Tiedotteet 2018

Aluehallintoviraston peruspalvelujen arviointi valmistui

Juuri valmistunut, aluehallintoviraston tekemä peruspalvelujen arviointi kohdistui kahdeksaan kokonaisuuteen:

  • varhaiskasvatusoikeuden toteutuminen
  • esi- ja perusopetuksen koulukuljetusten toteutuminen
  • perustoimeentulotuen ja Kela-siirron vaikutukset kunnissa
  • kulttuuripalvelujen saatavuus ja saavutettavuus
  • nuorten osallistuminen ja kuuleminen kunnissa
  • kunnan liikuntapalvelujen tuottamiseen osoittamat taloudelliset resurssit
  • kirjastopalvelut lasten (alle 15-vuotiaat lapset ja nuoret) lukemisen ja lukutaidon edistäjinä
  • pelastustoimen suorittama viranomaisvalvonta.


Kaikista kohteista on tehty valtakunnallisen arvioinnin lisäksi alueelliset arvioinnit viimeisenä mainittua lukuun ottamatta. Kaikki arviointimateriaalit löytyvät Patio-järjestelmästä. Tässä tiedotteessa esitellään arviointikohteiden pääpiirteitä koko Suomen tasolla. Otsikkoa klikkaamalla voit lukea arviointikohteesta tarkemmin ja löydät alueellisia lisätietojen antajia.

Rajattu varhaiskasvatusoikeus heikentää lasten yhdenvertaista kohtelua

Viime vuoden lopussa Suomessa oli lähes 350 000 lasta, jotka olivat 1–6 vuotiaita. Varhaiskasvatukseen heistä osallistui runsas 266 000, joista reilu 221 000 oli kunnallisessa päiväkodissa. Kokoaikaisessa hoidossa oli heistä hieman yli puolet. Eniten varhaiskasvatukseen osallistuvia lapsia oli Länsi- ja Sisä-Suomen ja vähiten Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella. Joka neljäs lapsi Suomessa ei osallistu varhaiskasvatukseen. Ero on huomattava OECD-maihin, joissa vain joka viides ei osallistu. Lasten yhdenvertaista oikeutta varhaiskasvatukseen heikentää se, että kunnilla on oikeus rajata hoitoaikaa, palvelusetelin käyttöä ja kuntalisän maksua. Useimmiten juuri ne lapset, joiden oikeutta on rajattu, hyötyisivät siitä eniten.

Esi- ja perusopetuksen koulukuljetuksissa on edelleen kehitettävää

Aluehallintovirastot tekivät kunnille kyselyn esi- ja perusopetuksen koulukuljetusten toimivuudesta. Koulukuljetuksen piirissä on tällä hetkellä vähemmän oppilaita kuin vuosina 2013 ja 2015. Eniten heitä on maaseutumaisissa ja vähiten kaupunkimaisissa kunnissa. Maaseutumaisissa kunnissa matkat ovat pitempiä, mutta kuljetusajat kuitenkin lyhyempiä kuin taajaan asutuissa kunnissa. Kuntien on saatava kuljetukset toimimaan niin, etteivät koulupäivät ole liian raskaita. Niiden tulisi myös systemaattisemmin kerätä palautetta oppilailta ja heidän huoltajiltaan. Toiveena on, että kaikki kunnat tarjoaisivat tulevaisuudessa pienimmille oppilailleen maksuttoman koulukyydin, jos heidän koulumatkansa yhteen suuntaan on yli kolme kilometriä.

Perustoimeentulotuen siirto Kelalle on aiheuttanut harmia heikoimmassa asemassa oleville

Toimeentulotuki jakautuu täydentävään ja ehkäisevään tukeen, jota kunnat maksavat, sekä Kelalta saatavaan perustoimeentulotukeen. Sen hakemusten käsittely, tuen myöntäminen ja maksatus siirtyivät kunnilta Kelalle vuoden 2017 alusta. Uudistus ei sinällään heikentänyt ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen palveluja, mutta se aiheutti vaikeuksia monille asiakkaille. Kaikki eivät osanneet käyttää sähköisiä palveluja tarvittavan etuuden ja palvelujen saamiseksi. Eniten uudistus koetteli heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä, kuten etäällä palveluista asuvia vanhuksia. Asiakkaiden yhdenvertaisuus palvelujen ja etuuksien saamisessa ei siis toteutunut. Sosiaalityön kehittämistä onkin jatkettava kunnissa ja panostettava erityisesti edellä mainittuihin asiakkaisiin. Tulosten perusteella suositellaan, että toimeentulotukiuudistuksen kaltaiset laajat reformit toteutettaisiin tästedes vaiheittain, jotta vastaavat haitalliset ja kohtuuttomat tilanteet voitaisiin välttää.

Kuntien kulttuuripalveluja on parhaiten saatavilla kaupungeissa

Melkein jokaisessa kunnassa oli vuonna 2017 musiikkitoimintaa, esittävän taiteen esityksiä ja kulttuuritapahtumia. Kunnat kuitenkin huomioivat hyvin eri tavoin kulttuuripalvelujensa saatavuuden ja saavutettavuuden. Pysyvä ammatillinen kulttuuritoiminta keskittyi kaupunkimaisiin kuntiin. Museoiden saatavuus oli parempaa kuin teattereiden ja orkestereiden. Olisi toivottavaa, että kulttuuripalveluita olisi enemmän saatavilla. Parannettavaa olisi myös asukkaiden ja eri väestöryhmien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksissa, kun kulttuuripalveluja suunnitellaan. Lisäksi on tärkeä varmistaa, että kuntien taloudelliset ja toiminnalliset resurssit riittävät kulttuuritoiminnan järjestämiseen osana peruspalveluita.

Nuoria pitäisi kuulla kunnissa enemmän

Nuorilla on monipuolisempia vaikuttamismahdollisuuksia suuremmissa kunnissa, joskin niitä on pienemmissäkin melko hyvin. Kuntien tulisi kuitenkin ottaa enemmän käyttöön sellaisia osallistumismenetelmiä, jotka vastaavat nuorten omia tarpeita ja toiveita. Nuorille on annettava mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua toivomillaan tavoilla. Kaikissa kunnissa ei ole nuorisovaltuustoa, ja tältä osin kuntalaki ei toteudu. Nuorten kuuleminen ei voi olla yksin nuorisotoimen harteilla. Nuorten tekemät aloitteet on myös otettava huomioon. Kunnissa nuorilla on mahdollisuus kasvattaa taitojaan, kokea kuulumista ryhmään sekä saada ensimmäiset positiiviset kokemuksensa siitä, miten on mahdollista osallistua oman lähiympäristönsä parantamiseen ja muuttamiseen.

Nykyresurssit riittävät kohtalaisiin liikuntapalveluihin kunnissa

Koska kunnallisille liikuntapalveluille ei ole asetettu määrällistä eikä laadullista tavoitetasoa, on vaikea arvioida, ovatko kuntien liikuntaan liittyvät peruspalvelut näillä mittarein riittäviä. Kuntien liikuntatoimen resursointia on kuitenkin selvitetty: kokonaismenot ja toimintamenot ovat kasvaneet aikaisempiin selvityksiin verrattuna, mutta henkilöstö on sen sijaan vähentynyt. Tämänhetkisillä resursseilla kuntien liikuntatoimien palvelut pystytään tuottamaan kohtalaisen hyvin. Tulevaisuudessa tavoitteena on määritellä kuntien liikuntapalveluiden suositeltava tavoitetaso.

Lasten lukemista ja lukutaitoa voitaisiin edistää paremmin toimivalla yhteistyöllä

Kuntien kirjastot näkevät keskeiseksi ja merkitykselliseksi tehtäväkseen edistää lasten lukemista ja lukuharrastusta. Kuitenkin vain neljännes kirjastoista arvioi henkilöstöresurssinsa olevan riittäviä. Kirjastot toivoivatkin alueellista yhteistyötä ja koordinointia lastenkirjastotyön, lukemisen ja lukutaidon edistämiseen. Lapsille suunnatut kirjastopalvelut painottuvat tällä hetkellä perinteisiin satutunteihin, lukudiplomeihin sekä kirjastonkäytön ja tiedonhankintataitojen opetukseen. Lähes kaikki kirjastot tekevät yhteistyötä koulutoimen kanssa. Kuntien olisi syytä ottaa lastenkirjastopalvelut osaksi lapsi- ja perhepalvelujen kehittämistyötään.

Pelastusviranomaisten valvontatyössä ilmeni vaihtelua

Pelastustoimi tekee viranomaisvalvontaa, kuten palotarkastuksia, joita saa tehdä vain alueen pelastusviranomainen. Aluehallintovirastot tarkastelivat jokaista Suomen 22 pelastuslaitosta ja löysivät eroja valvonnan suunnittelusta ja toteuttamisesta, jälkivalvonnasta, omavalvonnasta sekä valvonnan kustannuksiin liittyvistä asioista. Vaihtelevuus on johtanut palveluiden ali- tai ylitarjontaan valtakunnallisesti. Valvonta tulisi pyrkiä järjestämään niin, että kansalaisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tarvitsemansa tiedot ja palvelu.

Lisätietoja:

Varhaiskasvatusoikeuden toteutuminen:
Lea Karjomaa, opetustoimen ylitarkastaja, Lounais-Suomen AVI, p. 0295 018 077, etunimi.sukunimi@avi.fi

Esi- ja perusopetuksen koulukuljetusten toteutuminen:
Toni Saarivirta, opetustoimen ylitarkastaja, Länsi- ja Sisä-Suomen AVI, p. 0295 018 816, etunimi.sukunimi@avi.fi

Perustoimeentulotuen ja Kela-siirron vaikutukset kunnissa:
Laura Kestilä, tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 029 524 8795
Minna Kivipelto, tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 0295247760
Hannele Tanhua, erikoissuunnittelija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 0295246126
etunimi.sukunimi@thl.fi

Kulttuuripalvelujen saatavuus ja saavutettavuus:
Minna Ruusuvirta, tutkija, p. 050 326 8014
Vappu Renko, tutkija, p. 050 566 0360
etunimi.sukunimi@cupore.fi

Nuorten osallistuminen ja kuuleminen kunnissa:
Kirsi-Marja Stewart, nuorisotoimen ylitarkastaja, Pohjois-Suomen AVI, p. 0295 017 652, etunimi.sukunimi@avi.fi

Kunnan liikuntapalvelujen tuottamiseen osoittamat taloudelliset resurssit:
Kristian Åbacka, ylitarkastaja, Etelä-Suomen AVI, p. 0295 016 537
Ilpo Piri, ylitarkastaja, Etelä-Suomen AVI, p. 0295 016 559

Kirjastopalvelut lasten (alle 15-vuotiaat lapset ja nuoret) lukemisen ja lukutaidon edistäjinä:
Eeva Hiltunen, kirjastotoimen ylitarkastaja, Itä-Suomen AVI, p. 0295 016 513

Pelastustoimen suorittama viranomaisvalvonta:
Mika Kurvinen, pelastusylitarkastaja, Pohjois-Suomen AVI, p. 0295 017 590

Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@avi.fi.

Patio – tieto paikallaan

#peruspalvelut
#AVIarvioi

 


Päivitetty

Oikopolut