Julkaisut 2016

Tälle sivulle on koottu aluehallintovirastojen julkaisuja. Alueelliset julkaisut löydät valitsemalla ylhäältä oikealta Valitse alue -kartasta haluamasi alueen.

julkaisut 2016

Lapin yleiset kirjastot vuonna 2015 tilastokatsaus 

 

Satu Ihanamäki

Rovaniemi 2016

Aluehallintovirastojen julkaisuja 11/2016
ISSN 2343-3132 (verkkojulkaisu)
ISBN -  (verkkojulkaisu)

Lue julkaisu (PDF 500 kt)

Tiivistelmä:

Kuluttajien tavat käyttää kirjastoja ovat muutoksessa. Kirjastossa on oltava tarkoituksenmukainen tila, ajantasainen aineisto ja välineistö sekä osaava henkilökunta. Nämä kaikki kirjaston muodostavat osat ovat muutoksessa, ja muutoksen aikaansaavat asiakkaat ja heidän tarpeensa.

Kirjastojen tilat ovat moninaisessa käytössä: kirjastoissa esimerkiksi opiskellaan, tehdään työtä, etsitään inspiraatiota, rentoudutaan, kysytään neuvoja verkkopalvelujen ja tietotekniikan käytössä sekä vietetään aikaa muuten vain. Osa kunnista tarjoaa tiloja käyttöön myös varsinaisten palvelutuntien ulkopuolella, niin sanottuna omatoimiaikana. Palvelua ei tällöin ole saatavissa, mutta verovaroin ylläpidetyt kokoelmat ja tilat ovat asiakkaiden käytössä. Omatoimiajasta on tullut asiakkailta positiivista palautetta, ja toistaiseksi ainoa ongelma on lasten ja nuorten yhdenvertaisuusongelma, mikäli heillä ei ole pääsyä kirjastoon omatoimiaikana. Omatoimiaika ei korvaa palveluaikaa, sillä pelkällä aineisto kokoelman tarjonnalla ei täyty kirjastolain mukaiset kirjastopalvelujen tavoitteet.

Vuodesta 2012 lähtien on tilastoitu kirjastojen järjestämiä tapahtumia, ja niiden kävijämäärät ovat kasvaneet jatkuvasti. Tapahtumat liittyvät muun muassa kirjallisuuteen ja lukemiseen, paikallishistoriaan, paikallisiin ilmiöihin ja tieteelliseen tutkimukseen. Monissa Lapin kunnissa kirjasto on ainoa kulttuurilaitos, joten sen merkitys henkisen pääoman kasvattamisen paikkana on kokoansa suurempi.

Aineistojen lainaus, ja sen myötä ilmeisesti myös pitkien tekstien lukeminen, on vähentynyt Lapissa rajusti. Lainauksen vähentyminen on hidastunut parina viimeisimpänä vuotena, mikä voi olla kirjastojen lukemisenedistämistyön tulosta. Kirjastoissa on panostettu erityisesti lasten lukemisinnostuksen sytyttämiseen, koska suomalaislasten lukutaitojen on jo useassa tutkimuksessa todettu heikentyneen. Monipuolinen lukutaito kehittyy vain lukemalla erilaisia tekstejä. Tämä on keskeinen syy, miksi koulun ja kirjaston tiivis yhteistyö on hyvin tärkeää: koulu opettaa teknistä lukutaitoa, ja kirjasto "ruokkii" erilaisia makutarpeita tarjoamalla kullekin yksilölle juuri häntä innostavaa lukemista. Kun innostus syttyy edes jonkinlaiseen tarinankerrontaan, voi vähitellen innostua lukemaan laajemminkin. Hyvä ja monipuolinen lukutaito on keskeinen tekijä oppimisessa, ammatin opiskelussa ja aktiivisessa kansalaisuudessa. Jos yksilö ei koe onnistuvansa missään näistä, on hänellä riski syrjäytyä.

Kirjastohenkilöstö järjestää koulutusta muun muassa tiedon hankintaan, teknisten laitteiden käyttöön ja monilukutaitoon. Lisäksi henkilöstö järjestää monenlaisia kirjallisuuteen ja kulttuuriin liittyviä tapahtumia kuin myös asiapitoisia luentoja. Kirjastonhenkilöstön osaamistarpeet ovat laajentuneet kokoelman hallinnasta laajaksi tieto- ja verkkoyhteiskunnan palveluksi. Monipuolinen osaaminen on se ratkaiseva tekijä, joka erottaa lainaston kirjastosta

Asiasanat:

kirjastot, kirjastopalvelut, lukeminen, kulttuuripalvelut, Lappi


Päivitetty