Julkaisut 2020

Tälle sivulle on koottu aluehallintovirastojen julkaisuja. Alueelliset julkaisut löydät valitsemalla ylhäältä oikealta Valitse alue -kartasta haluamasi alueen.

Julkaisut 2020

Etelä-Suomi

Itä-Suomi

Länsi-ja-Sisä-Suomi

Näytetään tulokset 1 - 15 / 38
Merkintöjä per sivu 15
of 3

Tietoa alueelta

Mielenterveyskuntoutujien tehostettu palveluasuminen

Raportti ohjaus- ja arviointikäynneistä Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella 2018

Marja Kuronen, aluehallintoylilääkäri
Marita Uusitalo, sosiaalihuollon ylitarkastaja


Itä-Suomen aluehallintovirasto
Mikkeli 2020

Aluehallintovirastojen julkaisuja 83/2020
ISSN 2343-3132
 (verkkojulkaisu)
ISBN 978-952-5885-41-5 (verkkojulkaisu)

Lue julkaisu (pdf 1 300 kt )

Tiivistelmä:

Itä-Suomen aluehallintovirasto (ISAVI) toteutti vuonna 2018 ohjaus- ja arviointikäyntien sarjan 12 mielenterveyskuntoutujien tehostetun asumispalvelun yksikköön. Yksiköt edustivat maantieteellisesti ISAVIN eri alueita sekä kooltaan että omistuspohjaltaan. Julkisen toimijan tuottamaa palvelua ei ISAVIN alueella tälle kohderyhmälle ole. Asumisympäristöt vaihtelivat laitosmaisuudesta viihtyisään kodinomaisuuteen, mutta keskimäärin asumisolosuhteet olivat vaatimattomia. Tavanomaisten asumisen standardien mukainen asuminen oli poikkeus.

Asiakkaiden osallistuminen asumisyksiköiden ulkopuoliseen elämään oli usein varsin rajoitettua. Osallistumista rajasi mm. asiakkaiden huono taloudellinen tilanne. Asiakkailla oli harvoin tietotekniikkaa omassa käytössään. Joissakin yksikössä oli yksi yhteinen tietokone asiakkaiden käytössä, ja sitä sai käyttää vain hoitajan läsnäollessa.

Henkilökunta koostui pääosin lähihoitajista, ja useimmiten vain vastuuhenkilö oli sairaanhoitaja. Sosiaalihuollon ammattihenkilöitä oli vähän, eikä heidän toimenkuvansa ollut selkeästi sosiaalihuollollinen. Henkilöstö vaikutti pääosin motivoituneelta, ja se joutui  myös pitämään asiakkaan puolia esim. terveyspalvelujen saamisessa. Itsemääräämisoikeuden rajoitteita ilmoitti käyttävänsä puolet yksiköistä. Rajoitteina käytettiin mm. ylös nostettuja sängynlaitoja, hygieniahaalareita ja liikkumisen rajoittamista esim. haaravyöllä. Asiakkaan allekirjoitettavat kirjalliset säännöt olivat käytössä viidessä yksikössä. Osa säännöistä oli epäasianmukaisia.

Asiakkaiden saamissa terveydenhuollon palveluissa oli suuria eroja. Mielenterveyteen liittyvät lääkäripalvelut toteutuivat joko yrittäjien kustantamana palveluna tai julkisena palveluna esim. terveyskeskuksissa, harvemmin erikoissairaanhoidossa. Somaattinen terveydenhuolto toteutui pääosin julkisella sektorilla, mutta palveluihin ei aina ollut helppo päästä. Toimintakyvyn mittareita oli käytössä, mutta niitä ei osata hyödyntää asiakkaan, palveluntuottajan ja järjestäjätahon välillä asiakkaan palvelutarpeen arviossa. Varsinaisen keskusteluhoidon mahdollisuutta oli yksiköissä harvoin.

Päivätoimintaa oli kaikissa yksiköissä. Noin puolessa yksiköistä oli varsinaista työtoimintaa, pääosin kodinhoidollisia tehtäviä. Päivä- ja työtoimintoja oli kattavimmin yksikössä, jossa asui myös kehitysvammaisia, joille työtoiminnan järjestäminen on erityshuoltolain mukaan lakisääteistä. Yksikön ulkopuolella toteutuvia työtoimintoja oli vähän. Työtoimintojen järjestämistä voi rajoittaa kustannusten hillintäpaine tai voittojen tavoittelu. Palveluyksiköiden keskittyminen on jatkunut, ja neljä palveluyksikköä on siirtynyt osaksi valtakunnallista ketjua vuoden 2018 ohjaus- ja arviointikäyntien jälkeen.

Asiasanat:

mielenterveyskuntoutujat, asumispalvelut, osallisuus, päivätoiminta, työtoiminta, terveystarkastukset,
itsemääräämisoikeus, toimintakyvyn mittarit, ohjaus- ja arviointikäynti


Päivitetty