Peruspalvelujen arviointi

Arviointi perustuu kirjastolakiin. Arvioinnin tulosten avulla aluehallintoviranomainen seuraa kirjastopalvelujen saatavuutta, laatua ja taloudellisuutta. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään valtakunnallisessa kehittämistyössä ja säädösvalmistelussa. Kirjastotoimen arviointikohteet sovitaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.  Arviointiraportteihin voi tutustua osoitteessa www.patio.fi. Peruspalvelujen lisäksi tehdään myös muita alueellisia arviointeja ja kuntakäyntejä. Kirjastojen itsearvioinnin tukena on opetus- ja kulttuuriministeriön tilastotietokanta, Suomen yleisten kirjastojen tilastot.


 

Tietoa alueelta

Peruspalvelujen arviointi ja muu alueellinen arviointi - Itä-Suomi

Kirjastopalvelut lasten lukemisen ja lukutaidon edistäjänä

Kirjastotoimen arviointikohteena oli lasten lukemista ja lukutaitoa edistävät kirjastopalvelut.  Laki yleisistä kirjastoista 1492/2016 (myöhemmin kirjastolaki) tuli voimaan 1.1.2017. Kirjastolain mukaan yleisen kirjaston tulee edistää lukemista ja lukutaitoa ja kehittää niihin liittyviä palveluja ja toimintamuotoja. Lukutaitoa edistävien palvelujen tulee olla kaikkien saatavilla.

Johtopäätökset

  • Kirjastot näkevät lasten lukemisen ja lukuharrastuksen edistämisen hyvin keskeiseksi ja merkitykselliseksi kirjaston tehtäväksi. Kirjastojen lukutaidon ja lukemisen edistämistyö sekä lasten monipuolisten kirjastopalvelujen saatavuus vaihtelevat kuitenkin voimakkaasti maakunnittain ja kunnittain resursseista ja innostuksesta riippuen.
  • Kirjastot seuraavat lastenkirjastotyön toimintaympäristöä vähän ja erityiseen lasten palvelujen strategiaan pohjautuen toimintaa suunniteltiin harvoissa kirjastoissa. Eniten seurataan muiden yleisten kirjastojen toteuttamia lastenkirjastohankkeita. Vähäisintä on lapsiperheiden kuntaan sijoittumisen ja kielijakauman seuraaminen.
  • Kirjastopalvelut ovat huonosti mukana kuntien lasten hyvinvointisuunnitelmissa ja vain joka kymmenennessä kunnassa hyvinvointikertomukseen on otettu mukaan lastenkirjastopalveluja koskevia tunnuslukuja.
  • Kirjastot käyttävät osallistamisen menetelmiä lasten kirjastopalveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen vaihtelevasti. Eniten käytetään havainnointia ja asiakaskyselyjä. Lastenkirjastopalveluihin liittyviä kuulemisia on järjestetty vain harvoissa kunnissa.  Lapsivaikutusten arviointi on kirjastoja koskevassa päätöksenteossa vähäistä.
  • Kirjastot odottavat alueellista kehittämistehtävää hoitavilta kirjastoilta lastenkirjastotyön ja yhteisten tapahtumien koordinointia alueellaan, hyvien käytänteiden ja hankkeiden levittämistä sekä monipuolista ammatillista koulutusta.
  • Koulutoimi on kirjastojen tärkein yhteistyökumppani. Lähes kaikki kirjastot tekevät joko säännöllistä tai satunnaista yhteistyötä koulutoimen kanssa. Yhteistyö perustuu vakiintuneeseen käytäntöön ja on vain harvoin sopimuksiin pohjautuvaa. Yhteisten toiminta- ja sopimusmallien puute aiheuttaa suuria kuntien välisiä eroja toiminnan järjestämisessä ja kustannusten jakamisessa. Useimmat kirjastot tekevät yhteistyötä myös varhaiskasvatuksen kanssa. Neuvolat ovat yhteistyökumppaneina vain harvoissa kunnissa.

Kirjastopalvelut lasten lukemisen ja lukutaidon edistäjänä

Lisätietoja: Eeva Hiltunen, puh. 0295 016 513

Sähköposti: etunimi.sukunimi@avi.fi


Päivitetty

lait ja asetukset