› Graafinen versio

Julkaisut

Tälle sivulle on koottu aluehallintovirastojen julkaisuja. Alueelliset julkaisut löydät valitsemalla ylhäältä oikealta Valitse alue -kartasta haluamasi alueen.

julkaisut

Ehkäisevä päihdetyö Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016

Terveydenhuollon ylitarkastaja Anne Kejonen

Joensuu 2017

Aluehallintovirastojen julkaisuja 20/2017
ISSN: 2343-3132
(verkkojulkaisu)
ISBN: 978-952-5885-35-4 (verkkojulkaisu)

Lue julkaisu (pdf 1,3Mt)

Tiivistelmä

Ehkäisevä päihdetyö on lakisääteistä toimintaa (mm: perustuslaki, laki ehkäisevän päihdetyön järjestämiseksi, alkoholilaki, tupakkalaki, huumausainelaki, rahapelilaki, terveydenhuoltolaki, sosiaalihuoltolaki sekä päihdehuoltolaki). Valtion ja kuntien velvollisuus on luoda työlle riittävät rakenteet. Ehkäisevää päihdetyötä tekevät monet eri viranomaiset, järjestöt, yritykset ja yhteisöt. Ehkäisevä päihdetyö on myös jokaisen kansalaisen asia.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) ja aluehallintovirastot kartoittivat ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöiltä vuoden 2016 lopussa kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteita, eli sitä missä määrin kunnista löytyy ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö, ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin, moniammatillinen työryhmä sekä miten ehkäisevä päihdetyö on sisällytetty osaksi kuntien suunnitelmia. Tässä raportissa esitetyt tulokset kuvaavat Itä-Suomen kuntien rakenteita näiden neljän mittarin osalta marras-joulukuussa 2016. Saatujen tulosten pohjalta sekä kansallisiin suosituksiin nojaten raportissa annetaan kunnille ehdotuksia ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen ja vahvistamiseen. Tavoitteena on ehkäisevän päihdetyön rakenteiden osalta tehdä näkyväksi kehittämisen mahdollisuuksia eri alueilla. Tämän raportin antamaa tietoa toivotaan käsiteltävän kunnissa. Erityisesti raportissa esitettyjä suosituksia on hyvä peilata oman kunnan ehkäisevän päihdetyön nykytilaan ja laatia siltä pohjalta kehittämistoimia.

Yhteenvetona ehkäisevän päihdetyön rakenteista Itä-Suomessa: Joko kunnallinen tai seudullinen ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö löytyi alueen 39 kunnasta. Osa vastaajista (10) ilmoitti, että yhdyshenkilöä ei ole virallisesti nimitetty. Yhdyshenkilökattavuus on 85 prosenttia alueen kunnista kun lasketaan yhteen sekä virallisesti nimitetyt sekä ne joissa yhdyshenkilö löytyy ilman nimitystä. Maakuntien välillä ei ollut tässä eroavaisuutta. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön työkuvaa tai työhön käytettävää aikaa ei yleensä ole määritelty. Yhdyshenkilötilanne on heikentynyt vuodesta 2013, jolloin 98 prosentissa alueen kuntia löytyi yhdyshenkilö.

Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain mukainen ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin on nimetty tai toimielin on valtuuttanut ehkäisevän päihdetyön käytännön toteuttamisen jollekin monialaiselle joko kunnalliselle tai seudulliselle työryhmälle 48 prosentissa alueen kunnista (22 kuntaa). Vastaava toimielin tai sen valtuuttama toimeenpaneva työryhmä oli nimetty Etelä-Savossa useammin (64 %) kuin Pohjois-Karjalassa (46 %) tai Pohjois-Savossa (37 %). Huomionarvoista on se, että 32 prosenttia Pohjois-Savon vastaajista (6 kuntaa) ei tiennyt, onko kunnassa nimetty ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin.

Ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva työryhmä, joka kattoi kaikki ikäryhmät, löytyi 33 alueen kunnassa (72 %). Pohjois-Karjalassa 62 prosenttia kunnista ilmoitti, että heillä on kyseinen ryhmä ja Pohjois-Savossa ryhmä löytyi 68 prosentissa ja Etelä-Savossa 86 prosentista kuntia. Osassa kaikkien maakuntien vastauksia ilmoitettiin, että työryhmä oli seudullinen tai maakunnallinen.

Kuluvan valtuustokauden (2013–2016) aikana kunnista 91 prosenttia ilmoittaa laatineensa tai päivittäneensä joko päihdesuunnitelman, yhdistetyn päihde- ja mielenterveyssuunnitelman, hyvinvointikertomuksen ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman tai jonkin muun suunnitelman, joka kattaa kaikki ikäryhmät ja jotka pitää sisällään myös ehkäisevän päihdetyön. Tarkastellessa tarkemmin kuntien hyvinvointikertomuksia ja -suunnitelmia, ehkäisevä päihdetyö löytyi osasta ainoastaan mainintana, ei niinkään konkreettisina toimintana.

Kaikkien kolmen maakunnan alueella ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat heikentyneet vuodesta 2013. Maakunnista vahvimmat arvioidut ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat tarkasteluajankohtana Etelä-Savon alueen kunnissa. Yleisesti ottaen eniten kehitettävää ehkäisevän päihdetyön rakenteissa Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella vaikuttaa olevan Pohjois-Karjalan alueen kunnissa.


Päivitetty