäytäntöjä.

Yksittäisten valvonta-asioiden osalta toimivalta kuuluu Valviralle, kun kyse on periaatteellisesti tärkeästä ja laajakantoisesta asiasta tai kun asia koskee usean aluehallintoviraston toimialuetta tai koko maata.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonnassa Valvira hoitaa tapaukset, joissa joudutaan puuttumaan henkilön ammatinharjoittamisoikeuteen. Myös tapaukset, joissa hoidon tai sen laiminlyömisen epäillään aiheuttaneen henkilön kuoleman tai vaikean vammautumisen, tutkii Valvira. Joissain tapauksissa asia voidaan siirtää Valviran hoidettavaksi myös sen vuoksi, että aluehallintovirasto on esteellinen selvittämään alueellaan tapahtunutta valvonta-asiaa.

Valviran ja aluehallintovirastojen tehtäväjaosta on säädetty muun ohella sosiaalihuoltolain (1301/2014) 3 §:ssä.

Takaisin alkuun

5. Mikä on aluehallintovirastojen vastuu vanhusten hoivapalvelujen valvonnasta?

Aluehallintovirastojen velvollisuus on valvoa omilla alueillaan olevien vanhusten hoivapalvelujen tuottajien toimintaa. Jos aluehallintovirasto katsoo tarpeelliseksi tai jos tapaus on valtakunnallinen, se voi siirtää tapauksen valvonnan Valviralle.

Kunnilla on vanhusten hoivapalvelujen järjestämisvastuu. Ne voivat tuottaa palvelut itse tai antaa sopimuksella palvelut tuotettavaksi yksityisen yrityksen tai kolmannen sektorin palvelutarjoajalle. Molemmissa tapauksissa aluehallintovirastot valvovat kuntien toimintaa.

Takaisin alkuun

6. Miten aluehallintovirastot valvovat vanhusten hoivapalveluja?

Aluehallintovirastot toteuttavat suunnitelmallista valvontaa aluehallintoviraston ja Valviran yhdessä laatiman sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelman ja siihen liittyvien alueellisten toimeenpanosuunnitelmien mukaisesti.

Valvonta perustuu kunnista ja sosiaalihuollon toimintayksiköistä kerättyihin tietoihin. Valvonnassa voidaan myös hyödyntää esimerkiksi Valviran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhdessä tekemiä selvityksiä. Suunnitelmissa huomioidaan alueelliset erityispiirteet, kuten yksittäiset hoitolaitokset.

Aluehallintovirastot ohjaavat kuntia niiden valvontavastuissa muun muassa ohjauskirjeillä, keskusteluilla, ohjaus- ja arviointikäynneillä ja sovituilla tarkastuskäynneillä hoivakoteihin. Aluehallintovirastot tekevät tarkastuskäyntejä myös ennalta ilmoittamatta. Tarkastuskäyntiin ryhdytään muun muassa saatujen epäkohtailmoitusten perusteella.

Takaisin alkuun

7. Valvooko aluehallintovirasto yksityisiä ja kunnallisia hoitolaitoksia samalla tavalla?

Kyllä, aluehallintovirastot valvovat yksityisiä ja kunnallisia hoitolaitoksia samalla tavalla. Lupakäytäntö yksityisen ja kunnallisen hoitolaitoksen välillä on erilainen. Yksityisen palvelutoiminnan osalta aluehallintovirastot toimivat lupaviranomaisena. Kuntien yksiköt eivät tarvitse lupaa toiminnan aloittamiseksi.

Takaisin alkuun

8. Mitä ovat tyypillisimmät kanteluiden aiheet koskien vanhusten hoivapalveluja?

Vuonna 2018 tyypillisiä syitä aluehallintovirastojen saamissa, vanhusten hoivapalveluja koskevissa kanteluissa olivat:

  • palveluntarjoajan riittämätön hoitohenkilöstömitoitus
  • henkilöstön puutteellinen ammattitaito
  • henkilöstön jatkuva vaihtuvuus ja vaihtuvuudesta johtuvat laatu- ja turvallisuusongelmat, kuten perushoidon puutteet, ruoan laatu, lääkitysvirheet ja muut epäkohdat lääkehuollossa
  • virikkeellisen toiminnan ja ulkoilun vähäisyys
  • huonosti laaditut ja/tai päivittämättömät hoito- ja palvelusuunnitelmat.
  • puutteet omavalvonnassa.

Takaisin alkuun

9. Kuinka monta kantelua aluehallintovirastoille tehtiin vanhusten hoivapalveluista vuonna 2018?

Vuonna 2018 aluehallintovirastoihin tehtiin yhteensä 138 kpl vanhusten hoivapalveluihin liittyvää kantelua. Näistä kuudessa ratkaisuna oli huomion kiinnittäminen ja kolmessa käsityksen ilmaiseminen.

Lisäksi vuonna 2018 tuli vireille 152 kpl vanhusten hoivapalveluihin liittyviä valvontatapauksia. Näiden osalta pyydettiin 20:ssa tapauksessa kiinnittämään asiaan huomiota, käsitys ilmaistiin kahdeksan kertaa, huomautuksia annettiin viisi ja kehotuksia 12 kpl. Valvontaa päätettiin jatkaa yhdeksässä tapauksessa.

Kaikkiaan sote-palveluihin liittyviä kanteluita tuli aluehallintovirastoissa vireille vuonna 2018 yhteensä 2846 kappaletta. Näistä 1031 kpl koski sosiaalihuoltoa ja 1815 kpl terveydenhuoltoa. Sosiaalihuollon kanteluihin kuuluvat vanhustenhoidon lisäksi mm. omaishoidon tuki, asumispalvelut, kuntoutus, lasten ja perheiden palvelut sekä vammaispalvelut.

Takaisin alkuun

10. Kuinka monta kantelua vanhusten hoivapalveluista on tehty vuoden 2019 kuuden ensimmäisen viikon aikana?

Vuoden 2019 kuuden ensimmäisen viikon aikana aluehallintovirastoihin on tehty 110 kpl epäkohtailmoituksia ja 75 kantelua vanhusten hoivapalveluihin liittyen.

Takaisin alkuun

11. Mitä aluehallintovirastot tekevät, jos ne saavat esimerkiksi omaisten tai työntekijöiden kanteluiden kautta tietää puutteista hoivakodin toiminnassa?

Kantelu-asia

Jokainen kanteluasia on luonteeltaan ja tilanteeltaan erilainen. Aluehallintovirastot arvioivat aina erikseen, mitä toimenpiteitä kussakin kantelutapauksessa edellytetään. Saamiensa kanteluiden osalta aluehallintovirastot voivat myös päättää, että kantelua ei tutkita tai että kantelu ei anna aihetta toimenpiteisiin.

Jos kannellussa asiassa havaitaan lainvastaista tai moitittavaa, aluehallintovirastot voivat antaa toiminnanharjoittajille hallinnollista ohjausta ja neuvontaa. Hallinnollinen ohjaus voi olla huomion kiinnittäminen johonkin asiaan, kehotus puutteen korjaamiseksi ja huomautuksen antaminen. Aluehallintovirasto seuraa, ryhtyykö palveluntuottaja toimenpiteisiin.

Kantelun johdosta aluehallintovirastot eivät voi

  • kumota tai muuttaa viranomaisen päätöksiä
  • määrätä maksettavaksi korvauksia
  • määrätä kohdetta myöntämään etuuksia
  • määrätä viranhaltijalle rangaistusta
  • antaa virka- tai työsuhteeseen liittyviä määräyksiä.

Valvonta-asia

Kantelu voi johtaa myös erillisen valvontaprosessin käynnistämiseen. Kun tilannetta on selvitetty asiakirjoista, päätetään jatkotoimista, kuten tarkastuskäynneistä.

Valvonta-asioissa hoivapalvelun järjestäjille annetaan ensisijaisesti aina ohjausta ja neuvontaa. Mikäli asia antaa aihetta määrätä erilaisia seuraamuksia, alla on luettelo toimenpiteistä lievimmästä vakavimpaan

  • määräyksen antaminen
  • uhkasakon asettaminen
  • toiminnan keskeyttäminen
  • käyttökielto
  • luvan peruuttaminen
  • rikosilmoitus poliisille. 

Takaisin alkuun

12. Mitä aluehallintovirastot tekevät, jos ne valvontatyössään havaitsevat puutteita hoivakodin toiminnassa?

Kun aluehallintovirastot havaitsevat puutteita hoivakodin toiminnassa, ne toimivat lain ohjaamalla tavalla.

Aluehallintovirastojen työkalupakissa on paljon keinoja, joita ne voivat käyttää, esimerkiksi tarkastus asiakirjojen perusteella, huomautus asiasta, huomion kiinnittäminen havaittuun puutteeseen, toiminnan keskeyttäminen, käyttökielto tai luvan peruuttaminen.

Aluehallintovirastot voivat myös tehdä rikosilmoituksen, jolloin muut samaa valvontakohdetta koskevat valvontatoimet yleensä pysäytetään. Rikosasia kuuluu poliisille.

Aluehallintovirasto ilmoittaa kaikista havaitsemistaan puutteista Valviraan ja tarvittaessa tapaukset siirretään työnjaon mukaisesti Valviran hoidettavaksi.

Takaisin alkuun

13. Missä tilanteissa vanhusten hoivapalveluja tarjoava hoitokoti voidaan sulkea ja mikä viranomainen tekee sulkemispäätöksen?

Päätöksen voivat tehdä joko aluehallintovirastot tai Valvira, jos lain edellyttämä asiakasturvallisuus on vaarantunut.

Takaisin alkuun

14. Mistä löydän vanhusten hoivapalveluihin liittyvät päätökset?

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontapäätökset ovat lähtökohtaisesti julkisia, mutta niihin saattaa sisältyä julkisuuslain perusteella salassa pidettäviä tietoja tai arkaluontoisia henkilötietoja.

Aluehallintovirastot voivat valvontapäätösten osalta poimia erilaisia tilastoja järjestelmistään. Tilastoja toimitetaan tietopyyntöjen perusteella. Tietopyynnön voi toimittaa oman alueensa aluehallintoviraston kirjaamoon. Tietopyynnöt avi.fi:ssä.

Perimme maksun salassa pidettävien tietojen peittämisestä ja julkL 34 §:n 2 momentin perusteella silloin, jos joudumme etsimään asiakirjoja arkistoista tai muutoin käyttämään selvittämiseen kohtuuttomasti aikaa. Annamme tietopyynnön tekijälle hinta-arvion ennen työn aloittamista.

Aluehallintovirastojen tekemät valvontapäätökset ovat sähköisessä arkistossa heinäkuusta 2017 alkaen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kantelupäätökset sekä tehdyt kantelut ovat salassa pidettäviä.

Takaisin alkuun

15. Miksi esitettyihin kysymyksiin ja tietopyyntöihin ei saa heti vastausta?

Aluehallintovirastojen tietopalvelussa voi olla ajoittaista ruuhkaa, joka johtuu pyyntöjen suuresta määrästä, niiden laajuudesta tai vastaavasta syystä. Asiakirja- ja tietopyynnöt pyritään hoitamaan mahdollisimman nopeasti; julkisten tietojen osalta joka tapauksessa viimeistään kahden viikon kuluessa pyynnön esittämisestä. Jos asian käsittely vaatii erityistoimenpiteitä tai tavanomaista suuremman työmäärän pyydettyjen asiakirjojen suuren lukumäärän, salassa pidettävien tietojen peittämisen tai muun näihin rinnastettavan syyn takia, tieto julkisesta asiakirjasta annetaan viimeistään kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä.

Aluehallintovirastolla on erikseen säädetyissä tapauksissa oikeus periä maksu sen kuluneen työajan perusteella, joka käytetään tietojen esille hakemiseen ja salassa pidettävien tietojen peittämiseen ennen asiakirjojen luovuttamista. Asiakkaalle ilmoitetaan hinta-arvio etukäteen, jos pyynnön toteuttamisesta voidaan periä maksu.

Median osalta tavoitteena on, että toimittajien kysymyksiin vastaavat ne virkamiehet, jotka parhaiten tietävät vastauksen. Mediakohu aiheuttaa usein vastuuvirkamiehille kuormitustilanteen, jolloin heidän on priorisoitava valvontaan liittyvät työtehtävänsä ohi tiedotusvelvollisuuden.

Takaisin alkuun

16. Minkälaisella kokoonpanolla vanhustenhuollon tarkastuskäyntejä tehdään?

Tarkastuskäynneillä on yleensä mukana valtion valvontaviranomaisen lisäksi myös kunnan sosiaalihuollon valvonnan henkilökuntaa.

Takaisin alkuun

17. Mikä aluehallintovirastojen vastuualue hoitaa vanhustenhuollon kanteluita ja valvontaa?

Aluehallintovirastojen peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue valvoo, että julkiset ja yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat lain edellyttämällä tasolla, sekä myöntää luvat yksityisille sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajille mukaan lukien vanhusten hoivapalvelut. Vastuualueen virkamiehet käsittelevät kaikki ne kantelut ja valitukset, jotka kuuluvat vastuualueen toimialaan.

Kaikkiaan kyseinen vastuualue hoitaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, ympäristöterveyden huoltoon, alkoholihallintoon, kuluttaja- ja kilpailuasioihin ja peruspalveluiden arviointiin liittyviä tehtäviä viiden ministeriön ohjauksessa yhteistyössä Valviran kanssa.

Sosiaalipalveluja ovat: sosiaalityö, sosiaalipäivystys, kotipalvelut, omaishoidon tuki, asumispalvelut, laitoshoito, perhehoito, kuntoutus, lasten ja perheiden palvelut, ikäihmisten palvelut, vammaispalvelut, päihdetyö ja päihdepalvelut.

Takaisin alkuun

18. Miksi vanhusten hoivalaitoksia on suljettu useita alkuvuoden aikana - eikö valvontaa ole tehty aiemmin?

Yksityisen palvelutuotannon osuus vanhusten hoivapalveluista on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Myös aluehallintovirastoille tulevien epäkohtailmoitusten ja kanteluiden määrä on kasvanut vuoden 2018 syksystä alkaen merkittävästi. Tämä on lisännyt tehtävien tarkastusten määrää, jolloin epäkohtiakin saattaa paljastua enemmän kuin aiemmin. 

Aluehallintovirastot ohjaavat ja valvovat kunnallisia ja yksityisiä sosiaalihuollon palveluja. Valvonta on jatkuvaa ja sitä tehdään sekä suunnitelmien mukaisesti että ennalta ilmoittamatta. Vuonna 2018 aluehallintovirastot tekivät sote-valvontaohjelman mukaisia ohjaus- ja arviointikäyntejä yhteensä 17 kpl ja ennalta ilmoittamattomia sosiaalihuollon tarkastuskäyntejä 40 kpl.

Valvonnan lähtökohtana on palveluntuottajien omavalvonta. Ensisijaisena valvontaviranomaisena toimii kunta. Lainsäädännön mukaisesti aluehallintovirastot tekevät ennalta ilmoittamattomia käyntejä vain silloin, kun siihen on perusteltu syy. Syy voi olla asiakasturvallisuuden vaarantuminen tai epäily siitä, että epäkohta saatetaan peittää, jos tarkastuksesta sovitaan etukäteen. Ennalta ilmoittamattomat tarkastuskäynnit perustuvat joko saatuun epäkohtailmoitukseen tai viranomaisten omiin havaintoihin.

Takaisin alkuun

19.  Kuka vastaa vanhustenhuollon palveluasumisessa lääkäripalvelujen järjestämisestä?

Vanhustenhuollon palveluasumisessa lääkäripalvelujen järjestäminen on kuntien/kuntayhtymien vastuulla. Mikäli palveluja tuottaa yksityinen toimija, tulee kunnan/kuntayhtymän sopia lääkäripalvelujen järjestämisestä palveluntuottajan kanssa.

Lääkäripalvelujen järjestäminen palveluasumisen yksiköihin arvioidaan aina asiakkaiden tarpeiden perusteella. Lääkäripalvelujen tulee olla saatavilla, kun asiakas niitä tarvitsee. Pelkästään etäkonsultaationa tuotettu lääkäripalvelu ei ole potilaan oikeuksien näkökulmasta riittävää.

Lue lisää:

Takaisin alkuun


Alkoholiasiat

Mistä löydän alkoholiasioiden lomakkeita ja muuta neuvonta-apua?

Lomakkeet:  Asioi verkossa > Lomakkeet > Elinkeinot > Alkoholilupa-asiat:  Anniskeluluvat  ja  Vähittäismyyntiluvat

Aldo chatbot - alkoholilupien asiakasneuvoja, joka tarjoaa asiakaspalvelua vuorokauden ympäri. 

Videot 1 ja 2 Anniskelu etukäteen hyväksytyllä anniskelualueella:

Video 1: Anniskelualueen hyväksyttäminen. Miten toimia ja mitä pitää tietää?
Video 2: Anniskeluilmoituksen tekeminen etukäteen hyväksytylle anniskelualueelle

Videot 1-5 Anniskelun omavalvonta:

Video 1: Miksi ja kenelle omavalvontasuunnitelma tehdään?
Video 2: Mitä omavalvontasuunnitelmaan kirjataan toimipaikkaan liittyen
Video 3: Toiminnan vaikutukset, riskit ja niihin varautuminen
Video 4: Henkilökunta osana omavalvontasuunnitelmaa
Video 5: Vastuullinen anniskelu

Mitä vaatimuksia alkoholilaissa on anniskelupaikan henkilökuntaan liittyen?

Anniskelupaikassa pitää toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen olla riittävästi henkilökuntaa hoitamassa valvontaa ja pitämässä järjestystä yllä. Henkilökunnan tulee valvoa alkoholilain mukaisten kieltojen ja velvoitteiden noudattamista ja vastata järjestyksenpidosta anniskelupaikassa.

Alkoholijuomia myyvä ja vähittäismyynnin tai anniskelun valvontaan osallistuva henkilö ei tehtävässään saa olla alkoholin tai muun päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena.

Anniskelupaikassa tulee olla paikalla luvanhaltijan määräämä vastaava hoitaja tai muu tähän tehtävään nimetty henkilö, jos paikka on avoinna asiakkaille. Alle 18-vuotias henkilö ei saa toimia vastaavana hoitajana tai tehtävään nimettynä, eikä hän saa myydä tai anniskella alkoholijuomaa. 16 vuotta täyttänyt henkilö saa anniskella alkoholijuomia vain vastaavan hoitajan tai tehtävään nimetyn henkilön välittömän valvonnan alaisena.

Anniskelupaikan omavalvontasuunnitelmassa pitää kuvata vastaavan hoitajan tai tehtävään määrätyn henkilön tehtävät. Omavalvontasuunnitelmassa pitää olla myös henkilökunnan määrää ja tehtäviä koskeva suunnitelma siitä, kuinka valvontaa anniskelualueella hoidetaan anniskeluajan aikana.

Lupaviranomainen saa määrätä henkilökunnan määrään liittyviä ehtoja ja rajoituksia, jos ne ovat välttämättömiä valvonnan turvaamiseksi anniskelupaikassa ja sen ympäristössä, järjestyshäiriöiden ja meluhaitan ehkäisemiseksi asuinympäristössä tai yleisen järjestyksen ja turvallisuuden varmistamiseksi.

Vastaavalla hoitajalla tai tehtävään nimetyllä henkilöllä tulee olla alkoholilain tuntemista osoittava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) hyväksymän mallin mukainen todistus. Alkoholilain tuntemista osoittavan todistuksen (anniskelupassi) myöntää ravintolapalvelun koulutusta antava oppilaitos. Todistus myönnetään henkilölle, joka on suorittanut hyväksyttävästi alkoholilain ja sen valvonnan toimintatapojen tuntemista arvioivan kokeen, saanut vastaavat tiedot sisältävän koulutuksen tai suorittanut tutkinnon, johon vastaavat tiedot sisältyvät. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset kokeen sisällöstä ja arvioinnista sekä sitä vastaavista koulutuksista ja tutkinnoista.

Jos henkilö on vanhassa alkoholilaissa (1143/1994) tarkoitetulla tavalla kelpoinen toimimaan anniskelupaikan vastaavana hoitajana, hänen katsotaan täyttävän myös uuden lain mukaiset pätevyysvaatimukset. Myös vanhan alkoholilain voimassaoloaikana myönnetty anniskelupassi on riittävä todistus alkoholilain tuntemisesta.

Sivulla Alkoholi > Anniskelu > Anniskelupaikan henkilökunta kerrotaan lisää aiheesta.

Millaisia maksuja anniskelulupapäätöksistä peritään ja kuinka korkeita ovat valvonnan vuosimaksut?

Sivulla Palvelut > Maksut  kerrotaan aluehallintoviraston perimistä julkisoikeudellisista maksuista.

Millaisia vaatimuksia asetetaan anniskelualueelle?

Alkoholijuomien anniskelua saa harjoittaa vain lupaviranomaisen hyväksymällä anniskelualueella. Alkoholijuomien anniskelualue tulee rajata tai merkitä selvästi, ellei alueen rajoja voida muutoin selvästi havaita.

Kahdelle tai useammalle hakijalle voidaan myöntää lupa anniskeluun yhdellä anniskelualueella samanaikaisesti, jos yksi hakijoista ilmoittaa vastaavansa alueen valvonnasta. Tällaisella yhteisellä anniskelualueella ei kuitenkaan voi jatkaa anniskelua klo 1.30 jälkeen.

Anniskelualueella saa nauttia vain luvanhaltijan anniskelutarkoituksessa myymää alkoholijuomaa. Myöskään luvanhaltijan vähittäismyymää alkoholijuomaa ei anniskelupaikassa saa nauttia. Anniskeltua alkoholijuomaa ei saa kuljettaa anniskelualueen ulkopuolelle eikä nauttia sen ulkopuolella. Lupaviranomainen voi anniskelualueen hyväksyessään sallia, että asiakkaat kuljettavat alkoholijuomia saman anniskelupaikan anniskelualueelta toiselle. Lupaviranomaisen hyväksymisen alkoholijuomien kuljettamiselle voi hakea myös jo voimassa olevaan anniskelulupaan.

Jos anniskeluluvan haltija tai anniskelupaikassa töissä oleva luovuttaa anniskelussa olevaa alkoholijuomaa pois vietäväksi ilman kyseisen juoman vähittäismyyntiin oikeuttavaa lupaa, hänet voidaan tuomita rangaistukseen alkoholirikoksesta.

Anniskelupaikan omavalvontasuunnitelmassa pitää kuvata anniskelupaikan toimintatavat edellä mainittujen kieltojen ja velvoitteiden noudattamisen valvomiseksi.

Lupaviranomainen saa määrätä anniskelualueeseen ja asiakaspaikkojen määrään sekä meluhaittojen ehkäisyyn liittyviä ehtoja ja rajoituksia, jos ne ovat välttämättömiä valvonnan turvaamiseksi anniskelupaikassa ja sen ympäristössä, järjestyshäiriöiden ja meluhaitan ehkäisemiseksi asuinympäristössä tai yleisen järjestyksen ja turvallisuuden varmistamiseksi.

Mikä on anniskeluluvan keskimääräinen käsittelyaika?

Hakemus on tehtävä hyvissä ajoin, koska sen käsittely eri tahoilta pyydettävine lausuntoineen vie aikaa. 

Alkoholilain uudistuksen seurauksena muuttuneet lausuntokäytännöt sekä lähiympäristön kuulemisen lisääntyminen tuovat huomattavaa epävarmuutta käsittelyajan pituuden ennustamiselle.

Aluehallintovirastoissa lupa-asioiden keskimääräinen käsittelyaika on noin kuukausi.

Takaisin alkuun


Koulutukset ja tapahtumat

Mistä löydän AVIn järjestämien kirjastoalan koulutustilaisuuksien ohjelmat ja ilmoittautumiset?

Aluehallintovirastot tiedottavat kirjastoille järjestettävästä koulutuksesta sähköpostitse sekä aluehallintovirastojen ja Kirjastot.fi-sivuston tapahtumakalentereissa. Ammattikalenteri (kirjastot.fi)

Mistä löytyvät AVI:n järjestämien koulutustilaisuuksien kutsut, ohjelmat ja koulutusmateriaalit?

Koulutustilaisuudet löytyvät AVIn verkkosivulta: Ajankohtaista > Tapahtumat ja koulutukset. Muista tehdä aluevalinta sivun oikeasta ylälaidasta, niin saat oman alueesi koulutustarjonnan näkyviin. Koulutusmateriaalit lisätään koulutuksen jälkeen kunkin koulutustilaisuuden tietoihin.

Takaisin alkuun


Valtionavustukset

Mistä löydän tietoa AVIn rahoituksesta kirjastojen kehittämishankkeille?

Tietoa kehittämisavustuksista löytyy verkkosivultamme Opetus ja kulttuuri > Kirjastot > Avustukset kirjastotoimen kehittämiseen sekä Aviavustukset-sivustolta.

Kirjastoihin lähetetään lokakuussa avustusten hakua koskeva kirje. Aluehallintovirastoista myönnettävien valtionavustusten hakemukset tehdään aluehallinnon sähköisessä asiointipalvelussa. Palvelun käyttämiseen tarvitaan Suomi.fi-tunnistusta, jossa käytetään pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai sirullista henkilökorttia.

Mistä löytyvät hakuohjeet sekä hakulomakkeet, maksatuslomakkeet ja raportointilomakkeet nuorisotoimen valtionavustuksiin?

Nuorisotoimen valtionavustukset löytyvät AVIn verkkosivulta: Asioi verkossa > Lomakkeet > Nuoriso. Tätä kautta löytyy kaikki hakemiseen sekä avustuksen käyttöön ja käytön selvittämiseen liittyvä materiaali.

Takaisin alkuun


Hengenpelastusmitali

Voiko hengenpelastusmitalia ehdottaa, vaikka pelastusteko on sattunut yli viisi vuotta sitten?

Yleisesti ottaen ei. Erityisistä syistä voidaan myöhemminkin tehty ehdotus hengenpelastusmitalin antamisesta ottaa käsiteltäväksi. Erityisenä syynä voidaan pitää esimerkiksi pelastetun, mikäli hän on mitalin esittäjä, kykenemättömyyttä sairautensa johdosta tekemään ehdotusta kuluneen viiden vuoden aikana.

Voiko poliisi tai palomies saada hengenpelastusmitalin?

Ei voi, koska poliisin ja palomiehen voidaan katsoa ammattinsa puolesta omaavan sellaisia erityistaitoja, joita hän voi hyödyntää pelastustehtävissä.

Takaisin alkuun


Väestönsuojat

Millä perusteella voi saada vapautuksen väestönsuojan rakentamisvelvoitteesta?

Vapautuksen voi saada vain sillä perusteella, että aluehallintoviraston arvioimat väestönsuojan kustannukset ovat tavanomaista huomattavasti (yli 4 %) korkeammat suhteessa rakennuksen todistettuihin (rakennusosa-arvio tai voimassa oleva tarjous) kokonaiskustannuksiin mukaan lukien väestönsuojan kustannukset. Hakijan taloudellista tilannetta ei oteta huomioon

Voiko koulu tai päiväkoti saada kokonaisvapautuksen väestönsuojan rakentamisvelvoitteesta?

Aluehallintovirasto ei nykyisen linjauksen mukaan myönnä vapautusta, vaikka kustannukset ylittäisivätkin 4 % kokonaiskustannuksista.

Voiko vapautuksen saada, vaikka väestönsuojan rakentamisvelvoitteen määräaika olisi jo umpeutunut?

Aluehallintovirasto ei ota asiaa käsiteltäväksi. Paikallisen rakennuslupaviranomaisen tulee päättää yhdessä pelastusviranomaisen kanssa mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

Takaisin alkuun


Oiva-järjestelmä

Mikä on elintarvikevalvonnan Oiva-järjestelmä ja mistä löydän ravintolan tai myymälän Oiva-raportit?

Oiva on elintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkistamisjärjestelmä, jota koordinoi Ruokavirasto. Elintarvikealan yritysten tarkastustulokset julkaistaan hymynaamoin alla olevalla sivustolla sitä mukaa, kun elintarvikevalvontaviranomaiset tekevät tarkastuksia. Voit hakea Oiva-tarkastusraportteja esim. yrityksen nimellä, osoitteella tai kunnan mukaan alla olevalta Oivahymy.fi internetsivustolta. https://www.oivahymy.fi/portal/fi/hae+yrityksia/

Takaisin alkuun


Kunnan terveystarkastajien yhteystiedot

Mistä löydän oman kuntani terveystarkastajien yhteystiedot?

Kuntien terveystarkastajat löydät Ruokaviraston hakupalvelusta alla olevasta linkistä. Valitse listasta oma kuntasi tai kuntayhtymän nimi. Saat kuntasi ympäristöterveydenhuollon internetsivujen osoitteen ja sähköpostiosoitteen. Kunnat ylläpitävät itse tätä osoitteistoa sähköisen viranomaistoimijarekisterin (VTO) kautta.  Ruokaviraston hakupalvelu (ruokavirasto.fi)

Takaisin alkuun


Tupakka

Miten ja mistä haetaan tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupaa?

Tupakkatuotteiden myyntilupaa haetaan myyntipaikan sijaintikunnalta tai liikennevälineissä tapahtuvaan myyntiin hakijan kotikunnalta. Myyntiluvan käsittelyä koskevien kysymysten osalta on näin ollen oltava yhteydessä luvan myöntävään kuntaan. Myyntilupahakemus on mahdollista tehdä joko sähköisesti tai kirjallisella hakemuksella. Hakemukset täyttöohjeineen löytyvät Valviran Internet-sivustolta. https://www.valvira.fi/tupakka/myynti

Takaisin alkuun


Vesiasiat

Mitä tarkoittaa vesijättö?

Vesijättö on entistä vesialuetta, joka on pysyvästi muuttunut maa-alueeksi vedenpinnan laskun, liettymisen, umpeen kasvamisen tai maanpinnan kohoamisen seurauksena. Kiinteistön edustalle muodostuu näin vesijättökaistale, joka ei yleensä kuulu kiinteistöön vaan viereisen vesialueen omistajalle. Vesialue kuuluu useimmiten kylän yhteisen vesialueen osakaskunnalle. Jos vesijättö haittaa ranta-alueen tarkoituksenmukaista käyttöä tai vesijättö on vähäinen, siihen rajoittuvan kiinteistön omistaja voi useimmiten lunastaa sen itselleen hakemalla Maanmittauslaitoksesta kiinteistötoimitusta - vesijätön lunastamista. Toimituksessa ratkaistaan lunastamisen edellytykset, lunastettava alue sekä lunastamisen vuoksi vesijätön omistajalle maksettavaksi tulevat korvaukset.

Mitä tarkoittaa kiinteistön osuudet yhteiseen alueeseen?

Kiinteistöllä voi olla osuuksia yhteisiin alueisiin eli niin kutsuttuja yhteisalueosuuksia. Kiinteistöllä on siis osakkuus kahden tai useamman kiinteistön tarpeita varten muodostettuihin yhteisiin alueisiin. Kiinteistöjen osuudet yhteiseen alueeseen voivat olla erisuuruiset. Yhteiset alueet ovat esimerkiksi yhteisiä vesialueita tai yhteisiä maa-alueita, kuten venevalkama tai soranottopaikka. Kiinteistön osuudet yhteisiin alueisiin ilmenevät kiinteistörekisteriotteesta.

Takaisin alkuun


Talletukset

Olen tekemässä talletusta aluehallintovirastoon ja olen jo tallettanut varat aluehallintoviraston tilille. Pitääkö minun tehdä vielä jotain muuta?

Talletus on kaksiosainen. Sen lisäksi, että varat talletetaan aluehallintoviraston tilille, tulee tallettajan myös toimittaa aluehallintovirastoon talletushakemus. Talletushakemus on suositeltavaa tehdä talletuslomakkeella. Hakemuksen voi tehdä vapaamuotoisesti, mutta hakemuksesta tulisi kuitenkin käydä ilmi lomakkeessa kysytyt tiedot. Lisätietoa talletuksen tekemisestä ja talletuslomakkeen löydätte:  Oikeusturva > Talletuksen tekeminen

Takaisin alkuun


Asunto-osakeyhtiö

Asunto-osakeyhtiömme yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous järjestetään huhtikuussa hallituksen määräämänä päivänä. Yhtiökokousta ei kuitenkaan ole kutsuttu koolle huhtikuussa. Hallituksen mukaan kokous tullaan pitämään kesäkuussa. Onko tämä lainmukaista?

Asunto-osakeyhtiölain mukaan varsinainen yhtiökokous tulee kutsua koolle kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Mikäli asunto-osakeyhtiönne tilikausi on kalenterivuosi (kuten yleensä on), tulee varsinainen yhtiökokous näin ollen kutsua koolle 30.6. mennessä. Yhtiöjärjestyksessä ei voida enää määrätä asiasta toisin. Asunto-osakeyhtiöiden yhtiöjärjestyksissä edelleen olevat, nykyisestä asunto-osakeyhtiölaista poikkeavat määräykset ovat menettäneet merkityksensä.

Vuonna 2020 yhtiökokouksia voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti lykätä pidettäväksi 30.9.2020 mennessä.

Lisätietoa:

  • oikeusministeriön Kysymyksiä ja vastauksia koronasta, kysymys "Mihin mennessä kokoontumisrajoitusten takia pitämättä jäänyt osakeyhtiön tai osake-yhtiön yhtiökokous, osuuskunnan kokous tai yhdistyksen kokous tulee järjestää?" (oikeusministerio.fi)

Takaisin alkuun


Luotot

Olen ottanut lainan ESAVIn luotonantajarekisteriin rekisteröidyltä luotonantajalta. Luoton korot ja kulut ovat kamalan suuret – ehkä mielestäni jopa lain vastaiset! Mitä teen?

Ota ensin yhteyttä kuluttajaneuvontaan, lisätietoa löydät osoitteesta www.kuluttajaneuvonta.fi tai puhelimitse 0295 536 901 (ark. 9-15). Aluehallintovirasto huolehtii pääosin luottoyritysten rekisteröintiin liittyvistä asioista, eikä virastolla ole toimivaltaa puuttua kuluttajan ja luotonantajan välisiin sopimuserimielisyyksiin. Sen sijaan lainvastaiseen luottomarkkinointiin AVI voi puuttua, joten sellaisesta havainnosta voit tehdä ilmoituksen ESAVI:lle.

Takaisin alkuun


Välitysliikkeet

Mitä AVI voi tehdä, jos välitysliike ei noudata lakia? Miten voin hakea vahingonkorvausta välitysliikkeen virheen johdosta?

Aluehallintovirasto voi antaa välitysliikkeelle varoituksen. Jos laiminlyönnit ovat vakavia tai jos ne annetusta kehotuksesta tai varoituksesta huolimatta toistuvat, AVI voi kieltää osaksi tai kokonaan välitysliikkeen toiminnan enintään 6 kk:n määräajaksi. Vahingonkorvausta tai välityspalkkion alentamista voi hakea kuluttajariitalautakunnalta tai käräjäoikeudelta. Kuluttajariitalautakunta antaa ratkaisusuosituksen, mutta se voi jättää asian käsittelemättä, jos kuluttaja ei ole ensin ollut yhteydessä kuluttajaneuvontaan selvittääkseen asiaa.

Edellyttääkö toimintani rekisteröitymistä aluehallintoviraston ylläpitämään välitysliikerekisteriin, jos hoidan vain muutaman toimeksiannon vuodessa?

Rekisteröintivelvollisuutta ei ole, jos toiminta on satunnaista ja välitystoimintaa ei markkinoida. Välityskohteita saa kuitenkin markkinoida.

Takaisin alkuun


Perintä

Perintään liittyvät kysymykset löytyvät Perinnän sivulta: Usein kysytyt kysymykset

Takaisin alkuun

Päivitetty