Aluehallintovirasto (AVI) on terveydenhuollon ja terveyspalvelujen alueellinen lupa- ja valvontaviranomainen. Viraston tavoitteena on laadukkaiden terveyspalvelujen turvaaminen väestölle.
 

AVI ohjaa ja valvoo julkista terveydenhuoltoa sekä yksityisten toimijoiden tarjoamia terveydenhuollon palveluja. Virasto tukee kuntasi, kuntayhtymien ja muiden toimijoiden työtä alueesi ihmisten terveyden edistämiseksi. Sieltä saat myös neuvoja, jos saamissasi palveluissa tai niiden laadussa on mielestäsi vakavia puutteita.

Annettuja tehtäviään hoitaessaan AVI osallistuu terveydenhuollon valtakunnallisten linjausten toimeenpanoon. Viraston toimintaa terveyden saralla ohjaa lainsäädäntö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä yhteistyö muiden toimijoiden kuten Valviran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

AVIn tehtäviä ovat:

  • terveyspalvelujen ohjaus ja valvonta
  • yksityisten terveyspalvelujen luvat
  • terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonta
  • laadunhallinta
  • kantelut
  • terveydenhuollon valtionavustukset ja –korvaukset

Tiedotteita

Ehkäisevä päihdetyö on vaikuttavaa - Kainuussa lupaavia tuloksia

Pohjois-Suomi

Ehkäisevää päihdetyötä on tutkittu paljon sekä Suomessa että maailmalla. Suomessa on käytössä monia vaikuttavia työvälineitä päihteiden käytön ja päihteistä aiheutuvien haittojen ehkäisyyn. Kainuussa työtä on tehty pitkään ja lupaavin tuloksin.

Alkoholista, tupakasta, nuuskasta, huumausaineista ja rahapelaamisesta aiheutuu terveydellisiä, sosiaalisia, henkisiä ja taloudellisia haittoja, jotka kohdistuvat käyttäjiin itseensä, heidän läheisiinsä ja koko yhteiskuntaan. Alkoholi ja tupakka selittävät suuren osan suomalaisten ennenaikaisista kuolemista ja ovat merkittäviä kansanterveydellisiä riskitekijöitä. Vaikuttavalla ehkäisevällä päihdetyöllä vähentää muun muassa lasten huostaanottoja, työpoissaoloja ja työikäisten ennenaikaisia kuolemia. Samalla vodaan vaikuttaa myös mielenterveyteen ja riskikäyttäytymiseen.

Vaikuttavia työmenetelmiä eri kohderyhmille

Ehkäisevän päihdetyön näyttöön perustuvista vaikuttavista lähestymistavoista kuultiin ja käytiin keskustelua torstaina 28.2.2019 Kajaanissa järjestetyssä "Vaikuttavia työvälineitä ehkäisevään päihdetyöhön" -tilaisuudessa. Paikalla oli yli 50 kainuulaista kuntien ja sote-alan työntekijää, päättäjää ja järjestön edustajaa.

Lapsuudessa vaikuttavia työmenetelmiä ovat laadukas varhaiskasvatus, sosiaalisten taitojen ja muiden elämäntaitojen (kuten tunne-, päätöksenteko-, itsehallinta- ja vuorovaikutustaitojen) tukeminen, koululuokan ilmapiiriä ja hallintaa tukevat ohjelmat sekä vanhemmuustaitoja tukevat ohjelmat.

Alkoholin ja tupakan hinnalla, saatavuudella ja mainonnalla on vaikutusta päihteiden kulutukseen. Näihin tekijöihin vaikutetaan alkoholi- ja tupakkapolitiikalla ja niiden toimeenpanolla. Pakka-toiminta on hyvä esimerkki päihteiden saatavuuteen puuttumisessa. Kainuussa Pakka-toimintamalli ei ole vielä käytössä.

Päihteiden käytön puheeksiotolla on vaikutusta ja sen voi tehdä hoitaja, kollega, nuoriso-ohjaaja tai muu ammattilainen. Jo viiden minuutin puheeksiotto vaikuttaa. Jokainen voi myös itse tehdä testin netissä. Päihdetestejä ja -laskureita on tehty muun muassa tupakan, alkoholin, huumeiden, rahapelien ja netin käytöstä. Nuorille on olemassa oma päihdetesti ja yli 65-vuotiaille alkoholitesti.

Pelottelutekniikka ei auta ehkäisemään päihteiden käyttöä. Nuorten pelottelu on epäuskottavaa, sillä se ei usein vastaa oppilaiden arkipäivän kokemuksia ja vie pohjaa myöhemmältä työltä. Päihteiden käytöstä puhuminen ainoastaan yksilön valintojen näkökulmasta on harhaanjohtavaa, sillä lukuisat synnynnäiset ja ympäristöön liittyvät tekijät luovat eri yksilöille erilaisia mahdollisuuksia tehdä valintoja. Tutkimukset eivät myöskään puolla kokemusasiantuntijoiden käyttöä lasten ja nuorten ehkäisevässä päihdetyössä.

Kainuussa nuorten tilanne on parantunut

Kainuussa ehkäisevää päihdetyötä on kehitetty pitkään. Kainuun sotella on vuosien varrella ollut useita hankkeita, joista esimerkiksi Polku -jalkautuva päihdetyöparitoiminta on jäänyt pysyväksi toimintamuodoksi. Sotkamossa on jo 20 vuotta toteutettu Tolokku-toimintaa nuorten parissa.

Paikallisella ehkäisevällä päihdetyöllä on saavutettu tuloksia. Kainuulaisten 8.-9.-luokkalaisten humalahakuinen juominen oli vielä vuonna 2009 suurempaa kuin koko maassa keskimäärin, mutta ero on saatu kurottua kiinni. Vuonna 2017 humalahakuinen juominen oli laskenut samalle tasolle kuin koko maassa keskimäärin. Silti vuonna 2017 edelleen 10 prosenttia 8.-9.-luokkalaisista joi vähintään kerran kuukaudessa itsensä humalaan.

Työ päihdehaittojen ehkäisemiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi on haastavaa, sillä terveyden riskitekijöitä on paljon. Näitä riskitekijöitä on muun muassa vähäinen koulutus, pitkäaikainen työttömyys ja epäterveelliset elintavat, jotka kasautuvat vaihtelevina yhdistelminä eri yksilöille ja siirtyvät usein sukupolvelta toiselle. Ne ovat usein taustatekijöitä päihteiden käytölle. Ehkäisevä päihdetyö on pitkäjänteistä, ja tulokset näkyvät vuosien päästä. Kainuussa riskitekijöitä on paljon, joten työsarkaa riittää edelleen. Päihteiden käytön riskitekijöiden vähentäminen on yksi mahdollisuus ennaltaehkäistä päihdehaittoja.

Kunnat huolehtivat ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Ehkäisevä päihdetyö perustuu lakiin ja kunnan tehtävä on luoda työlle riittävät edellytykset. Lain mukaan ehkäisevän päihdetyön on perustuttava päihteiden käytön ja siitä aiheutuvien haittojen seurantaan, käytettävissä olevaan tieteelliseen näyttöön ja hyviin käytäntöihin. Kunnan johdon sitoutuminen ehkäisevään päihdetyöhön on tärkeää ja tästä hyvä esimerkki Kainuussa on Sotkamon kunta.

Suuri osa ehkäisevästä päihdetyöstä tehdään kunnan peruspalveluissa, kuten sivistys-, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimessa. Tässä työssä kansalaisjärjestöt, kuntalaiset ja elinkeinoelämä ovat välttämättömiä yhteistyökumppaneita. Myös sosiaali- ja terveydenhuollossa tehdään ehkäisevää päihdetyötä.

 

Lisätiedot:

Raija Fors, ylitarkastaja, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

puh. 0295 017 559, etunimi.sukunimi(at)avi.fi


Tietoa alueelta

Terveys  - Itä-Suomi

Yhteystiedot

Sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@avi.fi
kirjaamo.ita@avi.fi

Puhelinvaihde: 0295 016 800

Itä-Suomen aluehallintovirasto
Postiosoite:
PL 50
50101  Mikkeli

terveydenhuoltoyksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja, Marja Hyvärinen, p. 0295 016 897
- jukisen terveydenhuollon ohjaus ja valvonta sekä kanteluasiat
- yksityisen terveydenhuollon kanteluasiat

tarkastaja Eeva Eriksson, p. 0295 016 890
- lääkäreiden ja hammaslääkäreiden lisäkoulutuksesta aiheutuvat valtionkorvaukset
- kunniamerkkiasiat STM:n hallinnonala
- avustavat tehtävät terveydenhuollon kantelu- ja valvonta-asioissa

terveydenhuollon ylitarkastaja Anne Kejonen, p. 0295 016 908
- terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen seuranta, ohjaus ja valvonta
- ehkäisevän päihdetyön alueellinen ohjaus ja valvonta
- perusterveydenhuollon osastohoidon ohjaus ja valvonta (myös vanhusten pitkäaikaishoito) sekä kanteluasiat

aluehallintoylilääkäri Marja Kuronen, p. 0295 016 887
- psykiatrian ja mielenterveystyön ohjaus ja valvonta sekä kanteluasiat
- terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonta

ylitarkastaja Taija Liukkonen, p. 0295 016 911
- kanteluasiat
- valvontaohjelman mukainen hoitoon pääsyn ohjaus ja valvonta

terveydenhuollon ylitarkastaja Ritva Makkonen, p. 0295 016 923
- yksityiset terveydenhuollon lupa-asiat
- yksityisen terveydenhuollon ohjaus ja valvonta
- mikrobiologian laboratorioiden toimiluvat

tarkastaja Aune Mäkinen, p. 0295 016 928
- terveydenhuollon itsenäisten ammatinharjoittajien reksiteröinti ja siihen liittyvä ohjaus
- lupahallinnon avustavat tehtävät

terveydenhuollon ylitarkastaja Ansa Sonninen, p. 0295 016 941
- perusterveydenhuollon ohjaus, valvonta ja kanteluiden käsittely (pois lukien kiireettömään hoitoon pääsy)
- terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen valvontaohjelman mukainen valvonta

aluehallintoylilääkäri Tuula Tarkiainen, p. 0295 016 910
- erikoissairaanhoidon ohjaus ja valvonta sekä kanteluasiat
- terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonta
- valmiusasiat

Toimipaikkojen asiointiosoitteet ja faksinumerot
Mikkelin päätoimipaikka
Maaherrankatu 16, 50100 Mikkeli (kirjaamo)
Faksi: 015 760 0150

Joensuun toimipaikka
Torikatu 36 C, 80100 Joensuu 
Faksi: 013 610 0260

Kuopion toimipaikka
Hallituskatu 12–14, 70100 Kuopio
Faksi: 017 580 8690

 


Päivitetty