Tiedotteet 2017

Aluehallintoviraston selvitys alaikäisen lapsen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä 1990-luvulta lähtien on valmistunut (Pohjois-Suomi)

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 12.10.2016 ottanut selvitettäväksi julkisuuteen syksyllä 2016 nousseen rikosasian uutisoinnin yhteydessä esille tulleen kysymyksen Oulun kaupungin sosiaali- ja terveysviranomaisten, erityisesti lastensuojelun sekä Oulun yliopistollisen sairaalan menettelyn lapsen palvelujen järjestämisessä 1990-luvulta alkaen.

Aluehallintovirasto on katsonut, että on ollut perusteltu syy selvittää viranomaisten toimintaa asiassa. Selvityksen perusteella aluehallintovirasto on arvioinut, onko aluehallintoviraston valvovana viranomaisena aihetta ryhtyä toimenpiteisiin, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaana olevan lapsen turvallinen lapsuus tulee turvatuksi voimassaolevan lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Aluehallintoviraston toimenpiteet asiassa

Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Aluehallintoviraston tehtävänä on sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja valvonta toimialueellaan.

Aluehallintovirasto on valvovana viranomaisena pyytänyt sosiaalihuollon osalta selvitykset ja asiakasasiakirjat. Terveydenhuollon osalta on pyydetty potilasasiakirjat Oulun kaupungilta ja Oulun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Aluehallintoviraston käytettävissä olevien tietojen perusteella tehdyn selvityksen mukaan  Oulun kaupungin lastensuojelun menettelyssä on ilmennyt puutteita.  Aluehallintovirasto ja Valvira ovat tavanneet Oulun kaupungin hyvinvointipalvelujen lastensuojelun johtoa sekä tehneet yhteisen ohjaus- ja valvontakäynnin Oulun kaupungin hyvinvointipalveluihin/lastensuojelu. Lisäksi aluehallintovirasto on tavannut lastensuojelun edustajat vielä kertaalleen lokakuussa 2017. Tapaamisissa on käsitelty laajasti Oulun kaupungin lastensuojelun tämän hetkistä tilannetta, lastensuojelupalvelujen järjestämistä, johtamista, lastensuojelun asiakastyötä, lastensuojelulain soveltamista, omavalvontaa sekä sosiaalihuollon ammattihenkilölainsäädännön tuomia muutoksia sosiaalihuollon ammattihenkilöiden toiminnassa ja valvonnassa.

Aluehallintovirasto katsoo saamansa selvityksen perusteella, että Oulun kaupunki on jo aiemmin ryhtynyt lainsäädännön muutosten johdosta ja nyt  kyseessä olevan asian käsittelyn yhteydessä ilmenneiden epäkohtien johdosta toimenpiteisiin palveluiden laadun ja asiakasturvallisuuden varmistamiseksi toiminnassaan sekä kehittämään omavalvontaa.

Aluehallintovirasto katsoo, ettei asia tässä vaiheessa anna aihetta erillisiin toimenpiteisiin aluehallintovirastossa. Aluehallintovirasto seuraa ja valvoo jatkossakin lainsäädännön edellyttävä tavalla Oulun kaupungin lastensuojelun palvelujen järjestämistä, laatua ja asiakasturvallisuuden toteutumista.

Lainsäädännön ja toimintaa ohjaavien ohjeistusten muutokset viime vuosien aikana

Aluehallintovirasto toteaa, että lastensuojelun toimialalla on valtakunnallisesti tapahtunut merkittäviä muutoksia selvitettävänä olevan asian tapahtumien ajankohdan jälkeen 2000-luvun lopun ja erityisesti viimeisten vuosien aikana. Osa muutoksista on tapahtunut sosiaali- ja terveyspalvelujen lainsäädännön muutoksiin liittyvänä ja osa muutoksista on tapahtunut lastensuojelun toiminnan ohjauksen keinoin. Lastensuojelun toiminnan ohjausta ja työskentelymenetelmiä on kehitetty valtakunnallisesti koordinoidusti sekä eri ministeriöiden että toimijoiden yhteistyöllä. Valtakunnallinen toiminnan kehittämistyö jatkuu edelleen.

 

Lisätiedot medialle tarvittaessa tiistaina 7.11. kello 13-16

lakimies Heli Kajava, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, puh. 0295 017 567
vs. johtaja, lakimies Pirjo Mäkeläinen, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, puh. 0295 017 581

 

Lisätietoa lastensuojelun kehittämisestä ja lainsäännön muutoksista:

STM: http://stm.fi/lastensuojelu

THL: https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja

 

Lainsäädännön ja toimintaa ohjaavien ohjeistusten muutokset

Aluehallintovirasto toteaa, että viimeisen 10 vuoden aikana on tapahtunut lukuisa määrä lainsäädännön uudistuksia ja muutoksia, joilla on merkittävästi parannettu lasten asemaa ja täsmennetty viranomaisten velvollisuuksia lasten suojelemiseksi.

Lastensuojelulaki (683/1983) kumottiin kokonaan ja uusi lastensuojelulaki (417/2007) tuli voimaan 1.1.2008 lukien. Lain tavoitteena on turvata, että lapsen ja hänen perheensä ongelmat havaitaan ja niihin puututaan entistä varhaisemmin ja että lapsi ja perhe saavat tarvitsemansa tuen ja palvelut oikea-aikaisesti. Lastensuojelulaissa säädetään useista kuntia koskevista toimintavelvoitteista ja – menettelyistä. Lastensuojelulaki edellyttää laaja-alaista ja suunnitelmallista lasten ja perheiden ongelmia ehkäisevää toimintaa lastensuojelun ohella sosiaalitoimen muilla sektoreilla (mm päivähoidossa ja päihdehuollossa) sekä kunnan muilla toimialoilla (kuten terveydenhuollossa ja opetustoimessa). Lakiin on sisällytetty yksityiskohtaisia säännöksiä kunnan lastensuojelun menetelmistä ja työprosesseista sekä yksilökohtaisen lastensuojelupäätösten valmistelu- ja päätöksentekomenettelystä. Laki velvoittaa kuntia perustamaan asiantuntijaryhmän lastensuojelutyön tueksi, jotta lastensuojelun sosiaalityöllä on laaja muiden toimialojen ammatillinen tuki käytettävissään yksilökohtaisen lastensuojelun tilanteissa. Laki edellyttää kuntia ylläpitämään lastensuojelulain mukaisia rekistereitä. Lastensuojelulain myötä kunnat ovat tarkistaneet johto- ja delegointisääntöjään. Lainsäädännön myötä merkittävät lastensuojelua koskevat päätökset säädetään lastensuojelulaissa tehtäväksi suoraan viranhaltijatasolla.

Lastensuojelulakiin on sisällytetty säännökset kunnan lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun liittyvistä velvoitteista. Velvoite tehdä lastensuojeluilmoitus on säädetty voimassa olevassa lastensuojelulaissa entistä laajemmalle joukolle lasten ja heidän perheidensä kanssa työskenteleviä (LSL 25 §) ja ilmoitus- kynnystä on madallettu. Lastensuojeluviranomaisille säädettiin myös velvollisuus ilmoittaa poliisille, jos on perusteltua syytä epäillä, että lapseen on kasvuympäristössään kohdistettu tietynlainen rikos. Huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevat säännökset ovat myös muuttuneet. Huostaanoton edellytykset ovat säilyneet lähes ennallaan, mutta sen valmistelua ja päätöksentekoa koskevat säännökset ovat muuttuneet merkittävästi aiempaan verrattuna ja mm. lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee valmistella päätös yhteistyössä toisen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojeluun perehtyneen henkilön kanssa ja valmistelutyön tukena tulee olla käytettävissä oikeudellista sekä muuta lastensuojelun toteuttamisessa tarvittavaa asiantuntemusta (LSL 41§).

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti v. 2012 Toimiva lastensuojelu-selvitysryhmän, joka laati toteuttamissuunnitelman vuosille 2014-2019 (STM:n raportteja ja julkaisuja 2014:19).  Selvitystyöryhmän ehdotusten pohjalta yhdeksän toimenpidekokonaisuutta on käynnistetty vuosien 2014-2015 aikana mm. ilmoitusvelvollisuus poliisille lapseen kohdistuneesta väkivallasta, sosiaalihuollon tuen ja palvelujen tarjoaminen perheille vahvemmin ilman lastensuojelun asiakkuutta sekä maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden tarpeiden selvittäminen ja huomioon ottaminen. Vuosien 2015-2019 toteutetaan lastensuojelun asiakirjojen laatimisen täsmentäminen asetuksella, lastensuojelun asiakasprosessien kehittäminen, lapsen suojelu huoltoriidoissa sekä tehtävärakennesuosituksen tarkistaminen.

Sosiaalihuoltolaki on uudistettu ja 1.1.2015 voimaan tulleeseen uuteen sosiaalihuoltolakiin  (1301/2014) on sisällytetty säännökset  lapsen sosiaalihuoltoasian vireilletulotavoista lapsen suojelussa (SHL 35 § 1) ja lastensuojelulakiin lisättiin yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi (LSL 25 a §) sekä säännös asiakkaan hoidossa olevan henkilön tilanteen selvittämisestä (SHL 44 §)

Terveydenhuollon palvelujen osalta yleisten yhteistyötä velvoittavien säännösten (SHL 40-41 §) lisäksi terveydenhuollon erityisistä velvollisuuksista säädetään YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa (24 artikla), perustuslain 19 § 3 mom. (julkisen vallan tehtävä turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut), VNA neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (VNA 338/2011, annettu terveydenhuoltolain 23 §:n nojalla) 5 § (terveystarkastukset) , 13 § (erityisen tuen tunnistaminen ja tuen järjestäminen) ja 18§ (lastensuojelulain mukaiset velvollisuudet), lastensuojelulaki 15§ (terveydenhuollon erityiset velvollisuudet), terveydenhuoltolaki 69 § 2 mom. (lastensuojelulain mukaiset velvoitteet), terveydenhuoltolaki 31 § (sosiaali ja terveydenhuollon yhteistyö), terveydenhuoltolaki 53 § (hoitoon pääsy lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa) ja  terveydenhuoltolaki 70 § 1 mom. (lapsen huomioon ottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa).

Sosiaalihuollon asiakastietojen käsittelyä on säännelty laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007), voimaan 1.7.2007 ja laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015), voimaan 1.4.2015.

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015) ja VNA 153/2016 sosiaalihuollon ammattihenkilöistä, voimaan 1.3.2016 lukien sisältää säännökset mm.  sosiaalihuollon ammattihenkilöiden eettisistä velvollisuuksista ja ammattipätevyyden ylläpitämisestä ja osaamisen kehittämisestä, säännökset oikeudesta toimia sosiaalihuollon ammattihenkilönä sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöiden ohjauksesta ja valvonnasta.

Lisäksi sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) sisällytettiin säännökset omavalvonnasta (47 §), joka velvoittaa sosiaalihuollon toimintayksikön tai muun toimintakokonaisuudesta vastavan tahon laatimaan omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Säännöksen mukaan suunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä ja sen toteutumista on seurattava ja toimintaa kehitettävä asiakkailta ja toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto ovat antaneet lastensuojelun laatusuosituksen, joka on suunnattu lastensuojelupalvelujen toteuttamisen, arvioinnin, kehittämisen ja johtamisen tueksi kuntiin. Laatusuositus on tarkoitettu myös lapsille, nuorille, vanhemmille ja heidän läheisilleen sekä muille lastensuojelun toimijoille. Lapsi on suosituksen keskiössä (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2014:4).

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) on julkaissut vuodesta 2007 alkaen lastensuojelun käsikirjaa. Tällä hetkellä sähköisessä muodossa julkaistu Lastensuojelun käsikirjan (www.thl.fi) "ensisijainen tavoite on tarjota työväline lastensuojelutyöntekijöiden ja lastensuojelun yhteistyökumppaneiden käyttöön. 

Lapsi- ja perhepalveluita ollaan uudistamassa valtakunnallisella muutosohjelmalla (LAPE) vuosina 2016-2018.  Osana ohjelmaa myös lastensuojelua kehitetään. Sosiaali- ja terveysministeriön hankesuunnitelman mukaan kehittämistyössä luodaan mm. uudenlaiset palvelumallit lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojelutyöhön sekä sijaishuollon ohjaukseen ja valvontaan. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa johtavat sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö, jonka vastuulla on lasten ja nuorten hyvinvoinnin tuki varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa. Ohjelman toimeenpanon tuesta vastaa THL.


Päivitetty
Tulosta Tulosta
Jaa

Oikopolut

Tiedotearkisto