Tiedotteet 2019

Tälle sivulle on koottu vuonna 2019 julkaistut aluehallintoviraston (AVI) tiedotteet. Alueelliset tiedotteet löydät valitsemalla ylhäältä oikealta Valitse alue -kartasta haluamasi alueen.

Tiedotteet 2019

Embargo - julkaisuvapaa 11.12. klo 8

Tuontikoirien rabiesepäilyt aiheuttavat isoja kustannuksia yhteiskunnalle - ihmisen rabiestartunta yhä todennäköisempi myös Suomessa

Ulkomailta laillisesti ja laittomasti saapuvat koirat aiheuttavat ihmisille vuosittain useita rabiesaltistusepäilyjä ja yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia.

Lemmikkieläimen maahantuojat ja ostajat ovat avainasemassa rabieksen eli raivotaudin ehkäisyssä. Jokaisen tuojan tulisi olla tietoinen ulkomailta tuotavien eläinten aiheuttamista tautiriskeistä. Tämä on erityisen tärkeää ihmisiin tarttuvien tautien kohdalla, joiden hoidon kustannukset tulevat suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän maksettaviksi.

Lisäksi altistustilanteiden selvitys kuormittaa viranomaisia ja tautiriski uhkaa kansanterveyttä.

- Jos koirat ovat laittomasti tuotuja, tuojan tulisi vastata koituneista kustannuksista. Ilmoitan tällaiset tapaukset poliisille, toteaa läänineläinlääkäri Sari Haikka Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Epäilyt rabiesaltistuksesta ovat lisääntyneet ja tulevat veronmaksajille kalliiksi

Rabiesriskialueelta tuodut tai salakuljetetut koirat voivat aiheuttaa suuren tautiriskin omistajalle ja hänen perheelleen. Lisäksi varomattomuus ulkomaanmatkoilla tuntuu kasvavan, sillä yhä useammin rabiesaltistuksen jälkeinen estohoito joudutaan antamaan henkilöille, joita on ulkomailla purrut katukoira tai apina. 

Vuonna 2018 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) annettiin rabiesaltistuksen jälkeinen estohoito 63 henkilölle.

- Se on enemmän kuin 30 vuoteen, kertoo HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen.

Estohoito sisältää lähes aina rokotussarjan ja vasta-ainehoidon, joka maksaa yhteiskunnalle 2100 euroa henkilöltä.

Ihmisen rabiestapaus Suomessa on nykytilanteessa todennäköinen - tuontikoiran purema suurin riski

Rabieksen riskimaita ovat muun muassa Venäjä ja Euroopassa Romania, Serbia, Ukraina ja Valko-Venäjä, joista koiria tuodaan Suomeen. Rabiesrokote kuuluu Suomessa koirien ja kissojen suositeltuun rokotusohjelmaan, ja tuontieläimillä rokote on pakollinen.

Rabiesalueilta tuodaan kuitenkin ilman asianmukaisia rokotuksia joko laittomasti tai erilaisten järjestöjen kautta katukoiria ja -kissoja, jotka voivat levittää taudin Suomeen. Etelä-Suomen aluehallintoviraston mukaan rabiesepäilyistä puolet tulee laittomasti maahantuoduista koirista.

- Katukoiria tuodaan Suomeen rabiesalueilta, eikä täysin riskitöntä tapaa tuoda koira taudin suhteen ole. Esimerkiksi koira voi saada taudin ennen rokotusta tai verinäytteet on vaihdettu tai vasta-ainetulokset ovat väärennettyjä. Ruokaviraston tuoreen selvityksen mukaan Venäjältä tuoduista koirista yli kolmasosalla ei ole rabiesrokotusta. Olen hyvin huolissani tilanteesta, toteaa Sari Haikka.

Ruokaviraston selvityksen mukaan rabiestapaus on nykytilanteessa todennäköinen ja sitä pidetään nousevana uhkana. Todennäköisin lähde on tuontikoira, joka tartuttaa rabieksen puremalla.

Rabiesepäilyjen selvittelyä hankaloittaa koirien väärennettyjen rokotusasiakirjojen lisäksi se, että rabiestartuntaa ei voi varmasti todeta elävästä eläimestä, taudin itämisaika voi olla kuukausia ja rabies voi tarttua kaksi viikkoa ennen oireiden alkamista. Koska ihmisellä oireinen rabies johtaa kuolemaan, eläimellä tautia epäiltäessä ei ihmisten suojauksessa voida viivytellä.

Suomi on ollut rabiesvapaa vuodesta 1991 lähtien. Raivotaudin leviämistä Suomeen on torjuttu määrätietoisesti luonnonvaraisille pienpedoille tarkoitetulla rabiessyöttirokotteella, jota on levitetty jo vuosikymmeniä kaakkoisrajalle. Jos Suomeen tuotu rabies siirtyy villieläinpopulaatioon, siitä on haastavaa päästä eroon.

Rabies eli raivotauti on rabiesviruksen aiheuttama tasalämpöisiin eläimiin ja eläimistä ihmiseen tarttuva keskushermostosairaus, jota esiintyy kaikkialla maailmassa. Oireisena tauti johtaa kuolemaan, eikä siihen ole hoitoa.

HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Sari Haikka ovat puhumassa Messukeskuksessa Eläinlääkäripäivillä keskiviikkona 11.12.2019 altistuneiden estohoidoista sekä raivotautiepäilyn hoitamisesta.

Lisätiedot:

Läänineläinlääkäri Sari Haikka, puh. 0295 016 104
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
etunimi.sukunimi@avi.fi

Apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen, puh. 050 427 9117
HUS

https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/usealle-elainlajille-yhteiset-taudit/raivotauti-eli-rabies/

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/julkaisut/julkaisusarjat/tutkimukset/riskiraportit/2019_2_zoonoottiset-taudinaiheuttajat-tuontikoirissa.pdf

 https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/virustaudit/rabies


Päivitetty