Päätöslyhennelmät

Tälle sivulle on koottu kanteluiden päätöslyhennelmiä. Alueelliset päätöslyhennelmät löydät valitsemalla ylhäältä oikealta Valitse alue -kartasta haluamasi alueen.

 

Tietoa alueelta

Kantelujen päätöslyhennelmät - Länsi- ja Sisä-Suomi

2016

Oppilaan erityisruokavaliota koskeva asia tulee käsitellä joutuisasti ja asiassa tulee tehdä valituskelpoinen hallintopäätös

Aluehallintovirasto käsitteli kaksi kantelua, jotka koskivat oppilaiden erityisruokavaliota. Kantelun tehneet huoltajat olivat vaatineet lapsilleen erityisruokavaliota kouluun. He pitivät kaupungin menettelyä epäselvänä ja toivat kanteluissa esille, että asioiden käsittely oli kestänyt useita kuukausia. Kummassakaan tapauksessa kaupunki ei ollut tehnyt erityisruokavalioasiassa päätöstä.

Aluehallintovirasto totesi kanteluihin antamissaan päätöksissään, että kanteluiden ja saatujen selvitysten perusteella viranomaisen menettely oli ollut asioissa epäselvää. Kantelijat olivat saaneet ristiriitaista tietoa muun muassa siitä, mikä taho asiasta lopulta päättää. Tältä osin menettely ei ole ollut hyvän hallintotavan mukaista, eikä viranomaisen neuvontavelvollisuus ollut toteutunut. Aluehallintovirasto katsoi, että oppilailla ja heidän huoltajillaan oli perusopetuslain 31 §:n ja 42 a §:n perusteella oikeus saada kouluruokailua koskevasta asiasta kirjallinen päätös muutoksenhakuohjeineen. Asia tuli käsitellä hallintolain mukaisesti ilman aiheetonta viivytystä.

Aluehallintovirasto kiinnitti päätöksissään kaupungin huomiota lainmukaiseen menettelyyn erityisruokavalioasiassa. Opetustoimen viranhaltijoilla tulee olla tiedossaan menettely, jota asiasta päätettäessä noudatetaan, asia tulee käsitellä ilman aiheetonta viivytystä ja asiasta tulee tehdä valituskelpoinen päätös.

Päätökset 3.10.2016 LSSAVI/1442/06.06.01/2016 ja 4.10.2016 LSSAVI/1441/06.06.01/2016


2015

Huoltajan sähköpostiviesteihin ja niissä esitettyihin kysymyksiin on vastattava ilman aiheetonta viivästystä

Oppilaan huoltaja arvostelu kantelussaan muun muassa sitä, että koulun johtaja ei ollut lainkaan vastannut huoltajan lähettämään lapsensa opetusta ja tuen järjestämistä koskevaan sähköpostiviestiin ja siinä esitettyihin kysymyksiin.

Aluehallintovirasto totesi 17.6.2015 antamassaan kantelupäätöksessä, että hallintolain 8 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Hallintolain 23 §:n 1–2 momenttien mukaan asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä ja viranomaisen on vastattava käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihin. Viranomaisen tulee vastata sähköpostiviesteihin niin, että asiakkaalle ei jää epäselväksi, millä tavoin asia käsitellään ja asiakas saa vastauksen esittämiinsä kysymyksiin. Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 12 §:n mukaan viranomaisen on viipymättä ilmoitettava sähköisen asiakirjan vastaanottamisesta lähettäjälle. Ilmoitus voidaan toimittaa tietojärjestelmän välityksellä automaattisena kuittauksena tai muutoin.

Aluehallintovirasto kiinnitti päätöksessään huomiota siihen, että koulun johtajan olisi tullut oppilaan opetuksesta ja tukitoimista vastaavana viranhaltijana vastata hallintolain 8 §:n sekä sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 12 §:n mukaisesti huoltajan lähettämään sähköpostiviestiin. Kyseiseen viestiin olisi tullut vastata siitäkin huolimatta, että koulu oli ollut asiassa yhteydessä huoltajaan jo aiemmin ja että opetuksen ja tuen järjestämistä koskevista kysymyksistä oli ollut tarkoitus keskustella seuraavassa huoltajan kanssa pidettävässä kokouksessa.

Päätös 17.6.2015 LSSAVI/1732/06.06.01/2015



Oppilaiden oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen voi toistuvien opettajan sijaisjärjestelyjen vuoksi vaarantua. Huoltajien esittämiin kirjallisiin vetoomuksiin on vastattava.

Huoltaja oli kantelussaan arvostellut kuntaa siitä, että määräaikaisena luokanopettajana toimiva henkilö ei täytä pätevän opettajan vaatimuksia sekä siitä, että kunta ei ollut vastannut huoltajien kunnalle lähettämään kyseistä opettajajärjestelyä koskevaan vetoomusasiakirjaan.

Aluehallintovirasto totesi 22.7.2015 antamassaan kantelupäätöksessä, että, kunta voi opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 23 §:n mukaan nimetä opetustehtäviin myös epäpäteviä henkilöitä, mikäli päteviä ei ole saatavilla, mutta samalla on varmistettava, että nimettävillä henkilöillä on riittävä koulutus ja taito tehtävän hoitamiseen. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan opetuksen toteuttaminen pidempiaikaisesti ja toistuvasti ilman pätevää opettajaa voi kuitenkin vaarantaa perusopetuslain 30 §:ssä säädettyä oppilaiden oikeutta saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja tukea. Aluehallintovirasto ilmaisi käsityksensä siitä, että kunta opetuksen järjestäjänä huolehtii myös asiassa esille tulleissa normaalista poikkeavissa olosuhteissa oppilaiden opetuksellisten oikeuksien toteutumisesta sekä siihen liittyvästä aktiivisesta hyvissä ajoin toteutetusta riittäviin hakumenettelyihin perustuvasta pätevän opettajan hakemisesta. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan avustajien pidempiaikainen toistuva käyttö korvaamaan opettajien opetustyötä on varsin kyseenalainen ja on omiaan heikentämään samanaikaisesti sekä oppilaiden saamaa opetusta että myös avustajien tehtäviin kuuluvaa opetuksen tukea.

Aluehallintovirasto kiinnitti asiassa huomiota myös siihen, että kunnan olisi tullut hallintolain 8 §:n mukaisesti vastata vetoomuksen allekirjoittaneille huoltajille, miten asia käsitellään ja mitä mahdollisia toimenpiteitä sen johdosta on tehty tai aiotaan tehdä.

Päätös 22.7.2015 LSSAVI/1916/06.06.01/2015



Opetuksen järjestäjän on huolehdittava oppilaan opetuksen ja tuen toteuttamiseen kuuluvasta perusopetuslain mukaisesta päätöksenteosta sekä riittävästä erityisen tuen järjestämisestä

Kantelija oli arvostellut kaupungin toimintaa opetuksen ja erityisen tuen järjestämisestä sekä kotiopetusjaksojen toteutuksesta. Kantelijan mukaan huoltajaa ei myöskään riittävästi kuultu laadittaessa oppilaalle pedagogista selvitystä.

Aluehallintovirasto totesi kantelupäätöksessään, että oppivelvollinen voi perusopetuslain mukaan opiskella myös kotona. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan kantelussa kuvatussa kotiopetusjärjestelyssä ei ole ollut kyse siitä, että huoltaja olisi päättänyt perusopetuslain 26 §:n nojalla oppilaan oppivelvollisuuden suorittamisesta kotona, vaan se on ollut opetuksen järjestäjän yhdessä huoltajan kanssa sopima ratkaisu järjestää erityisen tuen oppilaan opetus kotona. Kyse on siis käytännössä ollut erityisen tuen järjestämisen muuttamisesta ja siihen liittyvän opetuspaikan vaihtamisesta. Tähän nähden aluehallintovirasto totesi, että opetuksen järjestäminen kotona ei ole voinut olla ainoastaan kodin ja koulun välinen sopimusasia, vaan asiassa olisi tullut tehdä perusopetuslain 6 § ja 17 §:n nojalla hallinnollinen päätös opetuspaikan vaihtamisesta ja erityisen tuen päätöksen tarkistamisesta.

Aluehallintovirasto totesi kantelupäätöksessään lisäksi, että erityisen tuen oppilaan opetuksen järjestäminen kotona ei ole oppilaan edun ja oikeuksien kannalta ensisijainen eikä hyvä keino oppilaan koulunkäyntiin ja oppimisympäristöön liittyvien ongelmien ratkaisemisessa, koska opetus on vaikea resurssoida riittävästi ja toteuttaa käytännössä. Näin ollen oppilaan oikeudesta opetussuunnitelman mukaiseen ohjattuun opetukseen, opetukseen liittyviin tukimuotoihin ja etuuksiin ei voida kotiopetuksessa riittävästi huolehtia. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan kotiopetusjärjestelyssä toteutettua opettajan käyntiä kotona kaksi tuntia viikossa ei voinut pitää riittävänä. Opetus oli jäänyt liiaksi huoltajien vastuulle.

Aluehallintovirasto totesi oppilaan poikkeaviin opetusjärjestelyihin liittyen lisäksi, että oppilaan opetus voidaan perusopetuslain 18 §:n nojalla järjestää toisin kuin perusopetuslaissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos se on perustelua muun muassa oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Tällöinkin on tehtävä asiassa hallinnollinen päätös.

Aluehallintovirasto totesi kuulemismenettelyn osalta, että perusopetuslain mukaisesti ennen erityisen tuen päätöstä laadittava pedagoginen selvitys on sellainen opetuksen järjestäjän laatima asiakirja, joka ei edellytä huoltajien kanssa yksimielisiä kirjauksia ja jonka laatiminen ei edellytä huoltajien kuulemista hallintolain 34 §:n tarkoittamalla tavalla. Koska oppilasta ja hänen huoltajiaan on kuitenkin lain mukaan kuultava ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä, jossa pedagoginen selvitys on keskeinen perusteasiakirja, on tärkeää huolehtia jo pedagogista selvitystä laadittaessa huoltajien näkemyksen selvittämisestä ja tarvittavien oppilasta koskevien tietojen hankkimisesta huoltajilta sekä niiden kirjaamisesta pedagogisen selvityksen asiakirjoihin.

Aluehallintovirasto kiinnitti päätöksessään opetuksen järjestäjän huomiota perusopetuslain mukaiseen päätöksentekomenettelyyn erityisen tuen järjestämisessä ja opetuspaikan muuttamisessa sekä opetuksen järjestäjän velvollisuuteen järjestää erityisen tuen oppilaan opetus siihen kuuluvan tuntimäärän suhteen riittävällä tavalla.

Päätös 6.8.2015 LSSAVI/2033/06.06.01/2015


Päivitetty
Tulosta Tulosta
Jaa