Julkaisut 2015

Tälle sivulle on koottu aluehallintovirastojen julkaisuja. Alueelliset julkaisut löydät valitsemalla ylhäältä oikealta Valitse alue -kartasta haluamasi alueen.

julkaisut 2015

Vammaispalvelulain määräaikojen ja henkilökohtaisen avun toteutuminen Etelä-Suomessa

Kesällä 2014 toteutetun kuntakyselyn tulokset

 

Sosiaalihuollon ylitarkastaja Jaana Jokiniitty
Sosiaalihuollon ylitarkastaja Ritva-Liisa Juntunen
Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Maija Gartman
Sosiaalihuoltoyksikön korkeakouluharjoittelija Mauri Ylinentalo

Helsinki 2015

ISSN 1798-8314 (PDF)
ISBN 978-952-5890-68-6 (PDF)

Vammaispalvelulain määräaikojen ja henkilökohtaisen avun toteutuminen Etelä-Suomessa (pdf 684 kt)

 

Tiivistelmä:

Etelä-Suomen aluehallintoviraston (ESAVI) tulee vuosien 2012 – 2015 tulossopimuksen perusteella valvoa, että vammaisen henkilön palvelutarve on selvitetty määräajassa, yksilölliset palvelusuunnitelmat laaditaan viivytyksettä yhdessä asiakkaan kanssa ja että palvelusuunnitelmat ovat kuntien vammaispalveluiden suunnittelun pohjana. Lisäksi aluehallintoviraston tulee valvoa, että vaikeavammaiset henkilöt ovat saaneet henkilökohtaista apua päivittäisiin toimiin, työhön ja opiskeluun henkilön välttämättömän tarpeen mukaan sekä harrastuksiin osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutukseen vähintään 30 tuntia kuukaudessa.

Tilanteen selvittämiseksi aluehallintovirasto teki Webropol-kyselyn ESAVIn alueen kunnille heinäkuussa 2014. ESAVIn alueella on 64 kuntaa, joista 31 järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut yksin. Loput kunnista järjestävät palvelut yhdessä muiden kuntien kanssa kuntayhtymissä/sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueina, joita on ESAVIn alueella kahdeksan. Alueella on siten yhteensä 39 sosiaalipalveluja järjestävää tahoa. Kyselyyn vastasi 35 kuntaa tai kuntayhtymää eli 89,7 % järjestävistä tahoista (35/39).

Kyselyyn vastanneissa kunnissa 56 %:ssa (19) palvelutarpeen selvitys aloitetaan vammaispalvelulain mukaisessa seitsemän päivän määräajassa. Vammaispalvelua koskevat päätökset tehdään kolmen kuukauden kuluessa 68 %:ssa vastanneista kunnista. Lain mukaiset määräajat toteutuvat 17 kunnassa. Kuntakohtaiset vaihtelut ovat suuria, sillä ESAVIn toimialueella on kuntia, joissa yli 90 % selvitysten aloittamisista tai päätöksistä tehdään myöhässä. Palvelutarpeen selvitysten aloittamisen ja päätösten viivästymisen pääasiallisiksi syiksi kunnat ilmoittivat henkilökunnan poissaolot ja yleisen resurssien puutteen. Usein viivästymiset kohdistuivat asunnon muutostöitä koskeviin hakemuksiin, joiden selvittäminen edellyttää usean eri tahon yhteistyötä.

Valtaosa (86 %) kunnista seuraa lain edellyttämiä määräaikoja vähintään vuosittain. Kunnista 40 % tekee seurantaa kuukausittain. Viisi kuntaa (14 %) ilmoitti, etteivät ne seuraa määräaikoja.

Vain 31 % vastanneista kunnista ilmoitti laativansa palvelusuunnitelman kaikille vammaispalvelujen asiakkaille. Palvelusuunnitelmaa ei yleensä laadittu asiakkaille, jotka saivat vain kuljetuspalvelua. Kunnat käyttivät palvelusuunnitelmia suunnittelun tukena vaihtelevasti. Palvelusuunnitelmista kertyvää tietoa käytetään talousarvion laadinnan tukena ja palveluiden suunnittelun apuvälineenä muun muassa palveluasumisen tarpeen arvioinnissa.

Henkilökohtaisen avun tilanteesta kyselyllä saatiin vain suuntaa antavaa tietoa. Vastanneissa kunnissa (35) henkilökohtaista apua oli saanut vuonna 2013 yhteensä noin 6100 henkilöä. Heistä 27 % sai henkilökohtaista apua päivittäisiin toimiin, työhön ja opiskeluun.

Henkilökohtaisen avun päätösten muutoksenhakua koskeviin kysymyksiin vastanneissa kunnissa lautakunta/jaosto muutti 12 % viranhaltijan päätöksistä. Hallinto-oikeus kumosi tai palautti 45 % lautakunnan/jaoston päätöksistä. Valtaosaan (98 %) viranhaltijan tekemistä päätöksistä ei haettu oikaisua.

Kuntien ilmoittamia kehitystarpeita henkilökohtaisen avun osalta olivat muun muassa sopivien avustajien löytäminen, työnantajamallin käyttöön liittyvät ongelmat erityisesti avustajan palkanmaksun osalta ja yhdenmukaisten arviointikriteerien puuttuminen henkilökohtaisen avun myöntämisessä. Kehittämisehdotuksina olivat muun muassa seudullisten palveluiden kehittäminen sekä valtakunnallinen palvelutarpeen arviointia helpottava informaatio-ohjaus ja arvioinnin kehittämisen välineet.

Asiasanat:

yleiset kirjastot, tilastot, Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Karjala

 


Päivitetty