Tietoa alueelta

Vankiterveydenhuollon suunnitelmallinen valvonta vuosina 2016-2018

Terveydenhuollon ylitarkastaja Matti Vainiokangas
Aluehallintoylilääkäri Pasi Eskola

Aluehallintovirastojen julkaisuja 59/2019
ISSN 2343-3132
(Verkkojulkaisu),
ISBN 978-952-5900-44-6
(Verkkojulkaisu

Oulu 2019

Lue julkaisu (pdf 1 500 kt)

Tiivistelmä

Vankien terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyi oikeusministeriön hallinnonalalta sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tulosohjaukseen 1.1.2016, jolloin laki Vankiterveydenhuollon yksiköstä astui voimaan.  Samalla vankiterveydenhuollon (VTH) organisaatiovalvonta ja ohjaus säädettiin Valviran ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tehtäväksi. Muutoksella pyrittiin vahvistamaan vankeuslaissa tarkoitetun normaalisuusperiaatteen mukaista VTH:n asemaa osana muuta terveydenhuoltojärjestelmää.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (PSAVI) toteutti suunnitelmalliseen valvontatyöhön perustuvaa ohjaus- ja arviointikäyntiä yhteensä 30:een vankiterveydenhuollon (VTH) toimipaikkaan vuosien 2016-2018 aikana. Käynnit suoritettiin kaikille VTH:n poliklinikoille ja sairaanhoitoyksiköihin. Osa käynneistä (8) toteutettiin yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) kanssa. Valvirasta käynneille ja toiminnan arviointiin osallistuivat lakimies Leena-Maija Vitie ja ylitarkastaja Leena Kinnunen.

Terveydenhuollon palvelujen järjestäminen ja toteuttaminen vankilaympäristössä sisältää monia julkisesta terveydenhuollosta poikkeavia erityispiirteitä, jotka toimintayksikön on toiminnassaan otettava huomioon. Käynnit antoivat valvontaviranomaisille erinomaisen mahdollisuuden tutustua vankien terveydenhuollon erityispiirteisiin ja toimintaympäristöön. Valvontaviranomaiset arvioivat Vankiterveydenhuollon yksikön antamia hoitosuosituksia ja toimintaan liittyviä ohjeita, ja antoivat niihin liittyvää ohjausta osana organisaatiovalvontaa.

Hoidon järjestämisessä on onnistuttu hyvin, vaikka lääkäreiden rekrytointi onkin haasteellista erityisesti potilasmäärältään pienillä ja toisistaan etäällä sijaitsevilla poliklinikoilla. Hoitoon pääsy toteutuu pääsääntöisesti potilaiden terveydentilan edellyttämässä ajassa. Hoitoon liittyvänä erityisenä haasteena on vankien piilossa olevien mielenterveysongelmien tunnistaminen ja mielenterveyden hoidon tarpeeseen vastaaminen. Terveydenhuollon toimitilojen soveltuvuus terveydenhuollon toimintaan vaihtelee kohteittain erinomaisesta osin huonokuntoisiin ja soveltumattomiin. Ongelmana ovat erityisesti Vankisairaalan puutteelliset tilat, minkä vuoksi naisvankien somaattista osastohoitoa ei pystytä tarjoamaan yhdenvertaisesti miesvankien kanssa. Yhteistyössä VTH:n sekä Rikosseuraamuslaitoksen ja vankiloiden kanssa on lisäksi kehitettävää muun muassa valvontahenkilöstön lääkehoidon osaamisen ja toteuttamisen osalta.

Vankiterveydenhuollon yksikkö on voimakkaasti kehittänyt toimintaansa mm. organisoimalla toimintaansa, päivittämällä hoito-ohjeita ja kehittämällä potilasturvallisuus- ja laadunhallintatyötä. Toimintaa on kehitetty organisaation omavalvontatehtävä huomioiden. Toimipaikoista saatu palaute ohjaus- ja arviointikäynneistä oli hyvää. Käynnit koettiin hyödyllisiksi ja potilasturvallisuutta parantaviksi ja ne tukivat omavalvonnan kehittämistä. Valvontaviranomaisen arvion mukaan käynnit lisäsivät kohdeorganisaation ohjaamisen lisäksi toimipaikkojen motivaatiota havaita ja kehittää omaa toimintaansa entistä potilasturvallisempaan ja laadukkaampaan suuntaan.

Asiasanat

vankiterveydenhuolto, valvonta, ohjaus- ja arviointi


Päivitetty