Tiedotteet 2019

Tälle sivulle on koottu vuonna 2019 julkaistut aluehallintoviraston (AVI) tiedotteet. Alueelliset tiedotteet löydät valitsemalla ylhäältä oikealta Valitse alue -kartasta haluamasi alueen.

Tiedotteet 2019

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt rajoitetun luvan jatkaa supikoirien turkistarhausta Suomessa

Etelä-Suomi

Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi poikkeusluvan ja valvoo lupaehtoja turkistarhoilla.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi 31.1.2019 lähtien Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitolle määräaikaisen poikkeusluvan supikoiran, tarhattuna suomensupin, pitämiseksi ja lisäämiseksi turkistarhauksessa. Lupa kattaa kaikki Suomen tarhat, joilla suomensupeja kasvatetaan.

Luvan ehtona on, että suomensupia kasvattavien tilojen on oltava sertifioituja ja niiden on noudatettava komission asettamia erityisehtoja. Tiloilla on oltava tehokkaasti pakenemisen estävä ympärysaita 2.2.2019 mennessä, kun Euroopan unionin vieraslajilista tulee supikoiran osalta voimaan.

Komission suosituksen mukaisesti myönnetty lupa on voimassa 30 vuotta eikä siihen voi lisätä jatkossa uusia tarhoja. Luvassa myönnettyjä tarhakohtaisia eläinten enimmäismääriä ei saa ylittää ilman komission uutta hyväksyntää. Poikkeuslupa perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston vieraslajiasetuksen (EU) n:o 1143/2014 8 ja 9 artiklaan.

Komission päätöksen mukaisesti Etelä-Suomen aluehallintovirasto tarkastaa vuosittain vähintään 10 prosenttia poikkeusluvan saaneista supitiloista ja voi peruuttaa luvat, mikäli lupaehtoja ei noudateta.

Taustaa lupien myöntämiselle

Euroopan komissio on 7.11.2018 antamallaan päätöksellä C2018/7216 Suomelle annettavasta hyväksynnästä lupien myöntämiseen supikoirien kasvatukselle turkistuotantoa varten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) n:o 1143/2014 mukaisesti hyväksynyt Suomelle oikeuden myöntää lupia pitää ja kasvattaa supikoiria ja antaa niiden lisääntyä suljetuissa säilöissä turkistuotantoa varten. 

Komission hyväksyntä koskee ainoastaan päätöksen liitteessä I lueteltuja toimijoita.  Toimijoiden on noudatettava päätöksen liitteen II edellytyksiä, jotka koskevat muun muassa henkilöstön pätevyyttä ja jatkokouluttautumista sekä turkistarhojen olosuhteita.

Komission perustelut päätökselle

Komissio totesi, että turkiseläinkasvatus on tärkeä elinkeino Suomen maaseudulla ja sillä on suuri sosioekonominen vaikutus etenkin Länsi- ja Itä-Suomessa. Supikoiria kasvatetaan Suomessa noin 10 prosentilla turkistiloista. Turkiseläinkasvatusta harjoitetaan sellaisilla maaseutualueilla, joilla muu maatalous ja kasvinviljely on niukkaa, ja joilla vaihtoehtoiset tuotantosuunnat ovat rajattuja.

Turkiseläinrehu valmistetaan pääosin paikallisista raaka-aineista. Tämä tuo työllistymismahdollisuuksia myös monelle muulle alalle, kuten kalastussektorille ja maatalouteen. Noin puolet silakan ja kilohailin kalastussaaliista, noin 80 000 tonnia, käytetään turkiseläinrehun raaka-aineena. Kalastuksella on positiivisia ympäristövaikutuksia, sillä kalastus vähentää fosforin ja typen määrää Itämeressä. Silakan ja kilohailin kalastus vähentää 3,6 prosenttia fosforin kokonaiskuormasta ja 1,4 prosenttia typestä.

Turkisrehusektori hyödyntää lisäksi teurastamoiden sivutuotteita. Turkiseläinrehun raaka-aineena käytetään vuosittain noin 160 000 tonnia teurastuksen sivutuotteita naudoista, sioista ja siipikarjasta. Turkisrehuun käytetään myös paikallista viljaa.

Turkisnahkojen viennin arvo oli vuonna 2015 noin 611 miljoonaa euroa. Suomensupin kasvatuksen osuus Suomessa on 5−10 prosenttia turkistarhauksen kokonaistuotannosta.

Lisätietoja:

Läänineläinlääkäri Tapani Parviainen, p. 0295 016 180, etunimi.sukunimi@avi.fi

 


Päivitetty