Aluehallintovirasto (AVI) on terveydenhuollon ja terveyspalvelujen alueellinen lupa- ja valvontaviranomainen. Viraston tavoitteena on laadukkaiden terveyspalvelujen turvaaminen väestölle.
 

AVI ohjaa ja valvoo julkista terveydenhuoltoa sekä yksityisten toimijoiden tarjoamia terveydenhuollon palveluja. Virasto tukee kuntasi, kuntayhtymien ja muiden toimijoiden työtä alueesi ihmisten terveyden edistämiseksi. Sieltä saat myös neuvoja, jos saamissasi palveluissa tai niiden laadussa on mielestäsi vakavia puutteita.

Annettuja tehtäviään hoitaessaan AVI osallistuu terveydenhuollon valtakunnallisten linjausten toimeenpanoon. Viraston toimintaa terveyden saralla ohjaa lainsäädäntö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä yhteistyö muiden toimijoiden kuten Valviran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

AVIn tehtäviä ovat:

  • terveyspalvelujen ohjaus ja valvonta
  • yksityisten terveyspalvelujen luvat
  • terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonta
  • laadunhallinta
  • kantelut
  • terveydenhuollon valtionavustukset ja –korvaukset

Tiedotteita

Koulutustilaisuus lasten kokemasta seksuaalisesta väkivallasta 22.10.2019 Tampereella

Länsi- ja Sisä-Suomi

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ja Tampereen kaupunki järjestävät yhteistyössä koulutuspäivän, jonka aiheena on lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta. Tilaisuus kokoaa yhteen lasten kanssa työskenteleviä eri alojen ammattilaisia ja muita aiheesta kiinnostuneita.

Tunnista, auta ja ehkäise -koulutuspäivä järjestetään Tampereella 22.10.2019. Koulutuspäivän tavoitteena on tarjota välineitä lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan tunnistamiseen, ehkäisemiseen ja siihen puuttumiseen. Päivän aikana on mahdollisuus myös verkostoitua ja vaihtaa kokemuksia lapsen seksuaalisuutta loukkaavaan väkivallan ehkäisyyn ja palveluihin liittyvistä käytännöistä Länsi- ja Sisä-Suomen alueella.

Mikä on seksuaalista väkivaltaa?

Seksuaalinen väkivalta on tekoja, jotka loukkaavat tai pyrkivät loukkaamaan uhrin koskemattomuutta. Se voi olla koskettelua, pakottamista koskettelemaan sekä painostamista tai pakottamista seksuaalisiin tekoihin. Seksuaalirikokset on määritelty rikoslaissa. Seksuaalisuuteen tai sukupuoleen kohdistuva häirintä voi olla katseita, eleitä tai ehdotuksia, jotka kohde kokee epämiellyttävinä ja ahdistavina. Ne aiheuttavat hämmennystä ja pelkoa sekä vaikuttavat kielteisesti omaan koskemattomuuden ja turvallisuuden tunteeseen.

Ilmiön yleisyys

Vain pieni osa lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta tulee viranomaisten tietoon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn (2019) mukaan alakoulun neljännen ja viidennen luokan oppilaista vajaat viisi prosenttia on kokenut seksuaalista kommentointia, ehdottelua, viestittelyä tai kuvamateriaalin näyttämistä vuoden aikana. Tyttöjen ja poikien kokemusten välillä ei ole merkittävästi eroja. Pieni osa alakoululaisista on kokenut myös koskettelua tai painostamista kosketteluun. Yläkoulussa, lukiossa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevista tytöistä häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua on kokenut kolmasosa, pojista selvästi harvemmat. Yläkoulun, lukion ja ammattioppilaitosten tytöistä noin joka kymmenes on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Yläkoulussa ja toisella asteella opiskelevista pojista seksuaalista väkivaltaa on vuoden aikana kokenut muutama prosentti vastaajista.

Vaikutukset lapseen

Lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on erityisen haavoittava väkivallan muoto, sillä se vaarantaa syvästi lapsen kasvua ja kehitystä loukkaamalla intimiteettiä ja oikeutta omaan ruumiiseensa ja seksuaalisuuteensa. Seksuaalisen väkivallan seuraukset ovat usein pitkäkestoisia.

Seksuaalinen väkivalta aiheuttaa syyllisyyttä ja häpeää ja siten myös salailua, jonka vuoksi apua ei uskalleta hakea ja pyytää.  Seksuaalisuuteen kohdistuva väkivalta traumatisoi uhria ja voi aiheuttaa traumaperäisiä stressireaktioita joko välittömästi tapahtuman jälkeen tai viiveellä, joskus vasta vuosienkin jälkeen. Väkivallan varhainen tunnistaminen on tärkeää, jotta uhrille voidaan tarjota apua. Väkivallan tekijöiden hoitoon ohjaus on myös tärkeää.

Mitä koulutuspäivä tarjoaa?

Tampereen tilaisuudessa 22.10.2019 kuullaan puheenvuoroja muun muassa siitä, miten lasten ja nuorten seksuaalisuuteen kohdistuvaa väkivaltaa voidaan ehkäistä ja tunnistaa sekä miten pitäisi toimia silloin, kun lapsi tai nuori on joutunut seksuaaliväkivallan uhriksi.  Sisä-Suomen poliisin puheenvuoro luo katsauksen lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tilanteeseen Pirkanmaalla. Lisäksi katsotaan lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa terveydenhuollon näkökulmasta ja tutustutaan seksuaalikasvatuksen mahdollisuuksiin edistää lasten turvallisuutta.  Netti on aiempaa selkeämmin nuorten seksuaalisen häirinnän ja saalistamisen kanava, joten kuulemme päivän aikana myös, kuinka lapsen turvallista verkkoelämää voidaan tukea.
 

Median edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen!

Kutsu ja ohjelma:

TUNNISTA, AUTA, EHKÄISE – Lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta


Lue lisää aiheesta:

Lisätietoja:     

Ylitarkastaja Sini Männistö, p. 0295 018 568, etunimi.sukunimi@avi.fi, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Lapsiasiamies Tiia Heinäsuo, p. 050 411 2434, etunimi.sukunimi@tampere.fi, Tampereen kaupunki

 

 

 


Tietoa alueelta

Terveys  - Itä-Suomi

Yhteystiedot

Sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@avi.fi
kirjaamo.ita@avi.fi

Puhelinvaihde: 0295 016 800

Itä-Suomen aluehallintovirasto
Postiosoite:
PL 50
50101  Mikkeli

terveydenhuoltoyksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja, Marja Hyvärinen, p. 0295 016 897
- jukisen terveydenhuollon ohjaus ja valvonta sekä kanteluasiat
- yksityisen terveydenhuollon kanteluasiat

tarkastaja Eeva Eriksson, p. 0295 016 890
- lääkäreiden ja hammaslääkäreiden lisäkoulutuksesta aiheutuvat valtionkorvaukset
- kunniamerkkiasiat STM:n hallinnonala
- avustavat tehtävät terveydenhuollon kantelu- ja valvonta-asioissa

terveydenhuollon ylitarkastaja Anne Kejonen, p. 0295 016 908
- terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen seuranta, ohjaus ja valvonta
- ehkäisevän päihdetyön alueellinen ohjaus ja valvonta
- perusterveydenhuollon osastohoidon ohjaus ja valvonta (myös vanhusten pitkäaikaishoito) sekä kanteluasiat

aluehallintoylilääkäri Marja Kuronen, p. 0295 016 887
- psykiatrian ja mielenterveystyön ohjaus ja valvonta sekä kanteluasiat
- terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonta

ylitarkastaja Taija Liukkonen, p. 0295 016 911
- kanteluasiat
- valvontaohjelman mukainen hoitoon pääsyn ohjaus ja valvonta

terveydenhuollon ylitarkastaja Tuula Kokkonen, p. 0295 016 827
- yksityisen terveydenhuollon lupa-asiat
- yksityisen terveydenhuollon ohjaus ja valvonta

tarkastaja Aune Mäkinen, p. 0295 016 928
- terveydenhuollon itsenäisten ammatinharjoittajien reksiteröinti ja siihen liittyvä ohjaus
- lupahallinnon avustavat tehtävät

terveydenhuollon ylitarkastaja Ansa Sonninen, p. 0295 016 941
- perusterveydenhuollon ohjaus, valvonta ja kanteluiden käsittely (pois lukien kiireettömään hoitoon pääsy)
- terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen valvontaohjelman mukainen valvonta

aluehallintoylilääkäri Tuula Tarkiainen, p. 0295 016 910
- erikoissairaanhoidon ohjaus ja valvonta sekä kanteluasiat
- terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonta
- valmiusasiat

Toimipaikkojen asiointiosoitteet ja faksinumerot
Mikkelin päätoimipaikka
Maaherrankatu 16, 50100 Mikkeli (kirjaamo)
Faksi: 015 760 0150

Joensuun toimipaikka
Torikatu 36 C, 80100 Joensuu 
Faksi: 013 610 0260

Kuopion toimipaikka
Hallituskatu 12–14, 70100 Kuopio
Faksi: 017 580 8690

 


Päivitetty