Kuvituskuva - Terveys

Aluehallintovirasto (AVI) on terveydenhuollon ja terveyspalvelujen alueellinen lupa- ja valvontaviranomainen. Viraston tavoitteena on laadukkaiden terveyspalvelujen turvaaminen väestölle.


KORONA

Kuntien sosiaalihuollon on erittäin tärkeää seurata sosiaali- ja terveysministeriön päivittyviä ohjeita ja tiedottaa niistä myös alueellaan toimiville yksityisille sosiaalipalvelujen tuottajille.

  1. Sosiaali- ja terveysministeriön antamat viranomaisohjeet sosiaalihuollolle    
     
  2. Sosiaali-ja terveysministeriön 20.3. jukaisema tiedote: Covid-19 aiheuttaman poikkeustilan huomioiminen perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toiminnassa   
     
  3. Sosiaali-ja terveysministeriö (stm.fi)
     

AVI ohjaa ja valvoo julkista terveydenhuoltoa sekä yksityisten toimijoiden tarjoamia terveydenhuollon palveluja. Virasto tukee kuntasi, kuntayhtymien ja muiden toimijoiden työtä alueesi ihmisten terveyden edistämiseksi. Sieltä saat myös neuvoja, jos saamissasi palveluissa tai niiden laadussa on mielestäsi vakavia puutteita.

Annettuja tehtäviään hoitaessaan AVI osallistuu terveydenhuollon valtakunnallisten linjausten toimeenpanoon. Viraston toimintaa terveyden saralla ohjaa lainsäädäntö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä yhteistyö muiden toimijoiden kuten Valviran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

AVIn tehtäviä ovat:

  • terveyspalvelujen ohjaus ja valvonta
  • yksityisten terveyspalvelujen luvat
  • terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonta
  • laadunhallinta
  • kantelut
  • terveydenhuollon valtionavustukset ja –korvaukset

Tiedotteita

Embargo - julkaisuvapaa 11.12. klo 8

Tuontikoirien rabiesepäilyt aiheuttavat isoja kustannuksia yhteiskunnalle - ihmisen rabiestartunta yhä todennäköisempi myös Suomessa

Ulkomailta laillisesti ja laittomasti saapuvat koirat aiheuttavat ihmisille vuosittain useita rabiesaltistusepäilyjä ja yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia.

Lemmikkieläimen maahantuojat ja ostajat ovat avainasemassa rabieksen eli raivotaudin ehkäisyssä. Jokaisen tuojan tulisi olla tietoinen ulkomailta tuotavien eläinten aiheuttamista tautiriskeistä. Tämä on erityisen tärkeää ihmisiin tarttuvien tautien kohdalla, joiden hoidon kustannukset tulevat suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän maksettaviksi.

Lisäksi altistustilanteiden selvitys kuormittaa viranomaisia ja tautiriski uhkaa kansanterveyttä.

- Jos koirat ovat laittomasti tuotuja, tuojan tulisi vastata koituneista kustannuksista. Ilmoitan tällaiset tapaukset poliisille, toteaa läänineläinlääkäri Sari Haikka Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Epäilyt rabiesaltistuksesta ovat lisääntyneet ja tulevat veronmaksajille kalliiksi

Rabiesriskialueelta tuodut tai salakuljetetut koirat voivat aiheuttaa suuren tautiriskin omistajalle ja hänen perheelleen. Lisäksi varomattomuus ulkomaanmatkoilla tuntuu kasvavan, sillä yhä useammin rabiesaltistuksen jälkeinen estohoito joudutaan antamaan henkilöille, joita on ulkomailla purrut katukoira tai apina. 

Vuonna 2018 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) annettiin rabiesaltistuksen jälkeinen estohoito 63 henkilölle.

- Se on enemmän kuin 30 vuoteen, kertoo HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen.

Estohoito sisältää lähes aina rokotussarjan ja vasta-ainehoidon, joka maksaa yhteiskunnalle 2100 euroa henkilöltä.

Ihmisen rabiestapaus Suomessa on nykytilanteessa todennäköinen - tuontikoiran purema suurin riski

Rabieksen riskimaita ovat muun muassa Venäjä ja Euroopassa Romania, Serbia, Ukraina ja Valko-Venäjä, joista koiria tuodaan Suomeen. Rabiesrokote kuuluu Suomessa koirien ja kissojen suositeltuun rokotusohjelmaan, ja tuontieläimillä rokote on pakollinen.

Rabiesalueilta tuodaan kuitenkin ilman asianmukaisia rokotuksia joko laittomasti tai erilaisten järjestöjen kautta katukoiria ja -kissoja, jotka voivat levittää taudin Suomeen. Etelä-Suomen aluehallintoviraston mukaan rabiesepäilyistä puolet tulee laittomasti maahantuoduista koirista.

- Katukoiria tuodaan Suomeen rabiesalueilta, eikä täysin riskitöntä tapaa tuoda koira taudin suhteen ole. Esimerkiksi koira voi saada taudin ennen rokotusta tai verinäytteet on vaihdettu tai vasta-ainetulokset ovat väärennettyjä. Ruokaviraston tuoreen selvityksen mukaan Venäjältä tuoduista koirista yli kolmasosalla ei ole rabiesrokotusta. Olen hyvin huolissani tilanteesta, toteaa Sari Haikka.

Ruokaviraston selvityksen mukaan rabiestapaus on nykytilanteessa todennäköinen ja sitä pidetään nousevana uhkana. Todennäköisin lähde on tuontikoira, joka tartuttaa rabieksen puremalla.

Rabiesepäilyjen selvittelyä hankaloittaa koirien väärennettyjen rokotusasiakirjojen lisäksi se, että rabiestartuntaa ei voi varmasti todeta elävästä eläimestä, taudin itämisaika voi olla kuukausia ja rabies voi tarttua kaksi viikkoa ennen oireiden alkamista. Koska ihmisellä oireinen rabies johtaa kuolemaan, eläimellä tautia epäiltäessä ei ihmisten suojauksessa voida viivytellä.

Suomi on ollut rabiesvapaa vuodesta 1991 lähtien. Raivotaudin leviämistä Suomeen on torjuttu määrätietoisesti luonnonvaraisille pienpedoille tarkoitetulla rabiessyöttirokotteella, jota on levitetty jo vuosikymmeniä kaakkoisrajalle. Jos Suomeen tuotu rabies siirtyy villieläinpopulaatioon, siitä on haastavaa päästä eroon.

Rabies eli raivotauti on rabiesviruksen aiheuttama tasalämpöisiin eläimiin ja eläimistä ihmiseen tarttuva keskushermostosairaus, jota esiintyy kaikkialla maailmassa. Oireisena tauti johtaa kuolemaan, eikä siihen ole hoitoa.

HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Sari Haikka ovat puhumassa Messukeskuksessa Eläinlääkäripäivillä keskiviikkona 11.12.2019 altistuneiden estohoidoista sekä raivotautiepäilyn hoitamisesta.

Lisätiedot:

Läänineläinlääkäri Sari Haikka, puh. 0295 016 104
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
etunimi.sukunimi@avi.fi

Apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen, puh. 050 427 9117
HUS

https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/usealle-elainlajille-yhteiset-taudit/raivotauti-eli-rabies/

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/julkaisut/julkaisusarjat/tutkimukset/riskiraportit/2019_2_zoonoottiset-taudinaiheuttajat-tuontikoirissa.pdf

 https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/virustaudit/rabies


Tietoa alueelta

Terveys  - Itä-Suomi

Yhteystiedot

Sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@avi.fi
kirjaamo.ita@avi.fi

Puhelinvaihde: 0295 016 800

Itä-Suomen aluehallintovirasto
Postiosoite:
PL 50
50101  Mikkeli

terveydenhuoltoyksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja, Marja Hyvärinen, p. 0295 016 897
- jukisen terveydenhuollon ohjaus ja valvonta sekä kanteluasiat
- yksityisen terveydenhuollon kanteluasiat

tarkastaja Eeva Eriksson, p. 0295 016 890
- lääkäreiden ja hammaslääkäreiden lisäkoulutuksesta aiheutuvat valtionkorvaukset
- kunniamerkkiasiat STM:n hallinnonala
- avustavat tehtävät terveydenhuollon kantelu- ja valvonta-asioissa

terveydenhuollon ylitarkastaja Anne Kejonen, p. 0295 016 908
- terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen seuranta, ohjaus ja valvonta
- ehkäisevän päihdetyön alueellinen ohjaus ja valvonta
- perusterveydenhuollon osastohoidon ohjaus ja valvonta (myös vanhusten pitkäaikaishoito) sekä kanteluasiat

aluehallintoylilääkäri Marja Kuronen, p. 0295 016 887
- psykiatrian ja mielenterveystyön ohjaus ja valvonta sekä kanteluasiat
- terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonta

ylitarkastaja Taija Liukkonen, p. 0295 016 911
- kanteluasiat
- valvontaohjelman mukainen hoitoon pääsyn ohjaus ja valvonta

terveydenhuollon ylitarkastaja Tuula Kokkonen, p. 0295 016 827
- yksityisen terveydenhuollon lupa-asiat
- yksityisen terveydenhuollon ohjaus ja valvonta

tarkastaja Aune Mäkinen, p. 0295 016 928
- terveydenhuollon itsenäisten ammatinharjoittajien reksiteröinti ja siihen liittyvä ohjaus
- lupahallinnon avustavat tehtävät

terveydenhuollon ylitarkastaja Ansa Sonninen, p. 0295 016 941
- perusterveydenhuollon ohjaus, valvonta ja kanteluiden käsittely (pois lukien kiireettömään hoitoon pääsy)
- terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen valvontaohjelman mukainen valvonta

aluehallintoylilääkäri Tuula Tarkiainen, p. 0295 016 910
- erikoissairaanhoidon ohjaus ja valvonta sekä kanteluasiat
- terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonta
- valmiusasiat

Toimipaikkojen asiointiosoitteet ja faksinumerot
Mikkelin päätoimipaikka
Maaherrankatu 16, 50100 Mikkeli (kirjaamo)
Faksi: 015 760 0150

Joensuun toimipaikka
Torikatu 36 C, 80100 Joensuu 
Faksi: 013 610 0260

Kuopion toimipaikka
Hallituskatu 12–14, 70100 Kuopio
Faksi: 017 580 8690

 


Päivitetty