Tiedotteet 2019

Tälle sivulle on koottu vuonna 2019 julkaistut aluehallintoviraston (AVI) tiedotteet. Alueelliset tiedotteet löydät valitsemalla ylhäältä oikealta Valitse alue -kartasta haluamasi alueen.

Tiedotteet 2019

Pohjois-Suomen alueellinen maanpuolustuskurssi esittelee turvallisuustilannetta ja varautumista häiriötilanteisiin (Pohjois-Suomi)

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ja Kainuun prikaati järjestävät Pohjois-Suomen alueellisen maanpuolustuskurssin nro 78 viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen avainhenkilöille Utajärven Rokualla 28.1. - 1.2.2019

Maanantaina 28.1.2019 alkaneella kurssilla on40 osallistujaa. Kurssin johtajina toimivat Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen ja Kainuun prikaatin apulaiskomentaja, everstiluutnantti Jarmo Keskinen.

Maanpuolustuskurssi kestää viisi päivää. Päivien aikana käsitellään ulko-,turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa sekä eri toimialojen varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Kurssin päätösesitelmän pitää Ulkopoliittisen instituutin tutkija Ville Sinkkonen aiheenaan Suurvaltapolitiikka, Itämeri ja Suomi. Luentojen ja kurssitöiden lisäksi kurssilaisten ohjelmaan kuuluu muun muassa Pohjois-Suomen Maanpuolustussoittokunnan ensiesiintyminen maanantaina.

 

Mikä on alueellinen maanpuolustuskurssi?

 

Alueellisia maanpuolustuskursseja on järjestetty 1960-luvun alusta lähtien.

Kursseilla annetaan yleiskuva Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä kokonaisturvallisuuden eri alojen valmiudesta.

Kursseilla käsitellään alue- ja paikallistason varautumista yhteiskunnan häiriötilanteisiin, suuronnettomuuksiin sekä sotilaallisiin uhkatilanteisiin. Erityisesti esillä ovat sisäinen turvallisuus, väestön toimintakyky ja palvelut, henkinen kriisinkestävyys, puolustuskyky sekä talouden, infrastruktuurin ja huoltovarmuuden toimivuus.

Alueelliset maanpuolustuskurssit edistävät alueen viranomaisten sekä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa keskeisiä tehtäviä hoitavien henkilöiden ja yhteisöjen yhteistoimintaa. Maanpuolustuskursseille kutsutaan johtavissa asemissa olevia sekä varautumisen ja yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeissä tehtävissä työskenteleviä henkilöitä. Kutsu perustuu yleensä työnantajan tai yhteisön esitykseen.

 

Lisätietoja:

pelastusylitarkastajaTom Tallberg, p. 0400159789 etunimi.sukunimi@avi.fi

Pohjois-Suomen AVI  

---

Ylijohteja Terttu Savolaisen avauspuhe

Alueellinen maanpuolustuskurssi 78
28.1.2019 Rokua


Pohjois-Suomen aluehallintovirasto järjestää tämän kurssin yhteistyössä Kainuun Prikaatin kanssa.
Kurssilaisia on monipuolinen joukko kuntien ja yritysten johtoa, eri turvallisuusviranomaisia, valtion aluehallintoa, kolmatta sektoria, kirkkoa ja tiedotusvälineitä.

Alueellisia maanpuolustuskursseja on järjestetty jo vuodesta 1960 ja kuten kurssinumerosta voitte päätellä, kursseja on tätä ennen järjestetty täällä Pohjois-Suomessa 77.  Näille kursseille on osallistunut lähes 3700 henkilöä.  Tällä kertaa olemme täällä Rokualla ja viime vuonna olimme Kalajoella ja sitä ennen Oulussa.

Alueelliset maanpuolustuskurssit ovat osa kokonaisturvallisuutta. Teidät on kutsuttu tälle kurssille saamaan tietoa maanpuolustuksen ja varautumisen järjestelyistä ja huoltovarmuudesta Suomessa ja alueellamme, olettehan omalta osaltanne vastuussa omassa organisaatiossanne Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa suomalaisen yhteiskunnan kyvystä vastata kriiseihin.  

Täällä kurssilla annetaan kokonaiskuva siitä kuinka julkinen ja yksityinen sektori ja kansalaisyhteiskunta osallistuvat ja varautuvat yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseen kaikissa olosuhteissa ja siitä, kuinka suomalainen yhteiskunta toimii häiriötilanteissa ja millaisiin uhkakuviin olemme varautuneet.

Kurssin näkökulma on alueellinen ja paikallinen, joskin käsittelemme myös valtiovallan eri järjestelmiä aina valtioneuvostotasolta puolustusvoimiin ja huoltovarmuuskeskukseen. Toisin sanoen kurssilla opetellaan viranomaisten, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistoimintaa ja tavallaan testataan omaa toimintavalmiutta.  

Varautumisjärjestelmiämme kehitetään jatkuvasti, jotta voimme varautua erilaisiin uhkakuviin ja vastata mahdollisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin.  Suomen varautumisjärjestelmä on kehittynyt vuosien mittaan hyvin toimivaksi kokonaisturvallisuuden malliksi, jossa tärkein periaate on yhteistyö eri toimijoiden kanssa.

Viimeiset vuodet ja erityisesti lähiajat ovat tuoneet meille uusia turvallisuuspoliittisia uhkia. On entistä haastavampaa huolehtia kansalaisten turvallisuudesta ja yllä pitää turvallisuuden tunnetta.

Erityisen haasteen luo uusien vaikuttamisen muodot kuten informaatiosota ja kybervaikuttaminen, jossa kohteena ovat niin järjestelmämme kuin myös tavalliset ihmiset.  Uusia haasteita tulee tekniikan kehittyessä koko ajan lisää, kuten esineiden internetin tai tekoälyn sovellutusten yleistyessä.  Meillähän on maailman huippuluokan osaamista kyberturvallisuuden alalla. Yhteiskunta pyrkii uudistamaan lainsäädäntöä ja parantamaan muutoinkin varautumistaan kyberturvallisuudessa.  Kokonaisvastuu turvallisuudesta ei ole ulkoistettavissa eikä delegoitavissa, vaan on koko organisaation ja meidän kaikkien asia.

Viimeiset vuodet ovat olleet meille kaikille yllättäviä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kentällä, ja nämä asiat on jouduttu ottamaan huomioon myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.  Itämeren ympäristön turvallisuuspoliittinen merkitys on kasvanut. Erityisen haasteen luo uusien vaikuttamisen muodot kuten informaatiosota ja kybervaikuttaminen, jossa kohteena ovat niin järjestelmämme kuin myös tavalliset kansalaiset.  Uusia haasteita tulee tekniikan kehittyessä koko ajan lisää esimerkiksi esineiden internetin ja tekoälyn yleistyessä.

Viranomaisten, järjestöjen ja elinkeinoelämän tulisi tiedostaa eri uhkakuvat ja varautua niiden mukaisesti.

Viimevuosina on tehty monia keskeisiä turvallisuuteen liittyviä linjauksia. Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, sisäisen turvallisuuden selonteko ja sisäisen turvallisuuden strategia julkaistiin kaikki viime vuonna. Suomen kyberturvallisuus strategia julkaistiin 2013 ja sen toimeenpano on edennyt hyvin. Samoin kokonaan uusi tiedustelulaki on eduskunta käsittelyssä, jolla halutaan varmistaa Suomen kyky saada informaatiota tiedustelun keinoin – ja näin luoda reagointiaikaa eri tilanteisiin.

Suomen ensimmäinen Kansallinen riskiarvio valmistui vuonna 2015 ja se on nyt päivitetty ja julkistetaan lähiaikoina.  Tähän liittyen alueelliset riskiarviot ovat valmistuneet Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Ne käsiteltiin valmiustoimikunnassa joulukuussa ja niiden julkistuksesta päätetään myöhemmin.

Ilmastonmuutos on ajankohtaisempi kuin koskaan, ja se saattaa vaikuttaa tulevaisuudessa yllättävällä ja voimakkaalla tavalla turvallisuusympäristöömme.

Sääolosuhteet ovat kautta aikojen aiheuttaneet häiriötilanteita yhteiskunnassamme. Viime vuosi oli poikkeuksellinen, joka alkoi Kainuun lumikriisillä, sitä seurasi vuosituhannen hellekesä ja harvinaisen lämmin syksy. Tämä osoittaa, että meidän täytyy varautua monenlaisiin häiriötilanteisiin. Varautumisenkin näkökulmasta olisi keskeistä pyrkiä hankkimaan tietoa ja ehkäistä ennalta näköpiirissä olevien riskien toteutuminen.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tehtävänä on tukea kuntien varautumista ja koordinoida varautumisen viranomaisyhteistyötä alueellamme.  Lisäksi olemme tukeneet kuntia turvallisuussuunnittelussa.  Valmiustoimikunta on alueemme toimielin, jolle kuuluvat nämä tehtävät.

Valmiustoimikunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, käsittelee ajankohtaisia varautumiseen liittyviä asioita.  Kun vuonna 2015 alueellemme tuli suuri joukko turvapaikanhakijoita, valmiustoimikunta kokoontui useammin käsittelemään maahanmuuttajien sijoittamiseen ja kotouttamiseen liittyviä kysymyksiä.

Viime joulukuussa valmiustoimikunnan kokouksessa keskustelimme juuri ilmi tulleista maahanmuuttajien seksuaalirikosepäilyistä ja niiden aiheuttamista turvallisuusriskeistä kaikkinensa.

Ilmi tulleet alaikäisiin kohdistuneet seksuaalirikokset ovat horjuttaneet monella tavalla turvallisuudentunnetta.  Itse rikokset kaikkinensa ovat tuomittavia ja yleisenä ilmiönä nostivat esiin tämän laatuisen rikollisuuden karmeudessaan.

Samalla suuri huolemme on tiettyjen ääriryhmien aktivoituminen, jolla he luovat pelkoa ulkomaalaisia kohtaan ja pyrkivät myös horjuttamaan yhteiskuntaa ja kansalaisten luottamusta viranomaisiin.

Nyt on pyrittävä estämään vastareaktiot.  Fokuksen tulee olla alaikäisten suojelussa ja kaiken kaikkiaan turvallisuuden parantamisessa.

Tämänkaltaisessa tilanteessa on kysymys kriisitiedottamisesta.  Meillä on tässäkin kysymyksessä paljon opittavaa.

Maakuntahallintoon siirtyminen tuo myös muutoksia alueellisen varautumisen järjestelyihin. Toimijoita tulee lisää. Varautumisen koordinaatiotehtävä siirtyy aluehallintovirastoilta monialaisiin maakuntiin, joilla on laaja vastuu myös sektorikohtaisesta toiminnasta.

Ylijohtaja Terttu Savolainen kertoi puheensa lopuksi aluehallintouudistuksen ja erityisesti Luovan, eli valtakunnallisen lupa- ja valvontaviraston valmistelun tämänhetkisestä tilanteesta.

Lisätietoja:


Ylijohtaja Terttu Savolainen, terttu.savolainen@avi.fi
Alueellinen viestintäpäällikkö Alpo Merilä p. 050 3961466, alpo.merila@avi.fi

 

 


Päivitetty