Kysymyksiä ja vastauksia ympäristöluvista

 

Mikä on ympäristölupa?

Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Näitä toimintoja ovat esimerkiksi metsä-, metalli- ja kemianteollisuus, energiantuotanto, eläinsuojat ja kalankasvatus. Luvan myöntämisen edellytyksenä on muun muassa, että toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

Milloin ympäristölupa tarvitaan?

Toimintojen luvanvaraisuus perustuu ympäristönsuojelulakiin (YSL 86/2000) ja sen nojalla annettuun ympäristönsuojeluasetukseen (YSA 169/2000). Ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa sekä vesilaissa on määritelty ne tilanteet, joissa lupa on tarpeen. Uudelle toiminnalle ja toiminnan olennaiselle muutokselle tarvitaan lupa.

Jos on epäselvyyttä siitä tarvitaanko lupa, on suositeltavaa ottaa yhteys elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskus) tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen.

Miten ympäristölupa haetaan?

Ympäristölupahakemus liitteineen tehdään kolmena kappaleena. Hakemukseen on liitettävä asian käsittelemistä varten tarpeellisia selvityksiä sen mukaan kuin ympäristönsuojeluasetuksessa (YSA) on säädetty. Niistä kannattaa neuvotella etukäteen luvan myöntävän viranomaisen kanssa.

Lupahakemuksen käsittelyä edistävät

  • ennakkoneuvottelut lupaviranomaisen kanssa
  • hyvissä ajoin (useita kuukausia) ennen toiminnan aloittamista jätetty hakemus sekä
  • selkeä ja mahdollisimman täydellinen hakemus liitteineen

Lupahakemuksen käsittelyä vaikeuttavat

  • liian myöhään jätetty hakemus
  • epäselvä ja/tai epätäydellinen hakemus
  • epäselvät ja/tai epätäydelliset liitteet

Ohjeet ja lomakkeet:

Millaisia vaiheita lupakäsittelyyn liittyy?

Ympäristölupahakemus tehdään kirjallisesti ympäristönsuojeluasetuksessa määrätylle lupaviranomaiselle. Ympäristölupaviranomainen tiedottaa hakemuksesta kuulutuksella. Hankkeen vaikutusalueen asukkailla ja viranomaisilla on tilaisuus esittää hakemuksesta muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä. Lupapäätöksestä voi valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lupahakemuksen käsittelystä peritään hakijalta maksu.

Kaaviokuva pieni Klikkaa kaaviokuva isommaksi!

Paljonko ympäristölupa maksaa?

Ympäristölupien hinnat peritään valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 perusteella. Asetuksessa on esitetty aluehallintovirastojen suoritteiden maksullisuudesta sekä julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista.

Kuka ympäristöluvan myöntää?

Ympäristölupia myöntävät aluehallintovirasto ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.
Ympäristönsuojeluasetuksessa (YSA) on määrätty, mikä viranomainen myöntää luvan millekin hankkeelle. Kaikki nämä viranomaiset neuvovat, jos on epäselvyyttä siitä, mihin hakemus olisi toimitettava.
Jos lupa tarvitaan sekä vesilain että ympäristönsuojelulain (YSL) mukaan, luvan myöntää aluehallintovirasto.

Kuka ympäristölupaa valvoo ja miten?

Ympäristöluvan tarvitsevaa toimintaa valvotaan koko toiminnan elinkaaren ajan. Valvontaviranomaisina toimivat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ja kunnan ympäristösuojeluviranomaiset. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) laativat vuosittain verkkosivuilleen ympäristölupien valvontaa koskevan valvontasuunnitelman. Valvontasuunnitelmassa kuvataan valvonnan kannalta alueen erityispiirteet ja valvonnan tarpeet, valvontaan käytettävät resurssit ja valvonnan tavoitteet (YSL 95 §). Kullekin laitokselle määritellään valvontaluokka, joka kuvaa laitoksen valvonnan tarvetta. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa vain ELY-keskuksia tekemään valvontasuunnitelman, mutta kunnat voivat myös omaksua tämän käytännön. ELY-keskusten tulee valvontasuunnitelmaa tehdessään ottaa huomioon alueensa kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten valvontaan liittyvä valvonta- ja muu yhteistyö.

Ympäristöluvassa edellytetään, että laitos lähettää valvontaviranomaiselle määräajoin raportteja laitoksen päästöistä ja toiminnasta. Jos laitoksella tapahtuu häiriöitä tai lyhytaikaiset päästöraja-arvot ylittyvät, laitos on velvoitettu lähettämään raportin valvontaviranomaiselle välittömästi. Kaikki laitokset tarkastetaan määräajoin. Tarkastuksissa selvitetään muun muassa toteuttaako laitos luvan edellyttämän päästöjen seurannan ja tarkastetaan toimiiko laitos lupamääräysten mukaisesti. Lisäksi tarkastetaan onko laitoksella suunnitteilla toimenpiteitä, jotka voisivat edellyttää uuden luvan hakemista tai lupamääräyksen muuttamista. Laitoksiin tehdään tarkastuskäyntejä myös kansalaisten valitusten perusteella. Kaikista tarkastuskäynneistä ja neuvotteluista tehdään sähköinen raportti ympäristöhallinnon ylläpitämään VAHTI-tietojärjestelmään.

Päivitetäänkö ympäristölupia vai onko sama lupa aina voimassa?

Luvan voimassaolo ja tarkistaminen
Määräaikainen lupa raukeaa määräajan päättyessä, jollei lupapäätöksessä ole toisin määrätty.
Toistaiseksi voimassa olevassa luvassa tulee määrätä, mihin mennessä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä ja mitkä selvitykset on tuolloin esitettävä, jollei tällaista määräystä ole pidettävä ilmeisen tarpeettomana. Lupamääräyksiä on kuitenkin tarkistettava määräajoin, jos lupa koskee ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetun neuvoston direktiivin (96/61/EY) mukaan luvanvaraista toimintaa. Tarkistamista koskevaa määräystä tai luvan määräaikaisuutta harkittaessa on otettava huomioon vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaiset vesienhoitosuunnitelmat ja merenhoitosuunnitelma sekä niiden toimenpideohjelmat. Erityisestä syystä myös määräaikaisessa luvassa voidaan määrätä lupamääräyksen tarkistamisesta. Luvan myöntäneen viranomaisen on käsiteltävä asia soveltuvin osin kuten lupahakemus. (25.3.2011/273)
Luvassa voidaan erityisestä syystä määrätä, että lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 43 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella.

(YSL 57 §)
Luvan raukeaminen
Luvan myöntänyt viranomainen voi päättää, että lupa raukeaa, jos

  1. toiminta on ollut keskeytyneenä yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta tai toiminnanharjoittaja ilmoittaa, ettei toimintaa aloiteta tai toiminta on keskeytetty pysyvästi;
  2. toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta tai lupapäätöksessä määrätyn tätä pidemmän ajan kuluessa; tai
  3. hakemusta lupamääräysten tarkistamiseksi ei ole tehty 55 §:n 2 momentin mukaisesti.

Asia on käsiteltävä soveltuvin osin kuten lupahakemus. Asian voi panna vireille lupaviranomainen omasta aloitteestaan, valvontaviranomainen, toiminnanharjoittaja, kunta tai haittaa kärsivä.

(YSL 58 §)
Luvan muuttaminen
Luvan myöntäneen viranomaisen on luvanhaltijan, valvontaviranomaisen, asianomaisen yleistä etua valvovan viranomaisen tai haitankärsijän hakemuksesta muutettava lupaa, jos

  1. toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta;
  2. toiminnasta aiheutuu tässä laissa kielletty seuraus;
  3. parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan vähentää olennaisesti enemmän ilman kohtuuttomia kustannuksia;
    3 a) lupamääräyksen perusteiden havaitaan olevan virheelliset eikä määräyksen muuttamisesta aiheudu tarvetta harkita uudelleen luvan myöntämisen edellytyksiä; (27.5.2011/588)
  4. olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet; tai
  5. se on tarpeen Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen täytäntöönpanemiseksi annettujen säädösten noudattamiseksi.

Kalatalousvelvoitteen tai kalatalousmaksun muuttamisesta on voimassa, mitä vesilain 3 luvun 22 §:ssä säädetään. Jos kalatalousvelvoitteen tai kalatalousmaksun perusteista on saatu uutta selvitystä tämän lain 68 §:ssä tarkoitetussa korvausmenettelyssä, aluehallintovirasto voi samalla ottaa viran puolesta velvoitteen tai maksun muuttamista koskevan asian käsiteltäväkseen sen estämättä, mitä määräysten muuttamisesta ja tarkistamisesta muutoin säädetään. (27.5.2011/588)
Asia on käsiteltävä soveltuvin osin kuten lupahakemus.

Mitä tapahtuu, jos ympäristölupaa ei noudateta?

Valvontaviranomaisella on aina velvollisuus ryhtyä toimiin mikäli ympäristölupaa ei noudateta. Toimenpiteet päätetään tilanteen vakavuuden, sen syiden ja seuraus¬ten perusteella. Valvontaviranomaisen keinoja puuttua lainvastaiseen toimintaan ovat mm.

  • neuvottelu ja selvityspyyntö, toiminnanharjoittajan kuuleminen,
  • kehotuskirje tai suullinen kehotus,
  • hallintopakko, joka voi sisältää uhkasakon, teettämisuhan
  • (työ tehdään laiminlyöjän kustannuksella) tai keskeyttämisuhan,
  • toiminnan keskeyttäminen ympäristösuojelulain nojalla,
  • luvan peruuttaminen (esitys lupaviranomaiselle) ja
  • tutkintapyyntö poliisille.

Voiko ympäristöluvan menettää? Kuka sen voi peruuttaa?

(YSL59 §)
Luvan myöntänyt viranomainen voi valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan, jos

  1. hakija on antanut virheellisiä tietoja, jotka ovat olennaisesti vaikuttaneet luvan myöntämisen edellytyksiin;
  2. lupamääräyksiä on valvontaviranomaisen kirjallisesta huomautuksesta huolimatta toistuvasti rikottu siten, että toiminnasta aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa; tai
  3. toiminnan jatkamisen edellytyksiä ei saada täytetyksi lupaa muuttamalla 58 §:n mukaisesti.

Asia on käsiteltävä soveltuvin osin kuten lupahakemus.

Sain postissa ympäristölupahakemuksen tiedoksiantokuulutuksen, miksi se on lähetetty minulle ja mitä toimenpiteitä se vaatii minulta?

Ympäristölupahakemuksesta lähetetään tiedoksiantokuulutus hankkeen vaikutuspiirin maa- ja vesialueiden omistajille. Tiedoksiantokuulutuksessa on kerrottu kuka ympäristölupaa hakee, mihin toimintaan lupaa haetaan, hakemuksen pääasiallinen sisältö, toiminnan sijoittamispaikka, tiedot olennaisista päästöistä ja syntyvistä jätteistä ja missä varsinaisiin hakemusasiakirjoihin voi tutustua.

Teillä on mahdollisuus antaa hakemuksesta kirjallinen muistutus, jos katsotte sen tarpeelliseksi. Jos teillä ei ole asiaan huomauttamista, teidän ei tarvitse tehdä mitään. Tiedoksiantokuulutuksessa on annettu ohjeet muistutuksen tekemiseen. Tarvittaessa voi kysyä neuvoa myös tiedoksiantokuulutuksessa mainitulta asian käsittelijältä.

Mistä asioista ympäristöluvassa voidaan määrätä korvauksia?

Ympäristöluvissa voidaan määrätä korvattavaksi vesistön pilaantumisesta aiheutuvia vahinkoja. Aluehallintovirasto määrää korvattavaksi ilman haitankärsijän vaatimustakin (virallisperiaatteella) toiminnasta johtuvasta vesistön pilaantumisesta ennalta arvioiden aiheutuvat vahingot. Virallisperiaate koskee vain myönnetyn luvan mukaisesta toiminnasta aiheutuvia vahinkoja.  Haitankärsijöille ja muille asianosaisille varataan lupamenettelyssä tilaisuus esittää vaatimuksia.

Pääsääntönä on lupa-asian ja korvauksien määräämisen samanaikaisuus: myöntäessään ympäristöluvan lupaviranomainen samalla määrää luvan mukaisesta toiminnasta johtuvasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvat vahingot korvattavaksi. Samanaikaisuusperiaate ei koske muita kuin luvan mukaisia vahinkoja. Ympäristönsuojelulaissa on lisäksi säädetty mahdollisuus eriyttää korvauksien ja lupa-asian ratkaiseminen.

Vahingot, joita lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu aiheutuvan sekä lupaa edeltävät ja luvasta poiketen aiheutetut vahingot edellyttävät korvaushakemuksen (vaatimus) tekemistä aluehallintovirastolle.

Korvausvaatimukselle ei ole valmista lomaketta. Vapaamuotoisessa korvausvaatimuksessa tulee esittää yksilöidyt vaatimukset perusteluineen.

Vesilain säännösten perusteella aluehallintovirasto voi lisäksi määrätä käyttöoikeus- ja lunastuskorvauksia.

Mikä ero on AVIn ja ELYn toiminnoilla?

Keskeisin ero AVIn ja ELYn toiminnoissa on se, että ELY-keskus ohjaa ympäristövaikutusten arviointia ja toimii valvontaviranomaisena kun taas AVI myöntää ympäristöluvan.

ELY-keskuksen toiminnot:

  • Voi päättää tuleeko hankkeesta tehdä YVA-menettely
  • Ohjaa ja valvoo YVA-menettelyä valvontaviranomaisena
  • Toimii menettelyn yhteysviranomaisena
  • Antaa lausuntoja ympäristölupahakemuksista

AVIn toiminnot:

  • Myöntää ympäristöluvan
  • Tiedottaa hakemuksesta kuulutuksella

 

Mitä tarkoittaa hallintopakko?

Ympäristönsuojelulain mukainen hallintopakko tarkoittaa, että hallintoviranomainen antaa määräyksiä sellaiselle, joka rikkoo lakia tai sen nojalla annettua asetusta tai määräystä. Hallintopakkopäätöksellä voidaan esim. sakon uhalla kieltää jatkamasta lainvastaista toimintaa. Hallintopakkoasian yhteydessä ei voida käsitellä korvausvaatimuksia.

Hallintopakkoasia voi tulla vireille valvontaviranomaisen omasta aloitteesta tai hakemuksen johdosta. Hakemuksen hallintopakkoasiaa varten voi tehdä valvontaviranomainen. Sen voi myös tehdä henkilö, jonka etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Ympäristönsuojelulain mukaan voi hakemuksen tehdä myös mm. rekisteröity yhdistys, jonka tarkoitus on ympäristönsuojelun edistäminen. Hakemus tehdään kirjallisesti, mutta muutoin vapaamuotoisesti. Hakijan on se allekirjoitettava.

Hakemuksessa tulee esittää täsmälliset vaatimukset ja selvittää, millä tavoin toiminta on lain tai määräyksen vastaista. Hakemuksen laatimiseen voi kysyä neuvoja myös puhelimitse elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskukselta) tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.

Ympäristönsuojelulakiin perustuvan hallintopakkohakemuksen käsittelee valvontaviranomainen (ELY-keskus tai kunnan ympäristönsuojeluviranomainen). Siinä tapauksessa, että on kyse ympäristöluvan tarvitsevasta toiminnasta, hakemuksen käsittelee se viranomainen, jolle kuuluisi luvan myöntäminen (aluehallintovirasto tai kunnan ympäristönsuojeluviranomainen).

Milloin uhkasakko voidaan määrätä?

(Uhkasakkolaki 1 §)
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan, kun viranomaisen antaman käskyn tai kiellon (päävelvoite) tehosteeksi asetetaan uhkasakko ja kun se tuomitaan maksettavaksi.
Lakia sovelletaan myös teettämisuhan ja keskeyttämisuhan asettamiseen ja määräämiseen täytäntöön pantavaksi.

(Uhkasakkolaki 7 §)
Uhkasakon kohdistaminen
Uhkasakko voidaan kohdistaa vain sellaiseen asianosaiseen, jolla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. Jos uhkasakko kohdistetaan useisiin asianosaisiin, kullekin on asetettava eri uhkasakko.
Jos päävelvoite koskee yhteisöä tai säätiötä, uhkasakko kohdistetaan joko yhteisöön tai säätiöön taikka sen päätösvaltaa käyttävän toimielimen jäseniin tai toimitusjohtajaan tai vastaavassa asemassa olevaan muuhun henkilöön.
Valtiota koskeva päävelvoite ja uhkasakko kohdistetaan valtioon tai sen puolesta viranomaiseen, jonka tehtävänä on noudattaa päävelvoitetta ja jolla on oikeus käyttää valtion puhevaltaa asiassa.

Milloin tehdään tutkintapyyntö poliisille?

(YSL 94 § (22.12.2009/1590))
Toiminta rikosasiassa
Valvontaviranomaisen tulee tehdä ilmoitus 116 §:ssä tarkoitetusta teosta tai laiminlyönnistä poliisille esitutkintaa varten. Ilmoitus saadaan kuitenkin jättää tekemättä, jos tekoa on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on rikosasiassa asianomistaja, jos yleistä etua on loukattu.

Kalatalousvelvoite ja kalatalousmaksu

Ympäristölupa- ja vesitalouslupapäätöksessä luvan saajalle määrätään kalatalousvelvoite tai kalatalousmaksu taikka näiden yhdistelmä, jos  hankkeesta aiheutuu vahinkoa kalakannoille tai kalastukselle. 

Kalatalousvelvoite:  luvan saaja velvoitetaan ryhtymään toimenpiteisiin kalakannoille tai kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi.

Kalatalousmaksu:  luvan saaja määrätään kalatalousvelvoitteen sijaan maksamaan  toimenpiteiden kohtuullisia kustannuksia vastaava maksu kalatalousviranomaiselle (ELY-keskus). 

Kuinka kauan uuden eläinsuojan ympäristölupahakemuksen käsittely kestää?

Käsittelyaikatavoite on kymmenen kuukautta. Luvan tulee olla valmiina ennen muiden tukien esim. EU-tukien hakemista.

Kuinka monena kappaleena eläinsuojan ympäristölupahakemus tulee jättää aluehallintovirastoon?

Hakemus tulee jättää liitteineen kolmena kappaleena.

Mitä tarkoittaa ympäristövaikutusten arviointi (YVA)?

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn eli YVAn avulla koetetaan vähentää tai kokonaan estää hankkeen haitallisia ympäristövaikutuksia ja tuotetaan tietoa ympäristölupamenettelyä varten. Hankkeet voivat olla esimerkiksi moottoriteitä, kaatopaikkoja tai voimalaitoksia.

YVAssa vaikutusten arviointi tehdään suunnittelun yhteydessä ennen päätöksentekoa, jolloin on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa ratkaisuihin ja jolloin voidaan vielä pohtia vaihtoehtoisia lähestymistapoja. YVA on suunnittelun apuväline, jonka tulokset on otettava huomioon hankkeen lupaharkinnassa.

Hanketta suunnitteleva taho huolehtii tarvittavien ympäristöselvitysten tekemisestä. Suunnitteleva taho voi olla yksityinen yritys tai julkinen taho, esimerkiksi väylävirasto. Menettelyä ohjaa ja valvoo yhteysviranomainen, joka on ELY-keskus. Ydinenergiahankkeissa yhteysviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö.

Miksi joihinkin toimintoihin ei tarvita ympäristövaikutusten arviointimenettelyä?

YVA-asetus määrää tietyn kokoluokan hankkeet aina YVA-menettelyyn. Menettelyä voidaan soveltaa myös tätä pienempiin tai muihinkin kuin asetuksessa mainittuihin hankkeisiin, jos hankkeista katsotaan aiheutuvan merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.

Hankkeen voi määrätä YVA-menettelyyn elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Sen on tehtävä päätös kuukauden kuluessa saatuaan asiasta riittävät tiedot. Hankkeesta vastaava saa tilaisuuden tulla kuulluksi ennen kuin päätös tehdään.

Ydinenergialaissa tarkoitettuja ydinlaitoksia koskevat päätökset tekee työ- ja elinkeinoministeriö.

Miten tavallinen ihminen voi vaikuttaa ympäristövaikutusten arviointiin ja ympäristölupaprosessiin?

YVAan saavat osallistua kaikki ne, joihin hanke voi vaikuttaa. Jos arvelet, että tietty hanke voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia, jotka edellyttävät YVAn soveltamista, ota yhteys oman alueesi ELY-keskukseen asian selvittämiseksi.


 

Päivitetty
Tulosta Tulosta
Jaa

muualla verkossa