Mielenterveyskuntoutujien tehostettu palveluasuminen - Itä-Suomen aluehallintovirasto arvioi palveluja alueellaan

Itä-Suomi

Itä-Suomen aluehallintovirasto teki vuonna 2018 ohjaus- ja arviointikäyntien sarjan 12 mielenterveyskuntoutujien tehostetun asumispalvelun yksikköön. Käynneillä haluttiin arvioida Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella toteutettavaa tehostettua mielenterveyskuntoutujien palveluasumista.

Ohjaus- ja arviointikäynnit tehtiin sekä valtakunnallisten ketjujen että pienyrittäjien omistuksessa oleviin palveluasumisyksiköihin. Ohjauksen yhteydessä arvioitiin toiminta-ajatuksia, johtamista, henkilöstön rakennetta, omavalvontaa sekä asiakkaiden toimintakykyä ja palvelutarpeita yksiköiden lähettämien kyselyvastausten ja omavalvontasuunnitelmien pohjalta.

Kustannusten ei tulisi rajoittaa kuntoutus- ja työtoimintojen järjestämistä

Tarkastelun valossa sosiaalityössä tarvitaan yhtenäisempää asiakkaan toimintakyvyn arviointimittaria osana asiakkaiden palvelutarpeen määrittelyä. Asumispalvelua saavan asiakkaan tarpeenmukaiset kuntoutuspalvelut jäävät käytännössä palveluntuottajan varaan. Asiakkaiden osallistuminen asumisyksiköiden ulkopuoliseen elämään oli usein varsin vähäistä. Osallistumista rajasi mm. asiakkaiden huono taloudellinen tilanne. Kustannusten ei tulisi rajoittaa kuntoutus- ja työtoimintojen järjestämistä asiakkaille.

Itsemääräämisoikeuden säädösten toteutuminen palveluasumisessa ensiarvoisen tärkeää

Asumisyksiköissä on vähän sosiaalihuollon ammattihenkilöitä, eikä heidän toimenkuvansa ollut selkeästi sosiaalihuollollinen. Henkilöstö vaikutti pääosin motivoituneelta, ja se joutui myös pitämään asiakkaan puolia esim. terveyspalvelujen saamisessa. Itsemääräämisoikeuden rajoitteita ilmoitti käyttävänsä puolet yksiköistä. Rajoitteina käytettiin mm. ylös nostettuja sängynlaitoja, hygieniahaalareita ja liikkumisen rajoittamista esim. haaravyöllä. Asiakkaan allekirjoitettavat kirjalliset säännöt olivat käytössä viidessä yksikössä. Osa säännöistä oli epäasianmukaisia. Itsemääräämisoikeuden säädösten toteutuminen palveluasumisessa olisi ensiarvoisen tärkeää.

Asiakkaiden saamissa terveydenhuollon palveluissa suuria eroja

Kunta vastaa siitä, että kuntalaisten lääkäripalvelut ovat asianmukaisesti järjestettyjä myös sen ostopalveluna hankkimissa asumispalveluissa. Lääkäripalvelujen saatavuuden tulee perustua asiakkaan tai potilaan tarpeisiin. Huolenaiheina nousivat esille terveydenhuollon palvelujen puutteet, nuorille suunnattujen palvelujen vähäisyys ja osallisuuden ongelmat asumisyksiköissä.

Aluehallintovirastojen ja Valviran valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2016-2019 linjasi yhdeksi valvonnan strategiseksi painopisteeksi mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut. Asumispalvelut ovat sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua, jonka järjestämisestä kunnan on huolehdittava. Vähäiset henkiset, fyysiset ja taloudelliset voimavarat tekevät mielenterveyskuntoutujien ryhmästä erityisen haavoittuvan, jopa julkisten terveyspalvelujen saamisen suhteen. Mielenterveysasumispalveluiden laadun arviointi on vaikeaa. Toiminnalla on moninaisia ulottuvuuksia ja asiakkaiden palvelutarve on yksilöllistä.

Mielenterveyskuntoutujien tehostettu palveluasuminen. Raportti ohjaus- ja arviointikäynneistä Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella 2018 (pdf)

Lisätietoja
aluehallintoylilääkäri Marja Kuronen
sosiaalihuollon ylitarkastaja Marita Uusitalo
p. 029 5016 800 (vaihde), etunimi.sukunimi@avi.fi
Itä-Suomen aluehallintovirasto
 


Päivitetty