Usein kysytyt kysymykset

Alkoholiasiat |Asunto-osakeyhtiö| Elintarvikevalvonnan Oiva-järjestelmä | Hengenpelastusmitali | Koronavirus COVID-19 Koulutukset| Kunnan terveystarkastajat| Luotot | Perintä |Talletukset | Tupakka | TyösuojeluValtionavustukset | Vanhusten hoitopalvelujen valvonta | Vesiasiat |Väestönsuojat |Välitysliikeet|

Koronavirus COVID-19

Varhaiskasvatus | Perusopetus, muu opetus ja oppilaitokset | Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset | Terveydenhuolto | Sosiaalipalvelut Kirjastot| Alkoholi ja ravintolat | Nuoriso ja nuorisotyöMuut aiheet

 

Uusimmat kysymykset

päivitetty 27.3.2020

Alkoholi ja ravintolat

  1. Monet ravintolat sulkevat ovensa tilapäisesti koronatilanteen takia. Täytyykö anniskeluluvan keskeytyksestä ilmoittaa anniskelulupaviranomaiselle/aluehallintovirastolle?
  2. Mahdollistaako lakiehdotus ravintoloiden sulkemisesta alkoholijuomien myynnin ravintoloista mukaan asiakkaille?
  3. Voiko alkoholijuomia toimittaa kotiinkuljetuksena?
  4. Miten anniskeluravintolaan haetaan alkoholin ulosmyyntilupaa? Mitkä ovat edellytykset luvan myöntämiselle?
  5. Onko alkoholin ulosmyynnille jotain rajoituksia esim. kellonaikojen tai viikonpäivien suhteen?
  6. Kuinka kauan alkoholin ulosmyyntiluvan saaminen kestää?
  7. Mitä tapahtuu tapahtumaan jo myönnetylle määräaikaiselle anniskeluluvalle ja voiko maksua saada takaisin?
  8. Voiko aluehallintovirastossa vireillä olevan määräaikaisen anniskelulupahakemuksen peruuttaa?
  9. Voiko vireillä olevan lupahakemuksen ilmoitettua ajankohtaa muuttaa ja kuinka tämä tapahtuu?
  10. Saako ravintoloitsija hyvitystä anniskelun valvontamaksusta ajalta, jolloin ravintola on määrätty pidettäväksi kiinni?
  11. Mikä on aluehallintovirastojen rooli tilanteessa, jossa hallitus määrää ravintolat suljettaviksi?
  12. Vaikuttaako ravintoloiden sulkeminen nykyisiin vähittäismyyntilupiin?

Yksityinen terveydenhuolto

  1. Miten toimitaan tilanteessa, jossa nyt poikkeustilanteessa syntyy tarve itsenäisten ammatinharjoittajien ja oman yhtiönsä kautta työskentelevän hoitohenkilöstön siirtämiseen toiseen toimintayksikköön, jossa heillä ei ole lupaa/johon ei ole tehty rekisteröintiä itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisesta?
  2. Onko mahdollista ottaa käyttöön sellaisia tiloja, joita ei ole tarkastettu ja jotka eivät ole luvassa, kun tavoitteena on eristää mahdolliset koronatartunnan saaneet muista potilaista tai hoitaa riskiryhmään kuuluvia omissa tiloissaan?
  3. Palvelujen tuottaja ei ole aikaisemmin tarjonnut etäpalveluja, edellytetäänkö nyt luvan muutosta? Miten potilaan tunnistaminen etäpalveluissa tulisi toteuttaa? Mitä etäpalveluissa tulee ottaa huomioon?
  4. Mitä edellytyksiä lupahallinto asettaa testaustoiminnan aloittamiselle?
     

Muita aiheita

  1. Voiko työnantaja määrätä yli 70-vuotiaan työntekijän lähtemään töistä kotiin?
  2. Miten kuntien sosiaalihuollon pitää toimia koronavirustilanteen osalta?

 

A. Varhaiskasvatus

  1. Mitä hallituksen linjaukset tarkoittavat varhaiskasvatuksen osalta?
  2. Koskeeko avien määräys yleisötilaisuuksien rajoittamisesta kymmeneen henkilöön myös varhaiskasvatusta?
  3. Peritäänkö varhaiskasvatuksen asiakasmaksut, vaikka lapsi hoidettaisiin kotona?
  4. Vaikuttaako varhaiskasvatuksen maksuihin, jos varhaiskasvatuksessa oleva lapsi tai lapset määrätään karanteeniin?
  5. Säilyykö subjektiivinen oikeus 20 tuntia viikossa järjestettävään varhaiskasvatukseen poikkeusoloissa?
  6. Onko yksityisen varhaiskasvatuksen palveluntuottajan edelleen järjestettävä varhaiskasvatusta?
  7. Voidaanko varhaiskasvatusta keskittää sulkemalla osa yksiköistä ja siirtämällä lapsia toisiin päiväkoteihin?
     

B. Perusopetus, muu opetus ja oppilaitokset

  1. Mitä hallituksen 16.3.2020 tekemä ja 20.3.2020 päivittämä linjaus tarkoittaa koulujen ja oppilaitosten osalta?
  2. Miten oppilaitos määritellään? Kattaako tämä kaiken peruskouluista korkeakouluihin?
  3. Pitääkö myös taiteen perusopetusta tarjoavien oppilaitosten tilat sulkea? 
  4. Voiko ammatillisen toisen asteen oppilaitosten tiloja pitää osittain auki?
  5. Pitääkö myös korkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoimintaan käytetyt tilat sulkea? Voidaanko oppilasvalinnat pitää korkeakoulujen tiloissa?
  6. Kuuluvatko työväenopistot, kansanopistot ja vastaavat vapaan sivistystyön rajoitusten piiriin? Entä taiteen perusopetuksen oppilaitokset?
  7. Mistä koulu/kunta saa tarkempia ohjeita ja lisäneuvoja opetuksen järjestämisestä?
  8. Koskeeko rajattu oikeus lähiopetukseen myös niitä toisen asteen opiskelijoita, joilla on päätös erityisestä tuesta?
  9. Miten valmiuslain perusteella säädetyn valtioneuvoston asetuksen kohta "erityisen tuen päätöksen saaneet" tulkitaan?
  10. Miten oppilaiden ruokailu järjestetään?
  11. Onko oppilailla velvollisuus osallistua opetukseen, jos koulu tarjoaa sitä etäopetuksena?
  12. Mitä jos huoltajat eivät pysty tukemaan lastaan etäopinnoissa?
  13. Voivatko huoltajat ilmoittaa, että lapsi ei osallistu etäopetukseen, koska kotona ei ole riittäviä digilaitteita tai digiosaamista?
  14. Jos koulut ovat monta viikkoa kiinni, jatketaanko kouluvuotta kesäkuulle?
  15. Voiko peruskouluja ja lukioita käyttää etätyöhön (eli opettajat kouluilla)?
  16. Voiko oppilaitoksissa tehdä rakennusten siivous-, huolto- ja korjaustöitä?

Linkkejä muiden viranomaisten lisätietoon ja ohjeistukseen kouluista ja opetuksesta

C. Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

  1. Mitä yleisötilaisuuksia ja kokouksia aluehallintovirastojen 17.3.2020 antamat määräykset koskevat?
  2. Koskeeko avien määräys kieltää yli 10 henkilön julkiset kokoontumiset myös yrityksiä?
  3. Koskeeko avien määräys kieltää yli 10 henkilön julkiset kokoontumiset myös yhtiökokouksia?
  4. Koskeeko avien määräys kieltää yli 10 henkilön kokoontumiset myös huvipuistoja, tivoleja ja sirkuksia?
  5. Koskeeko avien määräys kieltää yli 10 henkilön kokoontumiset myös elokuvateattereita, teattereita, näyttelyitä ja konsertteja?
  6. Miksi avien määräys kieltää yli 10 henkilön julkiset kokoontumiset ei koske kauppojen, kauppakeskusten, ravintoloiden, laskettelukeskusten ja muiden vastaavien tahojen normaalia toimintaa?
  7. Koskeeko avien määräys kieltää yli 10 henkilön kokoontumiset kunnanvaltuuston ja hallituksen kokouksia?
  8. Kuka valvoo, että kiellettyjä tilaisuuksia ei järjestetä?
  9. Kuuluvatko risteilyillä järjestettävät yleisötilaisuudet rajoitusten piiriin?
  10. Koskeeko avien määräys kieltää yli 10 henkilön kokoontumiset myös yhdistysten, kuten AA-liikkeen tilaisuuksia ja kokouksia?
  11. Kuka maksaa tilaisuuden tai toiminnan peruuttamisesta yritykselle aiheutuvat kulut?
  12. Milloin kuntosalit suljetaan?
  13. Onko pitopalveluyrityksen toteutettava asiakkaan häiden/hautajaisten tai vastaavien yksityisten tapahtumien tarjoilu, jos tilaisuuden osallistujamäärä on enemmän kuin 10 henkilöä? 
  14. Koskeeko 10 henkilön rajoitus myös hautajaisia, häitä ja ristiäisiä?  
  15. Kuntosalien aukiolo poikkeusoloissa - miksemme voi hyödyntää keskeytysvakuutusta?
  16. Voiko Megazone, HopLop, isot tenniskeskukset ja muut vastaavat vapaa-ajan toimintakeskukset toimia normaalisti, nyt kun yli 10 henkilön yleisötilaisuudet on kielletty?  

Hyödyllisiä linkkejä

D. Terveydenhuolto

  1. Onko SPR:n Veripalvelulla lupa käyttää suljetuksi määrättyjä tiloja verenluovutuksen järjestämistä varten? 
  2. Kuka voi antaa terveydenhuollon etäpalveluja ja mitä tulee huomioida, kun vastaanottotoiminta toteutetaan etävastaanottona?  
  3. Onko hoitotakuu voimassa poikkeusolojen aikana? 
  4. Voivatko yksityiset terveydenhuollon yritykset, kuten hierojat ja fysioterapeutit, jatkaa toimintaansa normaalisti koronatilanteesta huolimatta?
  5. Kuka koordinoi muuhun kuin hoitolaitoskäyttöön tarkoitettujen tilojen ottamista hoitolaitoskäyttöön koronavirusepidemian aikana?

Yksityinen terveydenhuolto

  1. Miten toimitaan tilanteessa, jossa nyt poikkeustilanteessa syntyy tarve itsenäisten ammatinharjoittajien ja oman yhtiönsä kautta työskentelevän hoitohenkilöstön siirtämiseen toiseen toimintayksikköön, jossa heillä ei ole lupaa/johon ei ole tehty rekisteröintiä itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisesta?
  2. Onko mahdollista ottaa käyttöön sellaisia tiloja, joita ei ole tarkastettu ja jotka eivät ole luvassa, kun tavoitteena on eristää mahdolliset koronatartunnan saaneet muista potilaista tai hoitaa riskiryhmään kuuluvia omissa tiloissaan?
  3. Palvelujen tuottaja ei ole aikaisemmin tarjonnut etäpalveluja, edellytetäänkö nyt luvan muutosta? Miten potilaan tunnistaminen etäpalveluissa tulisi toteuttaa? Mitä etäpalveluissa tulee ottaa huomioon?
  4. Mitä edellytyksiä lupahallinto asettaa testaustoiminnan aloittamiselle?

E. Sosiaalipalvelut

  1. Miten kuntien sosiaalihuollon pitää toimia koronavirustilanteen osalta?
  2. Lastensuojelu: Voidaanko sijoitettujen lasten ns. kotilomia perua?
  3. Kieltääkö hallituksen linjaus vierailut tehostetun palveluasumisen yksiköissä, kuten vanhainkodeissa?

F. Kirjastot

  1. Kirjastot ovat suljettuina. Mistä saan lukemista?
  2. Palvelevatko kirjastoautot? Entä omatoimikirjastot?
  3. Miten voin käyttää kirjastojen e-kirjoja?
  4. Miten lainat uusitaan? Miten sakkojen käy? Miten varausten käy? 
  5. Mistä löydän aineistoja lapsille?
  6. Haluaisin lainata kirjastosta elokuvia. Miten se onnistuu nyt?
  7. Miksi kirjastot suljetaan?

G. Alkoholi ja ravintolat

  1. Voiko ravintolassa järjestää bingoa, karaokea, tietovisaa tms. toimintaa?
  2. Voivatko valmistuskeittiöt jatkaa toimintaansa kampusalueella, vaikka ne ovat yliopiston vuokraamissa tiloissa? Voivatko ravintolat myydä take-away ruokaa henkilöstölle ja myös opiskelijoille ravintolasta käsin?
  3. Ravintolamme kokilla on epäilty koronavirustartunta. Voiko ravintolan pitää auki?
  4. Monet ravintolat sulkevat ovensa tilapäisesti koronatilanteen takia. Täytyykö anniskeluluvan keskeytyksestä ilmoittaa anniskelulupaviranomaiselle/aluehallintovirastolle?
  5. Mahdollistaako lakiehdotus ravintoloiden sulkemisesta alkoholijuomien myynnin ravintoloista mukaan asiakkaille?
  6. Voiko alkoholijuomia toimittaa kotiinkuljetuksena?
  7. Miten anniskeluravintolaan haetaan alkoholin ulosmyyntilupaa? Mitkä ovat edellytykset luvan myöntämiselle?
  8. Onko alkoholin ulosmyynnille jotain rajoituksia esim. kellonaikojen tai viikonpäivien suhteen?
  9. Kuinka kauan alkoholin ulosmyyntiluvan saaminen kestää?
  10. Mitä tapahtuu tapahtumaan jo myönnetylle määräaikaiselle anniskeluluvalle ja voiko maksua saada takaisin?
  11. Voiko aluehallintovirastossa vireillä olevan määräaikaisen anniskelulupahakemuksen peruuttaa?
  12. Voiko vireillä olevan lupahakemuksen ilmoitettua ajankohtaa muuttaa ja kuinka tämä tapahtuu?
  13. Saako ravintoloitsija hyvitystä anniskelun valvontamaksusta ajalta, jolloin ravintola on määrätty pidettäväksi kiinni?
  14. Mikä on aluehallintovirastojen rooli tilanteessa, jossa hallitus määrää ravintolat suljettaviksi?
  15. Vaikuttaako ravintoloiden sulkeminen nykyisiin vähittäismyyntilupiin?

H. Nuoriso ja nuorisotyö

  1. Voiko kunnassa lomauttaa nuorisotyöntekijöitä koronaviruksesta johtuvien poikkeusolojen aikana? 
  2. Järjestämme lasten ja nuorten harrastustoimintaa etäkerhona. Voiko näin toimia? Ovatko näistä kerhoista tulevat kustannukset hyväksyttäviä?
  3. Miten koronaviruksesta johtuvat rajoitukset vaikuttavat etsivään nuorisotyöhön?
  4. Onko nuorten mahdollista jatkaa sopimuksellista toimintaansa nuorten työpajalla, jos pajalla pystytään tarjoamaan heille tavoitteellista etä- tai virtuaalivalmennusta?

X. Muut aiheet

  1. Miten koronaviruksesta johtuvat poikkeusolot vaikuttavat työntekijän oikeuksiin ja velvollisuuksiin?
  2. Voiko työnantaja määrätä yli 70-vuotiaan työntekijän lähtemään töistä kotiin?
  3. Miten koronaviruksesta johtuvat poikkeusolot vaikuttavat avin myöntämiin valtionavustuksiin? 
  4. Kumosivatko avien 17.3.2020 tekemät määräykset 13.3.2020 tehdyt määräykset?
  5. Mikä on aluehallintovirastojen rooli koronavirustilanteen hoidossa?
  6. Miten eri viranomaisten vastuut ovat jakautuneet koronavirustilanteen hoitamisessa?

A. Varhaiskasvatus

1. Mitä hallituksen linjaukset tarkoittavat varhaiskasvatuksen osalta?

Varhaiskasvatusta järjestetään kaikille lapsille ja perheille, joiden lasten hoitoa ei ole voitu järjestää muulla tavoin. Varhaiskasvatuksen palveluja voivat käyttää kaikki sitä tarvitsevat lapset ja perheet. Valtioneuvoston suositus on, että vanhemmat hoitavat mahdollisuuksien mukaan lapset kotona.

Takaisin alkuun

2. Koskeeko avien määräys yleisötilaisuuksien rajoittamisesta kymmeneen henkilöön myös varhaiskasvatusta?

Kokoontumisrajoitukset eivät koske varhaiskasvatusta. On silti suositeltavaa työskennellä tavanomaista pienemmissä ryhmissä tartuntavaaran vuoksi sekä tehostaa siivousta ja käsihygieniaa.

Lisätietoa siivouksesta on Työterveyslaitoksen verkkosivuilla: Ohjeistus siivoukseen covid-19-tartuntojen ehkäisemiseksi

Takaisin alkuun

3. Peritäänkö varhaiskasvatuksen asiakasmaksut, vaikka lapsi hoidettaisiin kotona?

Lue opetus- ja kulttuuriministeriön linjaus

Takaisin alkuun

4. Vaikuttaako varhaiskasvatuksen maksuihin, jos varhaiskasvatuksessa oleva lapsi tai lapset määrätään karanteeniin?

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaissa ei ole käsitettä karanteeni. Kunnat voivat tehdä maksujen perimisestä ja mahdollisista maksujen alennuksista omia päätöksiään. Hallitus suosittelee, että poissaolo huomioidaan asiakasmaksuissa.

Takaisin alkuun

5. Säilyykö subjektiivinen oikeus 20 tuntia viikossa järjestettävään varhaiskasvatukseen poikkeusoloissa?

Kyllä, subjektiivinen oikeus 20 viikkotunnin varhaiskasvatukseen on yhä voimassa, koska hallitus ei ole päättänyt rajoittaa kuntien velvollisuutta järjestää varhaiskasvatusta. Niin kauan kuin uutta päätöstä ei ole tehty, subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen 20 tuntia viikossa on voimassa. Hallitus suosittelee kuitenkin, että ne vanhemmat ja huoltajat, jotka voivat hoitaa lapsen kotona, tekevät niin.

Takaisin alkuun

6. Onko yksityisen varhaiskasvatuksen palveluntuottajan edelleen järjestettävä varhaiskasvatusta?

Lue opetus- ja kulttuuriministeriön linjaus

7. Voidaanko varhaiskasvatusta keskittää sulkemalla osa yksiköistä ja siirtämällä lapsia toisiin päiväkoteihin?

Lähtökohtaisesti lapsia ei suositella siirrettävän toimipaikasta toiseen, vaan varhaiskasvatus tulisi järjestää sitä tarvitseville lapsille ja perheille tutussa varhaiskasvatuspaikassa. Tällä pyritään myös ehkäisemään epidemian leviämistä.

Takaisin alkuun


B. Perusopetus, muu opetus ja oppilaitokset

1. Mitä hallituksen 16.3.2020 tekemä ja 20.3.2020 päivittämä linjaus tarkoittaa koulujen ja oppilaitosten osalta?

Hallituksen vahva suositus on yhä, että myös peruskoulun 1-3 luokkien oppilaat jäisivät edelleen kotona tapahtuvaan etäopetukseen, jos se on heille mahdollista. Rajoitusten ensisijaisena pyrkimyksenä on ehkäistä koronavirusepidemian leviäminen. Tältä osin linja ei ole muuttunut.

Koronaviruksesta johtuvissa poikkeusoloissa lähiopetusoikeus rajattiin aluksi niihin oppilaisiin, joiden huoltajat työskentelevät yhteiskunnan kannalta kriittisillä toimialoilla. Lähiopetusoikeutta ei kuitenkaan ollut mahdollista rajata kriittisten alojen luettelon perusteella, koska se ei ole juridisesti riittävän tarkkarajainen perustellakseen lasten erilaisen kohtelun. Tämän huomioi myös sivistysvaliokunta lausunnossaan.

Tavoite on, että muutoksen vaikutus kouluissa jää mahdollisimman pieneksi. Muutos ei vaikuta 4. - 10. vuosiluokan oppilaisiin, joille ei järjestetä lähiopetusta lukuun ottamatta pidennetyn oppivelvollisuuden ja erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita.

Takaisin alkuun

2. Miten oppilaitos määritellään? Kattaako tämä kaiken peruskouluista korkeakouluihin?

Oppilaitoksiin kuuluvat perusopetusta antavat oppilaitokset, toisen asteen oppilaitokset (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset), yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä vapaan sivistystyön oppilaitokset ja taiteen perusopetuksen oppilaitokset. Tilastokeskus määrittelee oppilaitokseksi sellaisen hallinnollisen yksikön

  • jolla on rehtori tai muu johtaja
  • jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta
  • jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus
  • jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään
  • jonka toimintaa laki tai asetus säätelee
  • joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa
  • jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo.

Takaisin alkuun

3. Pitääkö myös taiteen perusopetusta tarjoavien oppilaitosten tilat sulkea? 

Kyllä, myös taiteen perusopetusta antavat oppilaitokset kuuluvat avien 17.3.2020 antaman määräyksen piiriin eli myös niiden tilat tulee sulkea. Lisätietoa on opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla: Taiteen perusopetus (minedu.fi)   

Takaisin alkuun

4. Voiko ammatillisen toisen asteen oppilaitosten tiloja pitää osittain auki? 

Ammatillisen toisen asteen oppilaitoksen tilat voidaan pitää osittainen käytössä. Esimerkiksi opiskelijoiden tutkintonäyttöjä voidaan järjestää koulun tiloissa noudattaen asianmukaisia varotoimenpiteitä. Lisätietoa: Koronavirus ja siihen varautuminen opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla

5. Pitääkö myös korkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoimintaan käytetyt tilat sulkea? Voidaanko oppilasvalinnat pitää korkeakoulujen tiloissa?

Tilojen sulkeminen ei lähtökohtaisesti koske yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimus,- kehitys- ja innovaatiotoiminnan käytössä olevia tiloja, erityisesti kriittisillä tutkimuksen aloilla. Lisäksi opiskelijavalinnat voidaan toteuttaa korkeakoulujen tiloissa noudattaen asianmukaisia varotoimia. Huoltotoimenpiteitä (ja muitakin toimia kuin lähiopetusta) voi tehdä oppilaitoksissa määräyksestä huolimatta.

Etäopiskelun ja tutkimustyön turvaamiseksi painetun aineiston rajoitettu lainaustoiminta korkeakoulujen kirjastoissa niiden ollessa suljettuna sallitaan toteutettuna siten, että asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuus varmistetaan.

Korkeakoulujen tilat voidaan pitää osittaisessa käytössä, jotta korkeakoulut voivat järjestää opiskelijoiden opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä opetusta, jota ei ole mahdollista toteuttaa muutoin kuin lähiopetuksena. Opetuksessa tulee huolehtia oppilaiden ja opiskelijoiden sekä opetushenkilöstön turvallisuudesta tila- ja hygieniajärjestelyin.

Lue asiasta tarkemmin opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta. Sivuilla on runsaasti yksityiskohtaista tietoa ja ohjeistusta korkeakoulujen tilojen käytöstä ja mm. opiskelijavalintojen toteuttamisesta.

Takaisin alkuun

6. Kuuluvatko työväenopistot, kansanopistot ja vastaavat vapaan sivistystyön rajoitusten piiriin? Entä taiteen perusopetuksen oppilaitokset?

Vapaan sivistystyön oppilaitokset kuuluvat hallituksen linjaamien rajoitusten piiriin. Niihin kuuluvat esimerkiksi työväenopistot ja kesäyliopistot. Vastaavat rajoitukset koskevat myös taiteen perusopetusta antavia oppilaitoksia (mm. musiikkiopistot).

Takaisin alkuun

7. Mistä koulu/kunta saa tarkempia ohjeita ja lisäneuvoja opetuksen järjestämisestä?

Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla on runsaasti tietoa ja linjauksia opetuksesta, kouluista ja varhaiskasvatuksesta.

Opetushallitus on julkaissut paljon ohje- ja tukimateriaalia kouluille ja oppilaitoksille poikkeuksellisia opetusjärjestelyjä varten. Ohjeistukset koskevat kaikkia kouluasteita. Opetushallituksen verkkosivut 

Lisäksi Opetushallitus vastaa koronavirukseen liittyviin kysymyksiin osoitteessa info@oph.fi virka-aikana klo 8.00-16.00. Neuvonta on tarkoitettu koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille, kouluille, oppilaitoksille ja varhaiskasvatuksen toimijoille sekä kansainvälisissä hankkeissa mukana oleville organisaatioille ja henkilöille.

Takaisin alkuun

8. Koskeeko rajattu oikeus lähiopetukseen myös niitä toisen asteen opiskelijoita, joilla on päätös erityisestä tuesta? 

Kyllä, ammatillisen toisen asteen opiskelijoilla, joilla on päätös erityisestä tuesta, on oikeus lähiopetukseen.  

Takaisin alkuun

9. Miten valmiuslain perusteella säädetyn valtioneuvoston asetuksen kohta "erityisen tuen päätöksen saaneet" tulkitaan?

Oppilailla, joilla on erityisen tuen päätös, on oikeus lähiopetukseen. Huoltajat ja koulu voivat sopia käytännön järjestelyistä yhdessä.

Takaisin alkuun

10. Miten oppilaiden ruokailu järjestetään?

Opetushallitus ohjeistaa sivuillaan ruokailun järjestämisestä poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen aikana.

Takaisin alkuun

11. Onko oppilailla velvollisuus osallistua opetukseen, jos koulu tarjoaa sitä etäopetuksena?

Lähtökohtaisesti oppilaalla, joka ei ole oikeutettu lähiopetukseen, on velvollisuus osallistua etäopetukseen. Koulu ohjeistaa oppilaat ja tarvittaessa myös huoltajat opiskeltavien tehtävien ja sisältöjen osalta. Koulu voi ohjeistaa oppilaita ja vanhempia myös sähköisten viestijärjestelmien välityksellä sinä aikana, kun lähiopetusta ei voida antaa.

Takaisin alkuun

12. Mitä jos huoltajat eivät pysty tukemaan lastaan etäopinnoissa?

Huoltajilla on velvollisuus auttaa lastaan opinnoissa kykyjensä mukaan. Jos huoltajat eivät pysty tukemaan lasta opiskelussa, he voivat pyytää ohjeita lapsen opettajalta.

Takaisin alkuun

13. Voivatko huoltajat ilmoittaa, että lapsi ei osallistu etäopetukseen, koska kotona ei ole riittäviä digilaitteita tai digiosaamista?

Huoltajilla on velvollisuus huolehtia siitä, että lapsi suorittaa oppivelvollisuutta. Koulun järjestämään etäopetukseen tulee osallistua mahdollisuuksien ja kykyjen mukaan. Jos huoltajat eivät pysty tukemaan lasta opiskelussa, he voivat pyytää ohjeita lapsen opettajalta. 

Takaisin alkuun

14. Jos koulut ovat monta viikkoa kiinni, jatketaanko kouluvuotta kesäkuulle?

Lue opetus- ja kulttuuriministeriön linjaus asiasta.

Takaisin alkuun

15. Voiko peruskouluja ja lukioita käyttää etätyöhön (eli opettajat kouluilla)?

Etäopetusjärjestelyissä voi olla eroja riippuen koulutuksen järjestäjästä ja käytössä olevista välineistä. Valtioneuvoston linjaus on se, että julkisen sektorin työntekijät ovat etätyössä, mikäli työtehtävät sen mahdollistavat. Työnantajalla on kuitenkin direktio-oikeus myös etätyön ja etäopetuksen aikana. Direktio-oikeus tarkoittaa sitä, että työnantaja voi tarvittaessa määrätä opettajan toteuttamaan lähiopetusta koululla tai etäopetusta ohjaamista koululta taikka kotoa käsin. Turvallisuusnäkökohtiin on luonnollisesti kiinnitettävä erityistä huomiota, mikäli opettajat antavat etäopetusta työpaikalla. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomioita myös työterveyslaitoksen ohjeistukseen viruksen torjunnassa työpaikoilla: https://hyvatyo.ttl.fi/koronavirus/ohje-tyontekijalle

Takaisin alkuun

16. Voiko oppilaitoksissa tehdä rakennusten siivous-, huolto- ja korjaustöitä?

Kyllä voi. Rakennusten siivous-, huolto- ja korjaustöitä ei ole kielletty.

Takaisin alkuun

Linkkejä muiden viranomaisten ja toimijoiden lisätietoon ja ohjeistukseen kouluista ja opetuksesta

 


C. Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

 

1. Mitä yleisötilaisuuksia ja kokoontumisia aluehallintovirastojen 17.3.2020 antamat määräykset koskevat?

Aluehallintovirastojen 17.3. antamat määräykset koskevat yleisiä kokouksia ja yleisötilaisuuksia. Määräyksen mukaan yli 10 hengen yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien järjestäminen on kielletty.

Yli 10 hengen kansalaistilaisuuksien koollekutsuminen on kielletty. Kielto koskee yleisölle järjestettävää avointa kokousta riippumatta siitä, pidetäänkö se sisätiloissa tai ulkona.

Yleinen kokous tarkoittaa tilaisuutta, johon muutkin kuin nimenomaisesti kutsutut voivat osallistua tai jota he voivat seurata.

Yleisötilaisuus on pääsääntöisesti yli 10 hengen tilaisuus, johon osallistuja osallistuu omasta aloitteestaan. Tällaisia tilaisuuksia ovat mm. yleisölle avoimet huvitilaisuudet, näytökset, kilpailut ja muut niihin rinnastuvat tilaisuudet, kuten teatteri-, ooppera- ja elokuvanäytökset sekä konsertit ja näyttelyt, samoin kuin messut, kilpailut ja urheilutapahtumat.

Avien 17.3.2020 antamat määräykset eivät koske kauppoja ja kauppakeskuksia, ravintoloita, yökerhoja ja kahviloita. Ne eivät kuitenkaan saa järjestää yli 10 hengen yleisötilaisuuksia. Lisäksi hallitus suosittelee, että tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla vältetään.

Vastausta päivitetty 19.3.: toisin kuin aiemmin oli linjattu, myös elokuvateatterit kuuluvat avien 17.3.2020 antaman määräyksen piiriin. Elokuvateatterit voivat jatkaa toimintaansa, jos näytöksiin päästetään enintään 10 henkilöä kerrallaan. Elokuvateatterit kuitenkin suositellaan suljettaviksi.

Lue lisää yleisistä kokouksista ja yleisötilaisuuksista oikeusministeriön sivuilta

Yleisötilaisuudesta avin sivuilla

Takaisin alkuun

2. Koskeeko avien määräys kieltää yli 10 henkilön julkiset kokoontumiset myös yrityksiä?

Avien määräys ei koske työpaikkojen normaalia toimintaa. Työpaikoilla ei kuitenkaan saa järjestää yli 10 hengen yleisötilaisuuksia. Suositeltavaa on, että työpaikoilla hyödynnetään etätyötä mahdollisuuksien mukaan. Lisätieota Työterveyslaitoksen ohjeista työpaikoille: hyvatyo.ttl.fi

Takaisin alkuun

3. Koskeeko avien määräys kieltää yli 10 henkilön julkiset kokoontumiset myös yhtiökokouksia?

Yleisötilaisuuksina pidetään myös yhdistysten kokouksia ja yhtiökokouksia. Määräyksen rajana on 10 henkilöä, joten pienten yhtiöiden ja yhteisöjen kokoukset voidaan pitää.

Isompia kokouksia kannattaa lykätä, jos sovellettava lainsäädäntö ja yhtiöjärjestys sen mahdollistavat. Jos määräaika on umpeutumassa, joutuu yhteisön johto arvioimaan, onko kokousta parempi lykätä vai yrittää toteuttaa se poikkeusjärjestelyillä kuten valtakirjoilla tai etäyhteyksillä tai jakamalla osallistujat useisiin pienempiin tiloihin, joissa on enintään 10 henkilöä kussakin. Tällöin pitää kuitenkin varmistaa, että kaikki halukkaat pystyvät osallistumaan kokoukseen tasavertaisesti. 

Vastuu kokousten järjestämisestä osakkaille turvallisella tavalla on aina yhtiöllä.

Takaisin alkuun

4. Koskeeko avien määräys kieltää yli 10 henkilön kokoontumiset myös huvipuistoja, tivoleja ja sirkuksia?

Kyllä, avien määräys kieltää yli 10 henkilön yleisötilaisuudet koskee tivoleja, sirkuksia ja huvipuistoja.

Aluehallintovirastojen määräysten lisäksi hallitus on 16.3.2020 linjannut, että valtion ja kuntien kulttuurilaitokset ja monet muut julkiset kokoontumistilat suljetaan. Sulkeminen koskee seuraavia:

  • museot
  • teatterit
  • Kansallisooppera
  • kulttuuritalot
  • kirjastot
  • kirjastoautot
  • Kansallisarkiston salipalvelut
  • harrastustilat ja -paikat
  • uimahallit ja muut urheilutilat
  • nuorisotilat, kerhotilat ja järjestöjen kokoontumistilat
  • vanhusten päivätoiminta
  • kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset

Takaisin alkuun

5. Koskeeko avien päätös myös elokuvateattereita, teattereita, konsertteja ja näyttelyitä?

Oikeusministeriön 18.3.2020 antaman linjauksen mukaan myös elokuvateatterit kuuluvat avien yleisötilaisuuksia koskevan määräyksen piiriin. Elokuvateatterit saavat olla auki, mutta niitä suositellaan suljettavaksi hallituksen linjauksen mukaisesti. Ne voivat myös näyttää elokuvia, mutta ne eivät saa päästää näytöksiin enempää kuin 10 henkeä kerrallaan.

Myös autoille tarkoitetut drive in -elokuvanäytösten tai esimerkiksi lentokoneita hyödyntävien elokuvanäytösten järjestäminen on kielletty, jos niihin osallistuu yli 10 henkilöä. 

Myös teatterit, konsertit, näyttelyt ja vastaavat kuuluvat määräyksen piiriin.

Lisätietoa oikeusministeriön sivuilta

Takaisin alkuun

6. Miksi avien määräys kieltää yli 10 henkilön julkiset kokoontumiset ei koske kauppojen, kauppakeskusten, ravintoloiden, laskettelukeskusten ja muiden vastaavien tahojen normaalia toimintaa?

Laissa tarkoitetun yleisötilaisuuden määritelmä ei täyty esimerkiksi ravintolatoiminnassa tai yksilöllisten palvelujen tarjonnassa (esimerkiksi kampaamo- ja parturitoiminta, muut yksilölliset hyvinvointipalvelut, fysioterapia, hieronta). Toki näissäkin toiminnossa on perusteltua, että palveluntarjoaja ottaa poikkeusolot ja hallituksen suositukset huomioon ja pyrkii esimerkiksi väljentämään asiakkaiden etäisyyksiä.

Ravintoloissa, yökerhoissa, kahviloissa ja muissa vastaavissa tiloissa ei kuitenkaan saa järjestää yli 10 hengen yleisötilaisuuksia, kuten kilpailuja.

Laki ei velvoita sulkemaan kauppakeskuksia, asemarakennuksia ja vastaavia yleisön käytössä olevia tiloja. Myös laskettelukeskukset ovat tällaisia tiloja. Näidenkin osalta on erittäin suositeltavaa, että asiakkaat itse ottavat poikkeusolot ja hallituksen suositukset huomioon. Kyseessä on kokoontumisrajoitus, ei liikkumiskielto.

Hallituksen linjausta ei ole tarkoitettu rajoittamaan yritystoimintaa tai estämään asiakkaiden palvelemista. Tarvittaessa palveluntarjoajan on perusteltua muuttaa toimintatapojaan ja pyrkiä palvelemaan ihmisiä yksilöllisemmin tai pienempinä ryhminä.

Takaisin alkuun

7. Koskeeko avien määräys kieltää yli 10 henkilön kokoontumiset kunnanvaltuuston ja hallituksen kokouksia?

Aluehallintovirastojen määräys ei kunnallisen päätöksenteon osalta koske lautakuntien ja hallitusten kokouksia, koska ne eivät ole yleisölle avoimia. Valtuuston kokouksen voi järjestää, jos paikan päälle ei päästetä yleisöä seuraamaan kokouksen kulkua. Kokouksen julkisuuden voi toteuttaa esimerkiksi verkkolähetyksenä. Mahdollisuuksien mukaan kuntien tulisi suosia verkkokokouksia omassa toiminnassaan.

Takaisin alkuun

8. Kuka valvoo, että kiellettyjä tilaisuuksia ei järjestetä?

Valtioneuvosto korostaa, että jokaisella aikuisella ihmisellä on vastuu noudattaa rajoituksia ja ohjeistuksia.

Määräys yli 10 henkilön tilaisuuksien kieltämiseksi perustuu tartuntatautilakiin, jossa ei tätä säännöstä (58 §) koskevaa rangaistussäännöstä ole. Se vaikuttaa myös kokoontumislain soveltamiseen, jota poliisi valvoo. Kokoontumislain vastainen toiminta voi olla rangaistavaa kokoontumisrikkomuksena, jolloin maksimirangaistus on sakko.

Takaisin alkuun

9. Kuuluvatko risteilyillä järjestettävät yleisötilaisuudet rajoitusten piiriin?  

Yleisötilaisuudella tarkoitetaan pääsääntöisesti yli 10 hengen tilaisuutta, johon osallistuja voi osallistua omasta aloitteestaan. Tällaisia tilaisuuksia ovat mm. yleisölle avoimet huvitilaisuudet, näytökset, kilpailut ja muut tähän rinnastettavat tilaisuudet.  

Aluksen kuuluessa Suomen valtion toimivallan piiriin tulee noudattaa maan lakia. Tartuntatautilain perusteella avit ovat antaneet määräyksen, jolla kielletään yli 10 henkilön kokoontumiset julkisessa tilassa Manner-Suomessa. Tartuntatautilain ja tehdyn määräyksen perusteella risteilyaluksella ei tulisi järjestää yli 10 henkilön yleisötilaisuutta. Laivaliikenteen osalta on mahdotonta antaa yksiselitteistä vastausta kaikkien tilanteiden varalta. On hyvä huomioida, että hallitus suosittelee välttämään matkustamista. 

Takaisin alkuun

10. Koskeeko avien määräys kieltää yli 10 henkilön kokoontumiset myös yhdistysten, kuten AA-liikkeen tilaisuuksia ja kokouksia?

Yli 10 hengen yleisötilaisuudet ovat kiellettyjä. Yleisötilaisuuksina pidetään myös yhdistysten kokouksia. Tähän on kuitenkin poikkeuksia. Kokouksia ei saa järjestää, jos niihin osallistuminen edellyttää kutsua tai tietyn yhteisön jäsenyyttä, paitsi jos tilaisuutta voi osanottajien lukumäärän, tilaisuuden laadun tai muiden erityisten syiden perusteella pitää luonteeltaan yksityisenä. Aluehallintovirasto ei ota kantaa AA-ryhmän kokoontumisen luonteeseen.  

Tartuntatautilain tarkoituksena on rajoittaa ja ehkäistä tartuntavaaraa tilanteissa, joissa ihmiset ovat keskenään läheisessä kontaktissa, mikä lisää riskiä tartunnalle. Tilaisuuden järjestämistä pohdittaessa on syytä kiinnittää huomiota vallitsevaan tilanteeseen. Vaikka lain nojalla määrätyt kiellot ja rajoitteet eivät suoraan koskisikaan tätä tilaisuutta, järjestäjän on tärkeä arvioida toteuttamisen välttämättömyyttä suhteessa riskiarvioon. 

Takaisin alkuun

11. Kuka maksaa tilaisuuden tai toiminnan peruuttamisesta yritykselle aiheutuvat kulut?

Työ- ja elinkeinoministeriö: Kysymyksiä ja vastauksia koronasta ja yritysrahoituksesta

Takaisin alkuun

12. Milloin kuntosalit suljetaan?

Lähtökohta on, että kuntosalit eivät ole yleisötilaisuuksia, joten ne eivät ole yli 10 hengen tilaisuuden kiellon piirissä. Kulttuuri- ja liikuntapaikkojen sulkemista koskeva suositus koskee kaikkea yksityisesti järjestettyä ryhmäliikuntaa ja yksityisiä kuntosalipalveluja. Niiden sulkemista siis suositellaan. Kuntosalilla järjestettävä yleisötilaisuus tai yleinen kokous, johon osallistuu enemmän kuin 10 henkilöä, on aluehallintoviraston määräyksen perusteella kiellettyä.  linkki: yleisötilaisuuden määritelmä

Koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi on tärkeää varmistaa kuntoilutilojen riittävä fyysinen väljyys ja kävijöiden väliset etäisyydet, laitteiden puhtaus jne. Hallituksen linjauksen mukaan suljetaan valtion ja kuntien uimahallit ja muut urheilutilat. Lisäksi suositellaan yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita toimimaan samoin.

Takaisin alkuun

13. Onko pitopalveluyrityksen toteutettava asiakkaan häiden/hautajaisten tai vastaavien yksityisten tapahtumien tarjoilu, jos tilaisuuden osallistujamäärä on enemmän kuin 10 henkilöä?    

Aluehallintovirastolla ei ole toimivaltaa arvioida asiakkaan ja palveluntuottajan välisen sopimuksen sisältöä, velvoittavuutta ja toteutumista. Häät/hautajaiset eivät ole kielletty yleisötilaisuus tai yleinen kokous vaan yksityistilaisuus, jonka järjestämisessä on pyrittävä huomioimaan yleisesti annetut suositukset ja ohjeet tartuntatautitilanteeseen liittyen.    

Takaisin alkuun

14. Koskeeko 10 henkilön rajoitus myös hautajaisia, häitä ja ristiäisiä?  

Kokoontumislaki ei koske uskonnollisia yhdyskuntia, mutta seurakunnat ovat oma-aloitteisesti rajoittaneet toimintaa. Hautajaiset ovat yksityistilaisuus, joten lähtökohtaisesti aluehallintoviraston määräys ei niitä koske. Jokaisen vastuulla on kuitenkin noudattaa THL:n suosituksia viruksen leviämisen estämiseksi. 

Lisätietoa: https://evl.fi/documents/1327140/69305045/piispojen-tasmentava-ohje-kirkollisista-toimituksista-18.3.2020-002.pdf 

Takaisin alkuun

15. Kuntosalien aukiolo poikkeusoloissa - miksemme voi hyödyntää keskeytysvakuutusta?

Hallitus ei ole  toistaiseksi antanut linjauksia yksityisten liikunta-alan yritysten sulkemiseksi vaan niiden sulkemista ainoastaan suositellaan. Aluehallintovirasto antaa määräyksensä hallituksen linjausten mukaisesti niissä asioissa, joissa se on toimivaltainen.  Aluehallintovirasto ei voi ottaa kantaa vakuutusyhtiöiden myymien vakuutusten sisältöihin ja ehtoihin, vaan näitä koskevista kysymyksistä on oltava yhteydessä vakuutusyhtiöön.

Takaisin alkuun

16. Voiko Megazone, HopLop, isot tenniskeskukset ja muut vastaavat vapaa-ajan toimintakeskukset toimia normaalisti, nyt kun yli 10 henkilön yleisötilaisuudet on kielletty?  

Kulttuuri- ja liikuntapaikkojen sulkemista koskeva suositus koskee kaikkea yksityisesti järjestettyä ryhmäliikuntaa ja yksityisiä kuntosalipalveluja. Hallitus suosittelee niiden sulkemista.

Pääsääntö on se, että jokaisella aikuisella on vastuu noudattaa omaehtoisesti kokoontumisrajoituksia ja ohjeita sosiaalisen etäisyyden pitämisestä. Aikuisten vastuulla on huolehtia, että myös lapset niitä noudattavat. Jotta koronaviruksen leviämistä voidaan hidastaa, ihmisten pitää vältellä sosiaalista kanssakäymistä mahdollisimman paljon. Näin suojataan riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä ja terveydenhuoltojärjestelmä ei ylikuormitu.

Takaisin alkuun

Hyödyllisiä linkkejä

Takaisin alkuun


D. Terveydenhuolto

1. Onko SPR:n Veripalvelulla lupa käyttää suljetuksi määrättyjä tiloja verenluovutuksen järjestämistä varten? 

Kyllä, Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu voi käyttää suljetuksi määrättyjä tiloja verenluovutuksen järjestämiseen. Verenluovutustilaisuudet eivät ole kielletyiksi tarkoitettuja yleisötilaisuuksia. Toimivan verihuollon turvaaminen on välttämätöntä kaikissa tilanteissa. Se edellyttää liikkuvaa veripalvelutoimintaa ja luovutustilaisuuksien järjestämistä. On ensiarvoisen tärkeää, että verenluovutustilaisuudet järjestetään ja SPR:n Veripalvelun annetaan käyttää toimintaan sopivia tiloja tätä tarkoitusta varten. On kuitenkin syytä selvittää mahdollisuudet järjestää verenluovutustilaisuudet siten, ettei niihin samassa välittömässä tilassa osallistu yhtäaikaisesti yli 10 henkilöä. 

Takaisin alkuun

2. Kuka voi antaa terveydenhuollon etäpalveluja ja mitä tulee huomioida, kun vastaanottotoiminta toteutetaan etävastaanottona?  

Terveydenhuoltopalvelujen tuottaja tai itsenäinen ammatinharjoittaja (toiminimi) voi antaa etäpalveluita, jos on tehnyt ilmoituksen toiminnastaan aluehallintovirastoon. Etäpalveluja tulee antaa Valviran ohjeistuksen mukaisesti.

Etäpalveluilla tarkoitetaan terveydenhuollossa sitä, että potilaan tutkiminen, diagnostiikka, tarkkailu, seuranta, hoitaminen, hoitoon liittyvät päätökset tai suositukset perustuvat esim. videon välityksellä verkossa tai älypuhelimella välitettyihin tietoihin ja dokumentteihin. Etäpalveluja voivat tarjota esimerkiksi puheterapeutit, psykoterapeutit, psykologit, lääkärit ja sairaanhoitajat. 

Etäpalvelun antajalla on oltava asianmukaiset tilat, laitteet (mukaan lukien verkkoyhteydet) ja asianmukaisen koulutuksen saanut henkilökunta. Etäpalvelun on oltava lääketieteellisesti asianmukaista ja siinä tulee ottaa huomioon potilasturvallisuus.

Tietojärjestelmien, joita käytetään etäpalvelussa potilastietojen välittämiseen ja tallentamiseen, tulee olla salassapitoon, tietosuojaan sekä tietoturvaan liittyvien vaatimusten mukaiset. Palvelun antaja vastaa tarjoamansa palvelun tietosuojasta ja tietoturvallisuudesta: etäpalvelussa käytettävästä yhteydestä ja siinä syntyvien henkilötietojen käsittelystä.

Edellä mainitut kriteerit koskevat niin julkista kuin yksityistä terveydenhuoltoa

Lisätietoa: Potilaille annettavat terveydenhuollon etäpalvelut (valvira.fi)

Takaisin alkuun

3. Onko hoitotakuu voimassa poikkeusolojen aikana? 

Koronasta johtuvien poikkeusolojen aikana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa joustetaan lakisääteisistä määräajoista ja velvoitteista. Näin ollen hoitotakuu ei ole voimassa poikkeusolojen aikana.

Takaisin alkuun

4. Voivatko yksityiset terveydenhuollon yritykset, kuten hierojat ja fysioterapeutit, jatkaa toimintaansa normaalisti koronatilanteesta huolimatta?

Suositeltavaa on, että asiakastapaamisia rajoitetaan tilapäisesti, jos vain mahdollista. Jos asiakkaan terveydentilan kannalta välttämätön asiakastapaaminen joudutaan järjestämään, on tärkeä huolehtia asianmukaisista suojaustoimista. Erityistä varovaisuutta tulee noudattaa riskiryhmiin kuuluvien asiakastapaamisissa.  On huomioitava, että joku voi sairastaa COVID-19-infektiota tietämättään.

Takaisin alkuun

5. Kuka koordinoi muuhun kuin hoitolaitoskäyttöön tarkoitettujen tilojen ottamista hoitolaitoskäyttöön koronavirusepidemian aikana?

Useissa kunnissa kartoitetaan parhaillaan tiloja (esim. kouluja) tilapäisiksi hoitolaitoksiksi. Samaan aikaan monilla paikkakunnilla voi olla tyhjillään entisiä hoitolaitoksia, vanhainkoteja tai muita majoitustoimintaan hyväksyttyjä tiloja. 
 
Tilojen koordinointi hoidetaan maakuntien tilakeskuksen kautta. Asiaa valmistelee sosiaali- ja terveysministeriö. Tilojen tarjoajat voivat ottaa yhteyttä tilakeskukseen. Lisätietoa  https://www.maakuntientilakeskus.fi/

Takaisin alkuun

Yksityinen terveydenhuolto

1. Miten toimitaan tilanteessa, jossa nyt poikkeustilanteessa syntyy tarve itsenäisten ammatinharjoittajien ja oman yhtiönsä kautta työskentelevän hoitohenkilöstön siirtämiseen toiseen toimintayksikköön, jossa heillä ei ole lupaa/johon ei ole tehty rekisteröintiä itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisesta?

Valmiuslaki ei itsessään mahdollista poikkeamista yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain säännöksistä. Lupa- ja valvontaviranomaiset ovat kuitenkin tämän poikkeuksellisen tilanteen vuoksi katsoneet, että potilasturvallisuuden, palvelujen saatavuuden sekä henkilökunnan tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen varmistamiseksi on syytä joustaa tietyistä lain säätämistä edellytyksistä. Lakiperustana ratkaisulle on tartuntatautilan (1227/2006) 17 §, jonka mukaan toimintayksikön on huolehdittava muun muassa henkilökunnan tarkoituksenmukaisesta sijoittamisesta.

Jo rekisterissä olevat itsenäiset ammatinharjoittajat sekä luvan saaneet oman yhtiönsä kautta työskentelevät henkilöt voivat valmiuslain voimassaoloaikana siirtyä työskentelemään myös sellaisissa toimipaikoissa, joissa heille ei ole voimassa olevaa lupaa/rekisteröintiä. Tämä poikkeus koskee kuitenkin vain niitä tilanteita, jossa itsenäinen ammatinharjoittaja tai luvan saanut yhtiö toimii toisen palvelujen tuottajan tiloissa/lukuun ja siirtyy tämän palvelujen tuottajan toiseen toimipaikkaan, jolla on tosiasiallinen yhteys siihen toimipaikkaan, johon alkuperäinen lupa/rekisteröinti on myönnetty (esim. yhteinen potilasrekisteri, järjestelmät jne.).

Itsenäinen ammatinharjoittaja ja luvan saanut yhtiö käyttää tällöin jo myönnettyä OID-koodia (eli uutta OID-koodia ei tässä tilanteessa ole välttämätöntä hakea).

Palvelujen tuottajien on tehtävä kaikki päätökset asiakas- ja potilasturvallisuus varmistaen. Toiminta, tehdyt päätökset sekä poikkeusoloista johtuvien päätösten perusteet tulee dokumentoida. Palvelujen tuottajien tulee siis dokumentoida kaikki poikkeusolosuhteista johtuvat muutokset ja päätökset sekä pitää kirjaa siitä, keitä toimipaikoissa työskentelee. Dokumentointi toimitetaan pyynnöstä lupa- ja valvontaviranomaisille.

Jos tarkoituksena on jatkaa palvelujen tuottamista uudessa toimipaikassa myös poikkeusolosuhteiden jälkeen, tulee lupaa tai rekisteröintiä hakea. Valmiuslain voimassa ollessa palvelujen tuottaminen voidaan kuitenkin näissä tapauksessa aloittaa jo ennen luvan tai rekisteröinnin myöntämistä, jos itsenäisellä ammatinharjoittajalla on jo olemassa oleva rekisteröinti johonkin toimipaikkaan tai jos yhtiöllä on voimassa oleva yksityisen terveydenhuollon lupa toiseen toimipaikkaan.

Jos itsenäinen ammatinharjoittaja tai oman yhtiönsä kautta työskentelevä henkilö haluaa aloittaa yhteistyön toisen palvelujen tuottajan kanssa, tulee lupaa hakea tai ilmoitus itsenäisenä ammatinharjoittajana kuitenkin tehdä. Lupaviranomaiset pyrkivät käsittelemään tällaiset poikkeusolosuhteisiin liittyvät hakemukset kiireellisenä.

Takaisin alkuun

2. Onko mahdollista ottaa käyttöön sellaisia tiloja, joita ei ole tarkastettu ja jotka eivät ole luvassa, kun tavoitteena on eristää mahdolliset koronatartunnan saaneet muista potilaista tai hoitaa riskiryhmään kuuluvia omissa tiloissaan?

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan pääsääntönä on, että uudet tilat tulisi tarkistaa ja mahdollisesti niiden käyttöönotto edellyttäisi myös muutosta voimassa olevaan lupaan. Tartuntatautilain 17 §:ssä säädetään kuitenkin infektioiden torjunnasta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Sen mukaan toimintayksikön on huolehdittava muun muassa potilaiden, asiakkaiden ja henkilökunnan tarkoituksenmukaisesta suojauksesta ja sijoittamisesta.

Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa palvelujen tuottajan omavalvonnan ja potilasturvallisuuden varmistaminen voivat jopa edellyttää sitä, että etsitään erilaisia ratkaisuja mahdollisten tartuntaketjujen katkaisemiseksi ja riskiryhmien, muiden potilaiden sekä myös henkilökunnan suojaamiseksi. Erilaisten väliaikaisten tilojen käyttöönotto tilanteessa, jossa tarkoituksena on ehkäistä koronatartuntojen leviämistä sekä samalla suojata muita potilaita, on mahdollista ilman muutosluvan hakemista tai tilojen tarkastusta. Tämä koskee myös erilaisia liikkuvia toimintayksiköitä.

Uusien tilojen ja ratkaisujen käyttöönoton tulee perustua nimenomaan tartuntatautiperusteisiin ja poikkeusolosuhteisiin. Tilajärjestelyissä pitää huomioida yleisesti valtiovallan ja THL:n antamat suositukset ja ohjeet myös niiden henkilöiden osalta, jotka mahdollisesti käyttävät tilaa, vaikka eivät ole palvelujen käyttäjiä. Kaikki ratkaisut on tehtävä asiakas- ja potilasturvallisuus sekä muut turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Toiminta, tehdyt päätökset sekä poikkeusoloista johtuvien päätösten perusteet tulee dokumentoida.

Takaisin alkuun

3. Palvelujen tuottaja ei ole aikaisemmin tarjonnut etäpalveluja, edellytetäänkö nyt luvan muutosta? Miten potilaan tunnistaminen etäpalveluissa tulisi toteuttaa? Mitä etäpalveluissa tulee ottaa huomioon?

Jos palvelujen tuottajalla on voimassa oleva lupa tai rekisteröinti tuottaa palvelua tavallisena vastaanottotoimintana, kattaa tämä lupa/rekisteröinti kyseisen palvelun tuottamisen myös etäpalveluna. Näin ollen muutoslupaa ei tarvitse hakea. Jos palvelujen tuottajalla tai itsenäisellä ammatinharjoittajalla ei ole voimassa olevaa lupaa taikka rekisteröintiä, tulee lupaa/ rekisteröintiä etäpalvelujen tuottamiseen hakea.

Potilaan tunnistamisen on perustuttava luotettavaan menetelmään, jollaisena pidetään ainakin vahvaa tunnistamista, josta säädetään laissa vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista (617/2009). Tunnistamiseen käytetty menetelmä on oltava todennettavissa jälkikäteen. Toisin sanoen, etäpalveluissa asiakkaan tunnistamisessa suositellaan vahvaa sähköistä tunnistautumista. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätön edellytys etäpalvelujen tuottamiselle ja erityisesti tässä poikkeuksellisessa tilanteessa voidaan pitää riittävänä myös muuta tunnistautumista. Edellytyksenä kuitenkin on se, että palvelujen tuottaja pystyy potilaan/ asiakkaan tosiasiallisesti tunnistamaan. Dokumentointi on erityisen tärkeää ja dokumentoida tulee myös se, miten tunnistautuminen on tapahtunut.

Etäpalvelun antajalla on oltava asianmukaiset tilat, laitteet (ml. yhteydet) ja toiminnan edellyttämä asianmukaisen koulutuksen saanut henkilökunta. Etäpalvelun on oltava lääketieteellisesti asianmukaista ja siinä tulee ottaa huomioon potilasturvallisuus. Etäpalveluissa potilastietojen välitykseen ja tallentamiseen käytettävien tietojärjestelmien on täytettävä salassapitoa, tietosuojaa sekä tietoturvaa koskevien säännösten vaatimukset. Vastuu tietosuojasta ja tietoturvallisuudesta niin etäpalveluissa käytettävien yhteyksien kuin siinä syntyvien henkilötietojen käsittelyn osalta on palvelujen antajalla.

Etäpalvelusta, samoin kuin muista terveydenhuollon palveluista, on laadittava asianmukaiset potilasasiakirjamerkinnät ja potilasrekisteriä on ylläpidettävä annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

Takaisin alkuun

4. Mitä edellytyksiä lupahallinto asettaa testaustoiminnan aloittamiselle?

Koronavirustestaus kuuluu mikrobiologisiin tutkimuksiin. Tämä tarkoittaa, että testauksia tekevällä yksityisellä palvelujen tuottajalla tulee olla yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain mukainen lupa kliinisen mikrobiologian tutkimusten tekemiseen. Lisäksi mikrobiologisten tutkimusten tekeminen edellyttää tartuntatautilan 18 §:ssä tarkoitettua mikrobiologian laboratorion toimilupaa taikka valvovan laboratorion kanssa tehtyä valvontasopimusta mikrobiologian vieritestauksien tekemiseen.

Koronavirustutkimusten tekeminen edellyttää, että palvelujen tuottajalla on joko laaja tai suppea mikrobiologisen laboratorion toimilupa. Tämä tarkoittaa, että yksityisen palvelujen tuottajan tulee hakea toimintaan sekä yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain tarkoittamaa lupaa että mikrobiologisen laboratorion toimilupaa.

Jos palvelujen tuottajalla on jo myönnetty ja voimassa oleva lupa mikrobiologian toimintaan (mikrobiologian lupa sekä yksityisen terveydenhuollon lupa), voidaan olemassa olevaa toimintaa jatkaa normaalisti. Jos koronavirustestaus ei sisälly palvelujen tuottajan tutkimusvalikoimaan, tulee koronatestauksen aloittamisesta tehdä ilmoitus mikrobiologian toimiluvan myöntäneelle aluehallintovirastolle (tutkimusvalikoiman laajennus). Ilmoitus on vapaamuotoinen, mutta siinä tulee olla tiedot tutkimusnumerosta ja -nimikkeestä, arvio viikoittaisesta maksimitutkimusmäärästä (tutkimusmäärät/ vko) ja tieto siitä, osallistuuko laboratorio ulkoiseen laadunarvioitiin. Ilmoituksen voi tehdä sähköisesti/ sähköpostitse.

Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa lupa- ja valvontaviranomaiset tulevat käsittelemään koronavirustestaukseen liittyvät lupahakemukset kiireellisinä.

Lisätietoa mikrobiologian toimiluvan hakemisesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkopalvelusta.

Takaisin alkuun


E. Sosiaalipalvelut

1. Miten kuntien sosiaalihuollon pitää toimia koronavirustilanteen osalta?

Kuntien sosiaalihuollossa on erittäin tärkeää seurata STM:n päivittyviä ohjeita ja tiedottaa niistä myös alueellaan toimiville yksityisille sosiaalipalvelujen tuottajille.

Sosiaalihuollolle annettavat ajankohtaiset ministeriön ohjeet:
https://stm.fi/stm-ohjeet-koronavirustilanteessa

Tärkeää ohjausta löytyy myös 20.3.2020 STM:n julkaisemassa tiedotteessa

2. Lastensuojelu: Voidaanko sijoitettujen lasten ns. kotilomia perua?

Lapsen kotilomien osalta poikkeusoloissakin noudatetaan lastensuojelulakia. On kuitenkin mahdollista, että tartuntatautilaki tulee sovellettavaksi. Silloin sovelletaan molempia lakeja.

Lapsen asioista vastaavat sosiaalityöntekijät ratkaisevat yhteistyössä lapsen, huoltajien ja yksikön kanssa sekä mahdollisessa tartuntatautiepäilyssä yhdessä terveydenhuollon viranomaisen kanssa kunkin lapsen kohdalla yksilöllisesti, miten kotiloman kanssa toimitaan. Lasta koskevat ratkaisut tehdään siis yksilöllisin perustein voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

Mahdollisissa tartunta- ja karanteeniasioissa tulee selvittää tilannetta paikallisen terveydenhuollon viranomaisen kanssa. Jos lapsi on kotilomalla, asiaa selvitetään lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän johdolla paikallisen terveydenhuollon viranomaisen kanssa.  

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjeistavat valmiuslakiin ja sen soveltamisasetukseen liittyvissä asioissa ja aluehallintovirastot edelleen neuvovat ja ohjeistavat yksittäisissä asioissa. Tässä tilanteessa on tärkeää seurata STM:n ja THL:n ohjeistuksia ja toki myös huomioida yhteinen velvoite hidastaa koronaepidemian leviämistä. 

https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/stm-kuntien-turvattava-perustason-sosiaali-ja-terveyspalvelut-ja-tuettava-heikoim-massa-asemassa-olevia-poikkeusoloissa

2. Kieltääkö hallituksen linjaus vierailut tehostetun palveluasumisen yksiköissä, kuten vanhainkodeissa?

Hallituksen 16.3.2020 tekemän linjauksen mukaan vierailut vanhusten tai muiden riskiryhmien asumispalveluyksiköissä kielletään koronaviruksesta johtuvien poikkeusolojen ajaksi. Tapauskohtaista harkintaa voidaan tehdä saattohoidossa olevien osalta. Lisätietoa voit kysyä oman alueesi toimintayksiköistä, joissa haluat vierailla.

Takaisin alkuun


F. Kirjastot

1. Kirjastot ovat suljettuina. Mistä saan lukemista?

Katso oman kuntasi kirjastojen tiedot tästä: https://hakemisto.kirjastot.fi/ 
Siellä on tietoa mm. verkkokirjastoista ja e-aineistoista.
Kirjakaupoista ja antikvariaateista löytyy myös lukemista.

Takaisin alkuun

2. Palvelevatko kirjastoautot? Entä omatoimikirjastot?

Kirjastoautot eivät liikennöi ja omatoimikirjastot ovat suljettuina 18.3.-13.4.2020.

Takaisin alkuun

3. Miten voin käyttää kirjastojen e-kirjoja?

E-kirjan lainaamiseen tarvitaan paikallisen, oman kirjaston kirjastokortti, verkkoyhteys ja lukemiseen soveltuva laite. Valtakunnallisen eKirjaston ohjeet: http://ekirjasto.kirjastot.fi/ohjeet

Takaisin alkuun

4. Miten lainat uusitaan? Miten sakkojen käy? Miten varausten käy? 

Tarkista tilanne kirjastosi tai kuntasi verkkosivuilta tai ota kirjastoosi muulla tavoin yhteyttä.

Takaisin alkuun

5. Mistä löydän aineistoja lapsille?

Lukulumo – monikielinen kuvakirjapalvelu varhaiskasvatukseen, ks. https://www.iltoppiminen.fi/uutiset/lukulumo-avautuu-kaikille/

Takaisin alkuun

6. Haluaisin lainata kirjastosta elokuvia. Miten se onnistuu nyt?

Kirjastokortilla ja pin-koodilla voi kirjautua oman kirjaston palveluihin. mm. www.kirjastokino.fi

Viddla-elokuvapalvelu on käytössä Heili- ja Helle-kirjastoissa, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoissa, Kuopiossa, Lumme-kirjastoissa, Rautalammella ja Rutakko-kirjastoissa. Palveluun pääset kirjautumaan Viddla-palvelun esittelysivuilla

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) omistamat pitkät elokuvat ovat avautuneet verkkoon vapaasti katseltaviksi. Satojen elokuvien aarreaitta löytyy KAVIn ELONET-tietokannasta. ELONETin kokoelma käsittää yli 200 pitkää elokuvaa, joiden kuvan laadusta ei ole tingitty. Suuri osa elokuvista on saatavilla jopa 4K Ultra HD -tarkkuudella. Saavutus on poikkeuksellinen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tutustu tarjontaan Elonet-palvelussa. Elokuvien lisäksi katsottavana pari tuhatta mainos-, dokumentti- ja lyhytelokuvaa, sekä muuta filmikatkelmaa yli sadan vuoden ajalta. 

Kirjastokaista on kaikille avoin verkkopalvelu, joka avaa näkökulmia kirjastoihin, kirjastoalaan, kirjallisuuteen ja laajemminkin kulttuuriin videoiden ja radio-ohjelmien muodossa.

Viittomakielinen kirjasto. Viittomakielinen kirjasto on kaikille avoin verkossa toimiva kirjasto, jonka aineisto koostuu viittomakielisistä videoista. Useimmat videot on myös joko puhuttu tai tekstitetty suomeksi. Toimii tietokoneilla, tableteilla ja älypuhelimilla. 

Makupalat
Makupalat.fi on Suomen yleisten kirjastojen tuottama valikoitujen tiedonlähteiden paketti tiedonhakuun. Kokoelmaan on kerätty rajattu määrä laadukkaita verkkosivuja luotettavan tiedon etsijöille. Aineistosta on suuri osa kotimaista, muunkielisen aineiston arvioinnissa käyttäjää auttavat suomenkieliset kuvaukset. Rajallisen aineistomäärän, valikoinnin, hyvien kuvailujen ja hakumahdollisuuksiensa ansiosta Makupalat.fi on helppokäyttöinen. Se soveltuu myös verkossa aloittelevalle lapselle, seniorille ja maahanmuuttajalle.

Takaisin alkuun

Miksi kirjastot suljetaan?

Kirjastojen sulkemisen tavoitteena on ehkäistä koronatartuntojen etenemistä. THL:n mukaan koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisara- ja kosketustartuntana, kun henkilö yskii tai aivastaa. Olennainen leviämistä estävä toimenpide on sosiaalisten kontaktien välttäminen.

Kirjaston eri palvelumuotoja on tarkasteltava ennen kaikkea sekä henkilökunnan että asiakkaiden henkilöturvallisuuden kannalta. Aluehallintovirasto ei suosittele tässä tilanteessa ottamaan käyttöön sellaisia palveluja, jotka edesauttavat tartuntojen leviämistä. 

Kirjasto palvelee edelleen asiakkaitaan e-aineistoilla.

Takaisin alkuun


G. Alkoholi ja ravintolat

1. Voiko ravintolassa järjestää bingoa, karaokea, tietovisaa tms. toimintaa?

Yksiselitteistä vastausta ei ole jokaisen tilanteen varalta antaa. Lähtökohtaisesti ravintolan normaali toiminta on sallittua, vaikka ravintolassa olisin enemmän kuin 10 henkilöä kerralla. Sen sijaan yli 10 hengen yleisötilaisuuksien järjestäminen ravintolassa kuuluu aluehallintoviraston määräyksen piiriin riippumatta siitä, edellyttääkö osallistuminen lippua tai muuta järjestäjän hyväksymistä. Yleisötilaisuuksia ovat Oikeusministeriön antaman linjauksen mukaisesti esimerkiksi yleisölle avoimet huvitilaisuudet, näytökset, kilpailut ja muut näihin rinnastettavat tilaisuudet. Esimerkiksi tietovisan, bingon tai karaoken järjestämistä ei aluehallintoviraston päätöksessä ole erikseen kielletty, mutta näitä ei tule kuitenkaan yleisötilaisuutena järjestää.

Tartuntatautilain tulkinnan kannalta toimintaa on peilattava lain ja sen nojalla annettujen rajoitusten tarkoitukseen. Lain tarkoituksena on rajoittaa ja ehkäistä tartuntavaaraa tilanteissa, joissa ihmiset ovat keskenään verrattain läheisessä kontaktissa.

Jokaisen toimijan pitäisi joka tapauksessa huomioida valtioneuvoston antamat suositukset lähikontaktien välttämisestä miettiessään ohjelmallisten tilaisuuksien järjestämistä. Valtioneuvoston suositusten ja aluehallintoviraston määräysten tavoitteena on hidastaa epidemian leviämistä, välttää terveydenhuollon ylikuormittuminen ja suojata riskiryhmiä.

Takaisin alkuun

2. Voivatko valmistuskeittiöt jatkaa toimintaansa kampusalueella, vaikka ne ovat yliopiston vuokraamissa tiloissa? Voivatko ravintolat myydä take-away ruokaa henkilöstölle ja myös opiskelijoille ravintolasta käsin?

Kyllä, yliopiston ravintolat voivat jatkaa toimintaansa. Tärkeää on pitää turvavälit. Kela on omalla päätöksellään hyväksynyt opiskelijaedun käyttämisen take-awayn kohdalla tässä poikkeustilanteessa.

Takaisin alkuun

3. Ravintolamme kokilla on epäilty koronavirustartunta. Voiko ravintolan pitää auki?

Tällaisessa tilanteessa tulee pyytää ohjeita kunnan tartuntatautilääkäriltä. Tarttuvaa tautia sairastavan kokin tulee myös kertoa ammattinsa hoitavalle taholla ja pyytää lisäohjeita.  

Takaisin alkuun

4. Monet ravintolat sulkevat ovensa tilapäisesti korona-tilanteen takia. Täytyykö anniskeluluvan keskeytyksestä ilmoittaa anniskelulupaviranomaiselle/aluehallintovirastolle?

Luvanhaltijoiden ei tarvitse erikseen ilmoittaa anniskeluluvan keskeytyksestä ja ravintolatoiminnan tilapäisestä sulkemisesta aluehallintovirastolle. Alkoholilaki ei tunne luvan keskeyttämistä, joten anniskelupaikan sulkeminen asiakkailta ei vaikuta anniskeluluvan voimassaoloon, vaan alkoholilain näkökulmasta lupa on edelleen voimassa. Mikäli luvanhaltija päättää kuitenkin lopettaa anniskeluluvan poikkeustilan vuoksi, tulee toiminnan uudelleen aloittamiseksi hakea aikanaan uutta lupaa aluehallintovirastosta.

Takaisin alkuun

5. Mahdollistaako lakiehdotus ravintoloiden sulkemisesta alkoholijuomien myynnin ravintoloista mukaan asiakkaille?

Esityksessä ei säädetä muutoksia alkoholilakiin. Esityksen mukaan ravitsemisliikkeet eivät saisi tarjoilla ruokaa ja juomaa asiakkaille ravitsemisliikkeen sisä- tai ulkotiloissa. Tämä merkitsee sitä, että myöskään alkoholijuomia ei saisi myydä asiakkaille ravintoloissa paikan päällä nautittavaksi. Suomessa on joitakin satoja ravintoloita, jotka ovat hakeneet alkoholijuomien vähittäismyyntiluvan anniskeluluvan yhteyteen. Nämä liikkeet saavat jatkossakin myydä enintään 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia asiakkaille mukaan otettavaksi alkoholilain säännöksiä noudattaen. Ravintoloiden vähittäismyyntitoiminta rinnastuu ruokakauppojen alkoholimyyntiin.

Takaisin alkuun

6. Voiko alkoholijuomia toimittaa kotiinkuljetuksena?

Alkoholijuomien kotiinkuljetus ei ole mahdollista. Luvanhaltija ei voi itse toimittaa alkoholijuomia asiakkaalle kotiin eikä antaa niitä lähetin, esimerkiksi taksin, kuljetettavaksi. Alkoholijuomat tulee luovuttaa asiakkaalle myyntipaikassa.

Takaisin alkuun

7. Miten anniskeluravintolaan haetaan alkoholin ulosmyyntilupaa? Mitkä ovat edellytykset luvan myöntämiselle?

Lupa haetaan oman alueen aluehallintovirastolta avi.fi-verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella. Sivuilla on myös apuna Aldo- chatbot. Ulosmyyntilupa voidaan myöntää korkeintaan 5,5 % vahvuisiin juomiin. Lupa voidaan myöntää vain jos nykyinen anniskelulupa on voimassa. Edellytykset myöntämiselle tulevat alkoholilaista.

Vähittäismyyntitoiminta pitää huomioida anniskelupaikan omavalvontasuunnitelmassa.

Takaisin alkuun

8. Onko alkoholin ulosmyynnille jotain rajoituksia esim. kellonaikojen tai viikonpäivien suhteen?

Anniskelupaikkojen ulosmyyntiä koskevat samat alkoholilain rajoitukset kuin muutakin vähittäismyyntiä. Vähittäismyyntiaika on 9-21 ja vähittäismyyntiä saa harjoittaa vain tuona aikana.

Takaisin alkuun

9. Kuinka kauan alkoholin ulosmyyntiluvan saaminen kestää?

Tavoitekäsittelyaika on kuukausi, mutta ohjeiden mukaan laadittujen hakemusten osalta aika on usein lyhyempikin. Aluehallintovirastot pyrkivät luonnollisesti käsittelemään hakemukset mahdollisimman ripeästi.

Takaisin alkuun

10. Mitä tapahtuu tapahtumaan jo myönnetylle määräaikaiselle anniskeluluvalle ja voiko maksua saada takaisin?

Jo tehdyn lupapäätöksen peruuttaminen ei poista maksuvelvoitetta. Lupamaksuun on mahdollista hakea oikaisua. Oikaisuvaatimuksen tekemisestä huolimatta lupamaksu tulee maksaa ja mikäli oikaisuvaatimus hyväksytään, maksu palautetaan.

Takaisin alkuun

11. Voiko aluehallintovirastossa vireillä olevan määräaikaisen anniskelulupahakemuksen peruuttaa?

Hakemuksen voi peruuttaa, jolloin asian käsittely päättyy. Mikäli hakemus peruutetaan ennen lupapäätöksen tekemistä, lupamaksusta peritään puolet.

Takaisin alkuun

12. Voiko vireillä olevan lupahakemuksen ilmoitettua ajankohtaa muuttaa ja kuinka tämä tapahtuu?

Hakemusta voi muuttaa niin kauan kuin se on vireillä ilmoittamalla siitä aluehallintovirastoon. Hakemuksen muuttamisesta ei peritä erillistä maksua.

Takaisin alkuun

13. Saako ravintoloitsija hyvitystä anniskelun valvontamaksusta ajalta, jolloin ravintola on määrätty pidettäväksi kiinni?

Valvontamaksut ovat veroluonteisia maksuja, joista on säädetty laissa, eikä viranomaisella ole mahdollisuutta poiketa niistä.

Valvontamaksu peritään, jos ei ole ilmoittanut anniskeluluvan lopettamisesta viimeistään 31.3. Jos luvan lopettaa, lupa pitää hakea uudelleen ennen anniskelutoiminnan aloittamista. Silloin peritään asetuksessa määritelty lupahakemuksen käsittelymaksu.

Toiminnan keskeyttämisestä siten, että lupa säilyy voimassa, ei ole ilmoitettava viranomaiselle eikä toiminnan keskeyttämisellä voi välttää valvontamaksua. Tosin on huomattava, että anniskelussa valvontamaksun suuruus määräytyy anniskelumäärän mukaan, joten anniskelun tilapäinen väheneminen kiinnioloaikana saattaa pienentää valvontamaksun suuruutta.

Valvontamaksuun voi hakea oikaisua aluehallintovirastolta laskun yhteydessä toimitetun oikaisuvaatimusohjeen mukaisesti.

Jos poikkeusolojen vuoksi valvontamaksujen perintään tulee poikkeuksia, niistä päättää valtioneuvosto tai Valtiokonttori. Tällä hetkellä tällaisista poikkeuksista ei ole tietoa.

Takaisin alkuun

14. Mikä on aluehallintovirastojen rooli tilanteessa, jossa hallitus määrää ravintolat suljettaviksi?

Toimivaltainen viranomainen ravintoloiden sulkemisen osalta on Työ- ja elinkeinoministeriö. Rajoitusten noudattamista valvoo poliisi. Alkoholilakiin liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä oman alueen aluehallintovirastoon.

Lisätietoja : https://tem.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-ravintoloiden-sulkemisesta

Takaisin alkuun

15. Vaikuttaako ravintoloiden sulkeminen nykyisiin vähittäismyyntilupiin?

Ei vaikuta.

Takaisin alkuun


H. Nuoriso ja nuorisotyö

1. Voiko kunnassa lomauttaa nuorisotyöntekijöitä koronaviruksesta johtuvien poikkeusolojen aikana? 

Hallitus on 17.3.2020 määritellyt mitkä ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten alojen henkilöstöstä eri hallinnonaloilla. Nuorisotyöntekijät on mainittu ammattiryhmänä tässä joukossa. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten alojen henkilöstöä ovat: 
* Varhaiskasvatuksen henkilöstö 
* Opetushenkilöstö laajasti kaikilla koulutusasteilla 
* Muistiorganisaatioiden henkilökunta osin 
* Henkisen kriisinkestävyyden kannalta kirkon ja seurakuntien työntekijät osin 
* Nuorisotyöntekijät 

Aluehallintovirastot suosittavat, että nuorisotyöntekijät jatkavat tärkeää työtään nuorten parissa. Nuorilla on juuri paljon kysymyksiä ja tarvetta henkilökohtaiseen ohjaukseen, ja siihen tarvitaan henkilökuntaa ja uusia välineitä. On tärkeää luoda turvallisuuden tunnetta ja olla vastaamassa kysymyksiin, joita nuorilla tämä poikkeuksellinen tilanne aiheuttaa.  Nuorisotyön tehtäviin kuuluvat oikean tiedon antaminen ja tarvittaessa henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta. 

Kasvotusten tehtävän työn sijaan kannustetaan nuorisotyöntekijöitä siirtymään verkkopohjaisille alustoille ja hyödyntämään somea nuorten kanssa tehtävässä työssä.  Myös erilaisia ryhmätoimintoja voidaan järjestää verkkopohjaisesti. Hyviä vinkkejä nuorten kanssa työskentelyyn digitaalisesti löytyy osaamiskeskus VERKEn sivuilla. 

Takaisin alkuun

2. Järjestämme lasten ja nuorten harrastustoimintaa etäkerhona. Voiko näin toimia? Ovatko näistä kerhoista tulevat kustannukset hyväksyttäviä?

Aluehallintovirastossa suhtaudutaan myönteisesti lasten ja nuorten harrastustoiminnan etäkerhotoimintaan ja uusien mallien kehittämiseen. Ryhmien kokoontuminen on kielletty, joten uudet mallit ovat tervetulleita. Loppuraportin yhteydessä kuvatkaa meille kokemuksenne etäkerhoista. Etäkerhoista aiheutuvat ohjaajakulut ovat hyväksyttäviä kustannuksia.

Takaisin alkuun

3. Miten koronaviruksesta johtuvat rajoitukset vaikuttavat etsivään nuorisotyöhön? 

Aluehallintovirastot suosittelevat, että etsivää nuorisotyötä jatketaan valtioneuvoston määräykset ja suositukset huomioon ottaen. Etsivää nuorisotyöntekijä voi edelleen tavata nuoria. Tapaamisissa tulee suosia sähköisiä yhteydenpitovälineitä. Kasvokkain tapaaminen on edelleen harkitusti mahdollista THL:n ohjeistukset huomioon ottaen.   

Valtionavustus on tarkoitettu nuorisolaissa (1285/2016) säädetyn etsivän nuorisotyön tukemiseen ja se on kohdennettu etsivän nuorisotyön palkkauskustannuksiin. Mikäli etsivä nuorisotyö päätetään keskeyttää tai toimintaa muutetaan oleellisesti, tästä on ilmoitettava oman alueen aluehallintovirastoon valtionavustuspäätöksen mukaisesti. Muutokset voivat johtaa avustuksen palauttamiseen. 

Takaisin alkuun

4. Onko nuorten mahdollista jatkaa sopimuksellista toimintaansa nuorten työpajalla, jos pajalla pystytään tarjoamaan heille tavoitteellista etä- tai virtuaalivalmennusta?

Nuoren työpajatoimintaan liittyvä sopimus on työpajan ja lähettävän tahon tekemä, joten aluehallintovirasto ei voi ottaa kantaa itse sopimukseen. Työpajojen tulee tarkastaa valmennettavien sopimukset ja olla yhteydessä nuorten lähettäviin tahoihin sekä sopia valmennuksen jatkamisen mahdollisuudesta uudella tavalla. Lisäksi työpajatoimijoita kehotetaan tarkistamaan Kelan, TE-hallinnon ja muiden asianosaisten viranomaisten linjaukset. Palkkatukeen ja työkokeiluihin liittyen ohjeistuksia valmistelee Työ- ja elinkeinoministeriö.  

Suosittelemme, että työpajat kehittävät tässä poikkeuksellisessa tilanteessa uusia verkkopohjaisia tapoja ja ottavat käyttöön verkkoalustoja, jossa on mahdollisuus tehdä yksilövalmennusta ja jatkaa työskentelyä.

Takaisin alkuun

X. Muut aiheet

1. Miten koronaviruksesta johtuvat poikkeusolot vaikuttavat työntekijän oikeuksiin ja velvollisuuksiin?

Aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen verkkosivuilla osoitteessa työsuojelu.fi on usein kysyttyjä kysymyksiä koronavirusepidemian vaikutuksesta työsuhteeseen ja työturvallisuuteen.

Työsuojeluviranomaisella on myös valtakunnallinen puhelinneuvonta, josta voit saada lisätietoa: puhelinnumero on 0295 016 620. Puhelinneuvonta toimii ma–pe klo 9–15.

Takaisin alkuun

2. Voiko työnantaja määrätä yli 70-vuotiaan työntekijän lähtemään töistä kotiin?

Katso Työsuojelu.fi: Kysymyksiä ja vastauksia koronasta ja työsuojelusta - Työturvallisuus ja korona

Takaisin alkuun

3. Miten koronaviruksesta johtuvat poikkeusolot vaikuttavat avin myöntämiin valtionavustuksiin? 

Hallitus teki 16.3.2020 päätöksiä, joilla on merkittäviä vaikutuksia valtionavustuksilla tuettuun opetus- ja kulttuuritoimintaan. Päätösten mukaan suljetaan mm. koulut, kirjastot, kirjastoautot, harrastustilat ja -paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat ja kuntouttava työtoiminta. Lisäksi julkiset kokoontumiset rajoitetaan kymmeneen henkilöön, ja suositellaan välttämään tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla. Ensivaiheessa hallituksen päätökset ulottuvat 13.4.2020 saakka.  
Avit, jotka myöntävät valtionavustuksia, suhtautuvat ymmärtäväisesti tähän poikkeukselliseen tilanteeseen. Pyydämme valtionavustuksensaajia arvioimaan valtionavustuksella tuetun toiminnan toteuttamista 13.4.2020 saakka ja mahdollisesti myös sen jälkeen.

  • Valtionavustusta saaneen toimijan on mahdollista hakea valtionavustukselle käyttöajan pidennystä, jos toimijalle ei (vielä) ole syntynyt valtionavustuksen hyväksyttäviä kustannuksia päätöksessä määriteltyä määrää. Käyttöajan pidennystä tulee hakea viimeistään yhtä kuukautta ennen käyttöajan päättymistä tai mahdollisimman pian koronavirustilanteen vaikutusten selkeytyessä.  
  • Jos valtionavustusta saanut toimija ei hae käyttöajan pidennystä eikä sille ole syntynyt kustannuksia päätöksessä määriteltyä määrää, avustuksensaajan on syytä varautua palauttamaan valtionavustusta.  
  • Jos hankkeelle tai toiminnalle on jo syntynyt hyväksyttäviä kustannuksia päätöksessä määritelty määrä ja jos hanke tai toiminta on tähän mennessä muilta osin toteutettu pääsääntöisesti suunnitelman mukaisesti, avustuksensaaja voi tehdä loppuselvityksen normaalisti valtionavustuksen käytön päätyttyä.   

Ohjevideoita 

Lisätiedustelut: simo.luukkainen(at)avi.fi 

Takaisin alkuun

4. Kumosivatko avien 17.3.2020 tekemät määräykset 13.3.2020 tehdyt määräykset?

Hallituksen 16.3.2020 ilmoittamien linjausten johdosta avit ovat 17.3.2020 tehneet koronaan liittyvät määräykset, jotka kumoavat 13.3.2020 tehdyt määräykset. Tartuntatautilain mukaisesti nämä avien määräykset ovat voimassa 13.4.2020 klo 24 asti.

Takaisin alkuun

5. Mikä on aluehallintovirastojen rooli koronavirustilanteen hoidossa?

Tartuntatautilain mukaisesti aluehallintovirastot ohjaavat ja sovittavat yhteen varautumista ja tartuntatautien torjuntaa alueillaan.

Avit valvovat, että kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit ovat varautuneet alueellisesti terveydenhuollon häiriötilanteita varten, ja että sosiaalihuollon palvelut ja asiakasturvallisuus pystytään turvaamaan asianmukaisesti myös arjen häiriötilanteissa.

Avit keräävät tietoa varautumisesta, ohjaavat ja tarvittaessa ryhtyvät tilanteen edellyttämiin valvontatoimenpiteisiin. Aluehallintovirastoilla on yhteinen edustus STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen koordinaatioryhmässä ja sen alaisessa operatiivisessa ryhmässä. Ministeriöiden toimeksiannosta avit myös kokoavat alueiltaan yhtenäistä tilannekuvaa.

Tilojen sulkeminen ja yleisten kokousten tai yleisötilaisuuksien kieltäminen on ensisijaisesti kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin vastuulla. Aluehallintovirastot voivat tehdä vastaavat päätökset alueillaan silloin, kun päätökset ovat tarpeen usean kunnan alueella. Näin toimittiin 13.3.2020, kun avit tekivät maan hallituksen suosituksesta päätökset kieltää yli 500 hengen yleisötilaisuudet.

Jos sinulla on lievän hengitystieinfektion oireita, kuten nuhaa, yskää, kurkkukipua, lihassärkyä tai kuumetta, lepää ja sairasta rauhassa kotona. Pysyttele kotona, kunnes oireet loppuvat. Ota yhteyttä terveydenhuoltoon vain, jos sinulle tulee vakavia oireita, kuten hengenahdistusta tai yleistilasi laskee. Ota yhteyttä puhelimitse, jotta tauti ei leviä muihin. Lisäksi tietoa koronaviruksesta saa valtakunnallisesta neuvontanumerosta, puh. 0295 535 535. Lue lisää aluehallintoviraston tehtävistä tartuntatautitilanteessa (avi.fi)

Takaisin alkuun

6. Miten eri viranomaisten vastuut ovat jakautuneet koronavirustilanteen hoitamisessa?

Tartuntatautien torjunta on osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Viranomaisten vastuut ja keskinäinen yhteistyö on määritelty tartuntatautilaissa 1227/2016. Lakia täydentää valtioneuvoston asetus tartuntataudeista.

  • Kunnat vastaavat terveydenhuollon järjestämisestä ja oman alueensa tartuntatautien torjunnasta. Tartuntatauteja koskevaa neuvontaa ja ohjeita saa terveyskeskuksista. Tartuntaan liittyvissä asioissa ensisijainen yhteydenottopaikka on siis oma terveyskeskus. Myös valtakunnallinen päivystysapu neuvoo numerossa 116 117.
  • Sairaanhoitopiirit ovat omilla alueillaan tartuntatautien torjunnan asiantuntijoita.
  • Aluehallintovirastot sovittavat yhteen ja valvovat tartuntatautien torjuntaa alueellaan. Aluehallintovirasto valvoo, että sairaanhoitopiirien kuntayhtymät ovat varautuneet alueellisesti terveydenhuollon häiriötilanteita varten.
  • Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastaa tartuntatautien torjunnan yleisestä suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta. Valtioneuvoston asettama tartuntatautien neuvottelukunta toimii ministeriön johdolla. Se seuraa tartuntatautitilanteen yleistä kehitystä ja tukee ministeriön työtä tartuntatautien torjunnassa. STM johtaa, valvoo ja yhteensovittaa sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ministeriössä valmiusasioista vastaa valmiusyksikkö.
  • Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL on valtakunnallinen asiantuntijalaitos, joka muun muassa ohjaa ja tukee kuntien, sairaanhoitopiirien ja aluehallintovirastojen työtä tartuntatautien torjunnassa tutkii tartuntatauteja ja niiden aiheuttajia sekä seuraa ja arvioi tartuntatautiuhkia Suomessa ja maailmalla kehittää tartuntatautien diagnostiikkaa, seurantaa ja torjuntaa sekä tiedottaa niistä antaa väestölle ohjeita tartunnan välttämiseksi ja leviämisen ehkäisemiseksi. THL on sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva itsenäinen tutkimuslaitos. Työterveyslaitos toimii asiantuntijalaitoksena työhön liittyvien tartuntojen riskinarvioinnissa sekä torjuntatoimien suunnittelussa ja toteutuksessa erityisesti työterveyshuollon osalta.)

Takaisin alkuun

 


Vanhusten hoivapalvelujen valvonta

  1. Kenellä Suomessa on vastuu valvoa vanhusten hoivapalvelua? 
  2. Mitkä lait ohjaavat vanhusten hoivapalvelujen valvontaa? 
  3. Mikä on kuntien vastuu vanhusten hoivapalvelujen valvonnasta? 
  4. Mikä on Valviran vastuu vanhusten hoivapalvelujen valvonnasta? 
  5. Mikä on aluehallintovirastojen vastuu vanhusten hoivapalvelujen valvonnasta? 
  6. Miten aluehallintovirastot valvovat vanhusten hoivapalveluja? 
  7. Valvooko aluehallintovirasto yksityisiä ja kunnallisia hoitolaitoksia samalla tavalla? 
  8. Mitä ovat tyypillisimmät kanteluiden aiheet koskien vanhusten hoivapalveluja? 
  9. Kuinka monta kantelua aluehallintovirastoille tehtiin vanhusten hoivapalveluista vuonna 2018? 
  10. Kuinka monta kantelua vanhusten hoivapalveluista on tehty vuoden 2019 kuuden ensimmäisen viikon aikana? 
  11. Mitä aluehallintovirastot tekevät, jos ne saavat esimerkiksi omaisten tai työntekijöiden kanteluiden kautta tietää puutteista hoivakodin toiminnassa? 
  12. Mitä aluehallintovirastot tekevät, jos ne valvontatyössään havaitsevat puutteita hoivakodin toiminnassa? 
  13. Missä tilanteissa vanhusten hoivapalveluja tarjoava hoitokoti voidaan sulkea ja mikä viranomainen tekee sulkemispäätöksen? 
  14. Mistä löydän vanhusten hoivapalveluihin liittyvät päätökset? 
  15. Miksi esitettyihin kysymyksiin ja tietopyyntöihin ei saa heti vastausta? 
  16. Minkälaisella kokoonpanolla vanhustenhuollon tarkastuskäyntejä tehdään?  
  17. Mikä aluehallintovirastojen vastuualue hoitaa vanhustenhuollon kanteluita ja valvontaa? 
  18. Miksi vanhusten hoivalaitoksia on suljettu useita alkuvuoden aikana - eikö valvontaa ole tehty aiemmin?
  19. Kuka vastaa vanhustenhuollon palveluasumisessa lääkäripalvelujen järjestämisestä?

     

1. Kenellä Suomessa on vastuu valvoa vanhusten hoivapalvelua?

Palveluntuottaja vastaa siitä, että palvelu täyttää sille luvassa asetetut vaatimukset. Hoivakotien palveluntuottajilta odotetaan omavalvontaa, mikä on valvonnan ensisijainen muoto. Omavalvontasuunnitelman on oltava julkisesti nähtävänä ja sitä on seurattava. Vanhusten hoivapalvelua valvovat lisäksi kunnat, aluehallintovirastot ja Valvira.

Kunta on vastuussa palvelun järjestämisestä ja sillä on velvollisuus valvoa sekä hankkimiaan palveluja, että omaa toimintaansa.

Aluehallintovirastot valvovat oman alueensa kuntien palvelujen järjestämistä sekä muiden julkisten ja yksityisten palveluntuottajien toimintaa.

Valvira valvoo merkitykseltään suuria, periaatteellisia tai laajoja tapauksia. Aluehallintovirasto siirtää tapauksen käsittelyn tarvittaessa Valviralle sovitun työnjaon mukaisesti.

Ylimmät laillisuusvalvojat ovat eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri. Kun kaikki kotimaiset oikeuskeinot on käytetty, viranomaispäätöksistä voi valittaa EU:n ihmisoikeustuomioistuimeen.

Takaisin alkuun

 

2. Mitkä lait ohjaavat vanhusten hoivapalvelujen valvontaa?

Takaisin alkuun

 

3. Mikä on kuntien vastuu vanhusten hoivapalvelujen valvonnasta?

Kunnat vastaavat vanhuspalvelujen järjestämisestä. Lisäksi kunnat vastaavat itse tuottamiensa tai sopimuksella muilta palvelujen tuottajilta hankkimiensa palvelujen valvonnasta.

Kunnan tulee aina ilmoittaa alueensa aluehallintovirastolle ilmi tulleista puutteista ja epäkohdista. Kunnalla on myös velvollisuus ohjata ja neuvoa palveluntuottajia ja pyrkiä sitä kautta saamaan mahdolliset puutteet korjatuksi. Tiettyjä lain edellyttämiä valvontatoimenpiteitä, kuten toiminnan keskeyttämisen, voivat tehdä vain aluehallintovirastot tai Valvira. Näistä toimista on säädetty yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa.

Kun kunta hankkii palveluita yksityiseltä palvelujen tuottajalta, kunnan tai kuntayhtymän on varmistuttava siitä, että hankittavat ja hankitut palvelut vastaavat sitä tasoa, joka edellytetään vastaavalta kunnalliselta toimijalta.

Kunnalla on myös yksityisen hoivapalvelun toimintayksikön sijaintiin perustuva valvontavastuu – riippumatta siitä hankkiiko kunta itse kyseisestä toimintayksiköstä palveluja vai ei. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaan kunnan toimielin (esimerkiksi perusturvalautakunta) ohjaa ja valvoo alueellaan tuotettuja yksityisiä sosiaalipalveluja. Kunta on näin ollen valvontaviranomainen, jolla on mahdollisuus tarkastaa palvelutuottajan toimintayksikkö silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Se voi olla vaikka kirjallisesti tai suullisesti saatu epäkohtailmoitus. Kunta voi tehdä tarkastuksia myös ennalta ilmoittamatta.

Takaisin alkuun

 

4. Mikä on Valviran vastuu vanhusten hoivapalvelujen valvonnasta?

Aluehallintovirastot hoitavat sosiaalihuollon valvontaa alueillaan. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ohjaa aluehallintovirastoja niille kuuluvien tehtävien hoitamisessa. Ohjauksen tavoitteena on yhdenmukaistaa aluehallintovirastojen toimintaperiaatteita, menettelytapoja ja ratkaisukäytäntöjä.

Yksittäisten valvonta-asioiden osalta toimivalta kuuluu Valviralle, kun kyse on periaatteellisesti tärkeästä ja laajakantoisesta asiasta tai kun asia koskee usean aluehallintoviraston toimialuetta tai koko maata.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonnassa Valvira hoitaa tapaukset, joissa joudutaan puuttumaan henkilön ammatinharjoittamisoikeuteen. Myös tapaukset, joissa hoidon tai sen laiminlyömisen epäillään aiheuttaneen henkilön kuoleman tai vaikean vammautumisen, tutkii Valvira. Joissain tapauksissa asia voidaan siirtää Valviran hoidettavaksi myös sen vuoksi, että aluehallintovirasto on esteellinen selvittämään alueellaan tapahtunutta valvonta-asiaa.

Valviran ja aluehallintovirastojen tehtäväjaosta on säädetty muun ohella sosiaalihuoltolain (1301/2014) 3 §:ssä.

Takaisin alkuun

 

5. Mikä on aluehallintovirastojen vastuu vanhusten hoivapalvelujen valvonnasta?

Aluehallintovirastojen velvollisuus on valvoa omilla alueillaan olevien vanhusten hoivapalvelujen tuottajien toimintaa. Jos aluehallintovirasto katsoo tarpeelliseksi tai jos tapaus on valtakunnallinen, se voi siirtää tapauksen valvonnan Valviralle.

Kunnilla on vanhusten hoivapalvelujen järjestämisvastuu. Ne voivat tuottaa palvelut itse tai antaa sopimuksella palvelut tuotettavaksi yksityisen yrityksen tai kolmannen sektorin palvelutarjoajalle. Molemmissa tapauksissa aluehallintovirastot valvovat kuntien toimintaa.

Takaisin alkuun

 

6. Miten aluehallintovirastot valvovat vanhusten hoivapalveluja?

Aluehallintovirastot toteuttavat suunnitelmallista valvontaa aluehallintoviraston ja Valviran yhdessä laatiman sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelman ja siihen liittyvien alueellisten toimeenpanosuunnitelmien mukaisesti.

Valvonta perustuu kunnista ja sosiaalihuollon toimintayksiköistä kerättyihin tietoihin. Valvonnassa voidaan myös hyödyntää esimerkiksi Valviran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhdessä tekemiä selvityksiä. Suunnitelmissa huomioidaan alueelliset erityispiirteet, kuten yksittäiset hoitolaitokset.

Aluehallintovirastot ohjaavat kuntia niiden valvontavastuissa muun muassa ohjauskirjeillä, keskusteluilla, ohjaus- ja arviointikäynneillä ja sovituilla tarkastuskäynneillä hoivakoteihin. Aluehallintovirastot tekevät tarkastuskäyntejä myös ennalta ilmoittamatta. Tarkastuskäyntiin ryhdytään muun muassa saatujen epäkohtailmoitusten perusteella.

Takaisin alkuun

 

7. Valvooko aluehallintovirasto yksityisiä ja kunnallisia hoitolaitoksia samalla tavalla?

Kyllä, aluehallintovirastot valvovat yksityisiä ja kunnallisia hoitolaitoksia samalla tavalla. Lupakäytäntö yksityisen ja kunnallisen hoitolaitoksen välillä on erilainen. Yksityisen palvelutoiminnan osalta aluehallintovirastot toimivat lupaviranomaisena. Kuntien yksiköt eivät tarvitse lupaa toiminnan aloittamiseksi.

Takaisin alkuun

 

8. Mitä ovat tyypillisimmät kanteluiden aiheet koskien vanhusten hoivapalveluja?

Vuonna 2018 tyypillisiä syitä aluehallintovirastojen saamissa, vanhusten hoivapalveluja koskevissa kanteluissa olivat:

  • palveluntarjoajan riittämätön hoitohenkilöstömitoitus
  • henkilöstön puutteellinen ammattitaito
  • henkilöstön jatkuva vaihtuvuus ja vaihtuvuudesta johtuvat laatu- ja turvallisuusongelmat, kuten perushoidon puutteet, ruoan laatu, lääkitysvirheet ja muut epäkohdat lääkehuollossa
  • virikkeellisen toiminnan ja ulkoilun vähäisyys
  • huonosti laaditut ja/tai päivittämättömät hoito- ja palvelusuunnitelmat.
  • puutteet omavalvonnassa.

Takaisin alkuun

 

9. Kuinka monta kantelua aluehallintovirastoille tehtiin vanhusten hoivapalveluista vuonna 2018?

Vuonna 2018 aluehallintovirastoihin tehtiin yhteensä 138 kpl vanhusten hoivapalveluihin liittyvää kantelua. Näistä kuudessa ratkaisuna oli huomion kiinnittäminen ja kolmessa käsityksen ilmaiseminen.

Lisäksi vuonna 2018 tuli vireille 152 kpl vanhusten hoivapalveluihin liittyviä valvontatapauksia. Näiden osalta pyydettiin 20:ssa tapauksessa kiinnittämään asiaan huomiota, käsitys ilmaistiin kahdeksan kertaa, huomautuksia annettiin viisi ja kehotuksia 12 kpl. Valvontaa päätettiin jatkaa yhdeksässä tapauksessa.

Kaikkiaan sote-palveluihin liittyviä kanteluita tuli aluehallintovirastoissa vireille vuonna 2018 yhteensä 2846 kappaletta. Näistä 1031 kpl koski sosiaalihuoltoa ja 1815 kpl terveydenhuoltoa. Sosiaalihuollon kanteluihin kuuluvat vanhustenhoidon lisäksi mm. omaishoidon tuki, asumispalvelut, kuntoutus, lasten ja perheiden palvelut sekä vammaispalvelut.

Takaisin alkuun

 

10. Kuinka monta kantelua vanhusten hoivapalveluista on tehty vuoden 2019 kuuden ensimmäisen viikon aikana?

Vuoden 2019 kuuden ensimmäisen viikon aikana aluehallintovirastoihin on tehty 110 kpl epäkohtailmoituksia ja 75 kantelua vanhusten hoivapalveluihin liittyen.

Takaisin alkuun

 

11. Mitä aluehallintovirastot tekevät, jos ne saavat esimerkiksi omaisten tai työntekijöiden kanteluiden kautta tietää puutteista hoivakodin toiminnassa?

Kantelu-asia

Jokainen kanteluasia on luonteeltaan ja tilanteeltaan erilainen. Aluehallintovirastot arvioivat aina erikseen, mitä toimenpiteitä kussakin kantelutapauksessa edellytetään. Saamiensa kanteluiden osalta aluehallintovirastot voivat myös päättää, että kantelua ei tutkita tai että kantelu ei anna aihetta toimenpiteisiin.

Jos kannellussa asiassa havaitaan lainvastaista tai moitittavaa, aluehallintovirastot voivat antaa toiminnanharjoittajille hallinnollista ohjausta ja neuvontaa. Hallinnollinen ohjaus voi olla huomion kiinnittäminen johonkin asiaan, kehotus puutteen korjaamiseksi ja huomautuksen antaminen. Aluehallintovirasto seuraa, ryhtyykö palveluntuottaja toimenpiteisiin.

Kantelun johdosta aluehallintovirastot eivät voi

  • kumota tai muuttaa viranomaisen päätöksiä
  • määrätä maksettavaksi korvauksia
  • määrätä kohdetta myöntämään etuuksia
  • määrätä viranhaltijalle rangaistusta
  • antaa virka- tai työsuhteeseen liittyviä määräyksiä.

Valvonta-asia

Kantelu voi johtaa myös erillisen valvontaprosessin käynnistämiseen. Kun tilannetta on selvitetty asiakirjoista, päätetään jatkotoimista, kuten tarkastuskäynneistä.

Valvonta-asioissa hoivapalvelun järjestäjille annetaan ensisijaisesti aina ohjausta ja neuvontaa. Mikäli asia antaa aihetta määrätä erilaisia seuraamuksia, alla on luettelo toimenpiteistä lievimmästä vakavimpaan

  • määräyksen antaminen
  • uhkasakon asettaminen
  • toiminnan keskeyttäminen
  • käyttökielto
  • luvan peruuttaminen
  • rikosilmoitus poliisille. 

Takaisin alkuun

 

12. Mitä aluehallintovirastot tekevät, jos ne valvontatyössään havaitsevat puutteita hoivakodin toiminnassa?

Kun aluehallintovirastot havaitsevat puutteita hoivakodin toiminnassa, ne toimivat lain ohjaamalla tavalla.

Aluehallintovirastojen työkalupakissa on paljon keinoja, joita ne voivat käyttää, esimerkiksi tarkastus asiakirjojen perusteella, huomautus asiasta, huomion kiinnittäminen havaittuun puutteeseen, toiminnan keskeyttäminen, käyttökielto tai luvan peruuttaminen.

Aluehallintovirastot voivat myös tehdä rikosilmoituksen, jolloin muut samaa valvontakohdetta koskevat valvontatoimet yleensä pysäytetään. Rikosasia kuuluu poliisille.

Aluehallintovirasto ilmoittaa kaikista havaitsemistaan puutteista Valviraan ja tarvittaessa tapaukset siirretään työnjaon mukaisesti Valviran hoidettavaksi.

Takaisin alkuun

 

13. Missä tilanteissa vanhusten hoivapalveluja tarjoava hoitokoti voidaan sulkea ja mikä viranomainen tekee sulkemispäätöksen?

Päätöksen voivat tehdä joko aluehallintovirastot tai Valvira, jos lain edellyttämä asiakasturvallisuus on vaarantunut.

Takaisin alkuun

 

14. Mistä löydän vanhusten hoivapalveluihin liittyvät päätökset?

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontapäätökset ovat lähtökohtaisesti julkisia, mutta niihin saattaa sisältyä julkisuuslain perusteella salassa pidettäviä tietoja tai arkaluontoisia henkilötietoja.

Aluehallintovirastot voivat valvontapäätösten osalta poimia erilaisia tilastoja järjestelmistään. Tilastoja toimitetaan tietopyyntöjen perusteella. Tietopyynnön voi toimittaa oman alueensa aluehallintoviraston kirjaamoon. Tietopyynnöt avi.fi:ssä.

Perimme maksun salassa pidettävien tietojen peittämisestä ja julkL 34 §:n 2 momentin perusteella silloin, jos joudumme etsimään asiakirjoja arkistoista tai muutoin käyttämään selvittämiseen kohtuuttomasti aikaa. Annamme tietopyynnön tekijälle hinta-arvion ennen työn aloittamista.

Aluehallintovirastojen tekemät valvontapäätökset ovat sähköisessä arkistossa heinäkuusta 2017 alkaen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kantelupäätökset sekä tehdyt kantelut ovat salassa pidettäviä.

Takaisin alkuun

 

15. Miksi esitettyihin kysymyksiin ja tietopyyntöihin ei saa heti vastausta?

Aluehallintovirastojen tietopalvelussa voi olla ajoittaista ruuhkaa, joka johtuu pyyntöjen suuresta määrästä, niiden laajuudesta tai vastaavasta syystä. Asiakirja- ja tietopyynnöt pyritään hoitamaan mahdollisimman nopeasti; julkisten tietojen osalta joka tapauksessa viimeistään kahden viikon kuluessa pyynnön esittämisestä. Jos asian käsittely vaatii erityistoimenpiteitä tai tavanomaista suuremman työmäärän pyydettyjen asiakirjojen suuren lukumäärän, salassa pidettävien tietojen peittämisen tai muun näihin rinnastettavan syyn takia, tieto julkisesta asiakirjasta annetaan viimeistään kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä.

Aluehallintovirastolla on erikseen säädetyissä tapauksissa oikeus periä maksu sen kuluneen työajan perusteella, joka käytetään tietojen esille hakemiseen ja salassa pidettävien tietojen peittämiseen ennen asiakirjojen luovuttamista. Asiakkaalle ilmoitetaan hinta-arvio etukäteen, jos pyynnön toteuttamisesta voidaan periä maksu.

Median osalta tavoitteena on, että toimittajien kysymyksiin vastaavat ne virkamiehet, jotka parhaiten tietävät vastauksen. Mediakohu aiheuttaa usein vastuuvirkamiehille kuormitustilanteen, jolloin heidän on priorisoitava valvontaan liittyvät työtehtävänsä ohi tiedotusvelvollisuuden.

Takaisin alkuun

 

16. Minkälaisella kokoonpanolla vanhustenhuollon tarkastuskäyntejä tehdään?

Tarkastuskäynneillä on yleensä mukana valtion valvontaviranomaisen lisäksi myös kunnan sosiaalihuollon valvonnan henkilökuntaa.

Takaisin alkuun

 

17. Mikä aluehallintovirastojen vastuualue hoitaa vanhustenhuollon kanteluita ja valvontaa?

Aluehallintovirastojen peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue valvoo, että julkiset ja yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat lain edellyttämällä tasolla, sekä myöntää luvat yksityisille sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajille mukaan lukien vanhusten hoivapalvelut. Vastuualueen virkamiehet käsittelevät kaikki ne kantelut ja valitukset, jotka kuuluvat vastuualueen toimialaan.

Kaikkiaan kyseinen vastuualue hoitaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, ympäristöterveyden huoltoon, alkoholihallintoon, kuluttaja- ja kilpailuasioihin ja peruspalveluiden arviointiin liittyviä tehtäviä viiden ministeriön ohjauksessa yhteistyössä Valviran kanssa.

Sosiaalipalveluja ovat: sosiaalityö, sosiaalipäivystys, kotipalvelut, omaishoidon tuki, asumispalvelut, laitoshoito, perhehoito, kuntoutus, lasten ja perheiden palvelut, ikäihmisten palvelut, vammaispalvelut, päihdetyö ja päihdepalvelut.

Takaisin alkuun
 

18. Miksi vanhusten hoivalaitoksia on suljettu useita alkuvuoden aikana - eikö valvontaa ole tehty aiemmin?

Yksityisen palvelutuotannon osuus vanhusten hoivapalveluista on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Myös aluehallintovirastoille tulevien epäkohtailmoitusten ja kanteluiden määrä on kasvanut vuoden 2018 syksystä alkaen merkittävästi. Tämä on lisännyt tehtävien tarkastusten määrää, jolloin epäkohtiakin saattaa paljastua enemmän kuin aiemmin. 

Aluehallintovirastot ohjaavat ja valvovat kunnallisia ja yksityisiä sosiaalihuollon palveluja. Valvonta on jatkuvaa ja sitä tehdään sekä suunnitelmien mukaisesti että ennalta ilmoittamatta. Vuonna 2018 aluehallintovirastot tekivät sote-valvontaohjelman mukaisia ohjaus- ja arviointikäyntejä yhteensä 17 kpl ja ennalta ilmoittamattomia sosiaalihuollon tarkastuskäyntejä 40 kpl.

Valvonnan lähtökohtana on palveluntuottajien omavalvonta. Ensisijaisena valvontaviranomaisena toimii kunta. Lainsäädännön mukaisesti aluehallintovirastot tekevät ennalta ilmoittamattomia käyntejä vain silloin, kun siihen on perusteltu syy. Syy voi olla asiakasturvallisuuden vaarantuminen tai epäily siitä, että epäkohta saatetaan peittää, jos tarkastuksesta sovitaan etukäteen. Ennalta ilmoittamattomat tarkastuskäynnit perustuvat joko saatuun epäkohtailmoitukseen tai viranomaisten omiin havaintoihin.

Takaisin alkuun

19.  Kuka vastaa vanhustenhuollon palveluasumisessa lääkäripalvelujen järjestämisestä?

Vanhustenhuollon palveluasumisessa lääkäripalvelujen järjestäminen on kuntien/kuntayhtymien vastuulla. Mikäli palveluja tuottaa yksityinen toimija, tulee kunnan/kuntayhtymän sopia lääkäripalvelujen järjestämisestä palveluntuottajan kanssa.

Lääkäripalvelujen järjestäminen palveluasumisen yksiköihin arvioidaan aina asiakkaiden tarpeiden perusteella. Lääkäripalvelujen tulee olla saatavilla, kun asiakas niitä tarvitsee. Pelkästään etäkonsultaationa tuotettu lääkäripalvelu ei ole potilaan oikeuksien näkökulmasta riittävää.

Lue lisää:


 

Takaisin alkuun


Alkoholiasiat

 

Mistä löydän alkoholiasioiden lomakkeita ja muuta neuvonta-apua?

Lomakkeet:  Asioi verkossa > Lomakkeet > Elinkeinot > Alkoholilupa-asiat:  Anniskeluluvat  ja  Vähittäismyyntiluvat

Aldo chatbot - alkoholilupien asiakasneuvoja, joka tarjoaa asiakaspalvelua vuorokauden ympäri. 

Videot 1 ja 2 Anniskelu etukäteen hyväksytyllä anniskelualueella:

Video 1: Anniskelualueen hyväksyttäminen. Miten toimia ja mitä pitää tietää?
Video 2: Anniskeluilmoituksen tekeminen etukäteen hyväksytylle anniskelualueelle

Videot 1-5 Anniskelun omavalvonta:

Video 1: Miksi ja kenelle omavalvontasuunnitelma tehdään?
Video 2: Mitä omavalvontasuunnitelmaan kirjataan toimipaikkaan liittyen
Video 3: Toiminnan vaikutukset, riskit ja niihin varautuminen
Video 4: Henkilökunta osana omavalvontasuunnitelmaa
Video 5: Vastuullinen anniskelu

Mitä vaatimuksia alkoholilaissa on anniskelupaikan henkilökuntaan liittyen?

Anniskelupaikassa pitää toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen olla riittävästi henkilökuntaa hoitamassa valvontaa ja pitämässä järjestystä yllä. Henkilökunnan tulee valvoa alkoholilain mukaisten kieltojen ja velvoitteiden noudattamista ja vastata järjestyksenpidosta anniskelupaikassa.

Alkoholijuomia myyvä ja vähittäismyynnin tai anniskelun valvontaan osallistuva henkilö ei tehtävässään saa olla alkoholin tai muun päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena.

Anniskelupaikassa tulee olla paikalla luvanhaltijan määräämä vastaava hoitaja tai muu tähän tehtävään nimetty henkilö, jos paikka on avoinna asiakkaille. Alle 18-vuotias henkilö ei saa toimia vastaavana hoitajana tai tehtävään nimettynä, eikä hän saa myydä tai anniskella alkoholijuomaa. 16 vuotta täyttänyt henkilö saa anniskella alkoholijuomia vain vastaavan hoitajan tai tehtävään nimetyn henkilön välittömän valvonnan alaisena.

Anniskelupaikan omavalvontasuunnitelmassa pitää kuvata vastaavan hoitajan tai tehtävään määrätyn henkilön tehtävät. Omavalvontasuunnitelmassa pitää olla myös henkilökunnan määrää ja tehtäviä koskeva suunnitelma siitä, kuinka valvontaa anniskelualueella hoidetaan anniskeluajan aikana.

Lupaviranomainen saa määrätä henkilökunnan määrään liittyviä ehtoja ja rajoituksia, jos ne ovat välttämättömiä valvonnan turvaamiseksi anniskelupaikassa ja sen ympäristössä, järjestyshäiriöiden ja meluhaitan ehkäisemiseksi asuinympäristössä tai yleisen järjestyksen ja turvallisuuden varmistamiseksi.

Vastaavalla hoitajalla tai tehtävään nimetyllä henkilöllä tulee olla alkoholilain tuntemista osoittava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) hyväksymän mallin mukainen todistus. Alkoholilain tuntemista osoittavan todistuksen (anniskelupassi) myöntää ravintolapalvelun koulutusta antava oppilaitos. Todistus myönnetään henkilölle, joka on suorittanut hyväksyttävästi alkoholilain ja sen valvonnan toimintatapojen tuntemista arvioivan kokeen, saanut vastaavat tiedot sisältävän koulutuksen tai suorittanut tutkinnon, johon vastaavat tiedot sisältyvät. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset kokeen sisällöstä ja arvioinnista sekä sitä vastaavista koulutuksista ja tutkinnoista.

Jos henkilö on vanhassa alkoholilaissa (1143/1994) tarkoitetulla tavalla kelpoinen toimimaan anniskelupaikan vastaavana hoitajana, hänen katsotaan täyttävän myös uuden lain mukaiset pätevyysvaatimukset. Myös vanhan alkoholilain voimassaoloaikana myönnetty anniskelupassi on riittävä todistus alkoholilain tuntemisesta.

Sivulla Alkoholi > Anniskelu > Anniskelupaikan henkilökunta kerrotaan lisää aiheesta.

Millaisia maksuja anniskelulupapäätöksistä peritään ja kuinka korkeita ovat valvonnan vuosimaksut?

Sivulla Palvelut > Maksut  kerrotaan aluehallintoviraston perimistä julkisoikeudellisista maksuista.

Millaisia vaatimuksia asetetaan anniskelualueelle?

Alkoholijuomien anniskelua saa harjoittaa vain lupaviranomaisen hyväksymällä anniskelualueella. Alkoholijuomien anniskelualue tulee rajata tai merkitä selvästi, ellei alueen rajoja voida muutoin selvästi havaita.

Kahdelle tai useammalle hakijalle voidaan myöntää lupa anniskeluun yhdellä anniskelualueella samanaikaisesti, jos yksi hakijoista ilmoittaa vastaavansa alueen valvonnasta. Tällaisella yhteisellä anniskelualueella ei kuitenkaan voi jatkaa anniskelua klo 1.30 jälkeen.

Anniskelualueella saa nauttia vain luvanhaltijan anniskelutarkoituksessa myymää alkoholijuomaa. Myöskään luvanhaltijan vähittäismyymää alkoholijuomaa ei anniskelupaikassa saa nauttia. Anniskeltua alkoholijuomaa ei saa kuljettaa anniskelualueen ulkopuolelle eikä nauttia sen ulkopuolella. Lupaviranomainen voi anniskelualueen hyväksyessään sallia, että asiakkaat kuljettavat alkoholijuomia saman anniskelupaikan anniskelualueelta toiselle. Lupaviranomaisen hyväksymisen alkoholijuomien kuljettamiselle voi hakea myös jo voimassa olevaan anniskelulupaan.

Jos anniskeluluvan haltija tai anniskelupaikassa töissä oleva luovuttaa anniskelussa olevaa alkoholijuomaa pois vietäväksi ilman kyseisen juoman vähittäismyyntiin oikeuttavaa lupaa, hänet voidaan tuomita rangaistukseen alkoholirikoksesta.

Anniskelupaikan omavalvontasuunnitelmassa pitää kuvata anniskelupaikan toimintatavat edellä mainittujen kieltojen ja velvoitteiden noudattamisen valvomiseksi.

Lupaviranomainen saa määrätä anniskelualueeseen ja asiakaspaikkojen määrään sekä meluhaittojen ehkäisyyn liittyviä ehtoja ja rajoituksia, jos ne ovat välttämättömiä valvonnan turvaamiseksi anniskelupaikassa ja sen ympäristössä, järjestyshäiriöiden ja meluhaitan ehkäisemiseksi asuinympäristössä tai yleisen järjestyksen ja turvallisuuden varmistamiseksi.

Mikä on anniskeluluvan keskimääräinen käsittelyaika?

Hakemus on tehtävä hyvissä ajoin, koska sen käsittely eri tahoilta pyydettävine lausuntoineen vie aikaa. 

Alkoholilain uudistuksen seurauksena muuttuneet lausuntokäytännöt sekä lähiympäristön kuulemisen lisääntyminen tuovat huomattavaa epävarmuutta käsittelyajan pituuden ennustamiselle.

Aluehallintovirastoissa lupa-asioiden keskimääräinen käsittelyaika on noin kuukausi.

Takaisin alkuun


Koulutukset ja tapahtumat

Mistä löydän AVIn järjestämien kirjastoalan koulutustilaisuuksien ohjelmat ja ilmoittautumiset?

Aluehallintovirastot tiedottavat kirjastoille järjestettävästä koulutuksesta sähköpostitse sekä aluehallintovirastojen ja Kirjastot.fi-sivuston tapahtumakalentereissa. Ammattikalenteri (kirjastot.fi)

Mistä löytyvät AVI:n järjestämien koulutustilaisuuksien kutsut, ohjelmat ja koulutusmateriaalit?

Koulutustilaisuudet löytyvät AVIn verkkosivulta: Ajankohtaista > Tapahtumat ja koulutukset. Muista tehdä aluevalinta sivun oikeasta ylälaidasta, niin saat oman alueesi koulutustarjonnan näkyviin. Koulutusmateriaalit lisätään koulutuksen jälkeen kunkin koulutustilaisuuden tietoihin.

Takaisin alkuun


Valtionavustukset

Mistä löydän tietoa AVIn rahoituksesta kirjastojen kehittämishankkeille?

Tietoa kehittämisavustuksista löytyy AVIn verkkosivulta: Opetus ja kulttuuri > Kirjastot > Avustukset kirjastotoimen keshittämiseen
Kirjastoihin lähetetään elokuussa hakua koskeva kirje. Hakemukset tallennetaan kirjastot.fi -verkkopalvelun sähköiseen hankerekisteriin https://hankkeet.kirjastot.fi/

Mistä löytyvät hakuohjeet sekä hakulomakkeet, maksatuslomakkeet ja raportointilomakkeet nuorisotoimen valtionavustuksiin?

Nuorisotoimen valtionavustukset löytyvät AVIn verkkosivulta: Asioi verkossa > Lomakkeet > Nuoriso. Tätä kautta löytyy kaikki hakemiseen sekä avustuksen käyttöön ja käytön selvittämiseen liittyvä materiaali.

Takaisin alkuun


Hengenpelastusmitali

Voiko hengenpelastusmitalia ehdottaa, vaikka pelastusteko on sattunut yli viisi vuotta sitten?

Yleisesti ottaen ei. Erityisistä syistä voidaan myöhemminkin tehty ehdotus hengenpelastusmitalin antamisesta ottaa käsiteltäväksi. Erityisenä syynä voidaan pitää esimerkiksi pelastetun, mikäli hän on mitalin esittäjä, kykenemättömyyttä sairautensa johdosta tekemään ehdotusta kuluneen viiden vuoden aikana.

Voiko poliisi tai palomies saada hengenpelastusmitalin?

Ei voi, koska poliisin ja palomiehen voidaan katsoa ammattinsa puolesta omaavan sellaisia erityistaitoja, joita hän voi hyödyntää pelastustehtävissä.

Takaisin alkuun


Väestönsuojat

Millä perusteella voi saada vapautuksen väestönsuojan rakentamisvelvoitteesta?

Vapautuksen voi saada vain sillä perusteella, että aluehallintoviraston arvioimat väestönsuojan kustannukset ovat tavanomaista huomattavasti (yli 4 %) korkeammat suhteessa rakennuksen todistettuihin (rakennusosa-arvio tai voimassa oleva tarjous) kokonaiskustannuksiin mukaan lukien väestönsuojan kustannukset. Hakijan taloudellista tilannetta ei oteta huomioon

Voiko koulu tai päiväkoti saada kokonaisvapautuksen väestönsuojan rakentamisvelvoitteesta?

Aluehallintovirasto ei nykyisen linjauksen mukaan myönnä vapautusta, vaikka kustannukset ylittäisivätkin 4 % kokonaiskustannuksista.

Voiko vapautuksen saada, vaikka väestönsuojan rakentamisvelvoitteen määräaika olisi jo umpeutunut?

Aluehallintovirasto ei ota asiaa käsiteltäväksi. Paikallisen rakennuslupaviranomaisen tulee päättää yhdessä pelastusviranomaisen kanssa mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

Takaisin alkuun


Oiva-järjestelmä

Mikä on elintarvikevalvonnan Oiva-järjestelmä ja mistä löydän ravintolan tai myymälän Oiva-raportit?

Oiva on elintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkistamisjärjestelmä, jota koordinoi Ruokavirasto. Elintarvikealan yritysten tarkastustulokset julkaistaan hymynaamoin alla olevalla sivustolla sitä mukaa, kun elintarvikevalvontaviranomaiset tekevät tarkastuksia. Voit hakea Oiva-tarkastusraportteja esim. yrityksen nimellä, osoitteella tai kunnan mukaan alla olevalta Oivahymy.fi internetsivustolta. https://www.oivahymy.fi/portal/fi/hae+yrityksia/

Takaisin alkuun


Kunnan terveystarkastajien yhteystiedot

Mistä löydän oman kuntani terveystarkastajien yhteystiedot?

Kuntien terveystarkastajat löydät Ruokaviraston hakupalvelusta alla olevasta linkistä. Valitse listasta oma kuntasi tai kuntayhtymän nimi. Saat kuntasi ympäristöterveydenhuollon internetsivujen osoitteen ja sähköpostiosoitteen. Kunnat ylläpitävät itse tätä osoitteistoa sähköisen viranomaistoimijarekisterin (VTO) kautta.  Ruokaviraston hakupalvelu (ruokavirasto.fi)

Takaisin alkuun


Tupakka

Miten ja mistä haetaan tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupaa?

Tupakkatuotteiden myyntilupaa haetaan myyntipaikan sijaintikunnalta tai liikennevälineissä tapahtuvaan myyntiin hakijan kotikunnalta. Myyntiluvan käsittelyä koskevien kysymysten osalta on näin ollen oltava yhteydessä luvan myöntävään kuntaan. Myyntilupahakemus on mahdollista tehdä joko sähköisesti tai kirjallisella hakemuksella. Hakemukset täyttöohjeineen löytyvät Valviran Internet-sivustolta. https://www.valvira.fi/tupakka/myynti

Takaisin alkuun


Vesiasiat

Mitä tarkoittaa vesijättö?

Vesijättö on entistä vesialuetta, joka on pysyvästi muuttunut maa-alueeksi vedenpinnan laskun, liettymisen, umpeen kasvamisen tai maanpinnan kohoamisen seurauksena. Kiinteistön edustalle muodostuu näin vesijättökaistale, joka ei yleensä kuulu kiinteistöön vaan viereisen vesialueen omistajalle. Vesialue kuuluu useimmiten kylän yhteisen vesialueen osakaskunnalle. Jos vesijättö haittaa ranta-alueen tarkoituksenmukaista käyttöä tai vesijättö on vähäinen, siihen rajoittuvan kiinteistön omistaja voi useimmiten lunastaa sen itselleen hakemalla Maanmittauslaitoksesta kiinteistötoimitusta - vesijätön lunastamista. Toimituksessa ratkaistaan lunastamisen edellytykset, lunastettava alue sekä lunastamisen vuoksi vesijätön omistajalle maksettavaksi tulevat korvaukset.

Mitä tarkoittaa kiinteistön osuudet yhteiseen alueeseen?

Kiinteistöllä voi olla osuuksia yhteisiin alueisiin eli niin kutsuttuja yhteisalueosuuksia. Kiinteistöllä on siis osakkuus kahden tai useamman kiinteistön tarpeita varten muodostettuihin yhteisiin alueisiin. Kiinteistöjen osuudet yhteiseen alueeseen voivat olla erisuuruiset. Yhteiset alueet ovat esimerkiksi yhteisiä vesialueita tai yhteisiä maa-alueita, kuten venevalkama tai soranottopaikka. Kiinteistön osuudet yhteisiin alueisiin ilmenevät kiinteistörekisteriotteesta.

Takaisin alkuun


Talletukset

Olen tekemässä talletusta aluehallintovirastoon ja olen jo tallettanut varat aluehallintoviraston tilille. Pitääkö minun tehdä vielä jotain muuta?

Talletus on kaksiosainen. Sen lisäksi, että varat talletetaan aluehallintoviraston tilille, tulee tallettajan myös toimittaa aluehallintovirastoon talletushakemus. Talletushakemus on suositeltavaa tehdä talletuslomakkeella. Hakemuksen voi tehdä vapaamuotoisesti, mutta hakemuksesta tulisi kuitenkin käydä ilmi lomakkeessa kysytyt tiedot. Lisätietoa talletuksen tekemisestä ja talletuslomakkeen löydätte:  Oikeusturva > Talletuksen tekeminen

Takaisin alkuun


Asunto-osakeyhtiö

Asunto-osakeyhtiömme yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous järjestetään huhtikuussa hallituksen määräämänä päivänä. Yhtiökokousta ei kuitenkaan ole kutsuttu koolle huhtikuussa. Hallituksen mukaan kokous tullaan pitämään kesäkuussa. Onko tämä lainmukaista?

Asunto-osakeyhtiölain mukaan varsinainen yhtiökokous tulee kutsua koolle kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Mikäli asunto-osakeyhtiönne tilikausi on kalenterivuosi (kuten yleensä on), tulee varsinainen yhtiökokous näin ollen kutsua koolle 30.6. mennessä. Yhtiöjärjestyksessä ei voida enää määrätä asiasta toisin. Asunto-osakeyhtiöiden yhtiöjärjestyksissä edelleen olevat, nykyisestä asunto-osakeyhtiölaista poikkeavat määräykset ovat menettäneet merkityksensä.

Takaisin alkuun


Luotot

Olen ottanut lainan ESAVIn luotonantajarekisteriin rekisteröidyltä luotonantajalta. Luoton korot ja kulut ovat kamalan suuret – ehkä mielestäni jopa lain vastaiset! Mitä teen?

Ota ensin yhteyttä kuluttajaneuvontaan, lisätietoa löydät osoitteesta www.kuluttajaneuvonta.fi tai puhelimitse 0295 536 901 (ark. 9-15). Aluehallintovirasto huolehtii pääosin luottoyritysten rekisteröintiin liittyvistä asioista, eikä virastolla ole toimivaltaa puuttua kuluttajan ja luotonantajan välisiin sopimuserimielisyyksiin. Sen sijaan lainvastaiseen luottomarkkinointiin AVI voi puuttua, joten sellaisesta havainnosta voit tehdä ilmoituksen ESAVI:lle.

Takaisin alkuun


Välitysliikkeet

Mitä AVI voi tehdä, jos välitysliike ei noudata lakia? Miten voin hakea vahingonkorvausta välitysliikkeen virheen johdosta?

Aluehallintovirasto voi antaa välitysliikkeelle varoituksen. Jos laiminlyönnit ovat vakavia tai jos ne annetusta kehotuksesta tai varoituksesta huolimatta toistuvat, AVI voi kieltää osaksi tai kokonaan välitysliikkeen toiminnan enintään 6 kk:n määräajaksi. Vahingonkorvausta tai välityspalkkion alentamista voi hakea kuluttajariitalautakunnalta tai käräjäoikeudelta. Kuluttajariitalautakunta antaa ratkaisusuosituksen, mutta se voi jättää asian käsittelemättä, jos kuluttaja ei ole ensin ollut yhteydessä kuluttajaneuvontaan selvittääkseen asiaa.

Edellyttääkö toimintani rekisteröitymistä aluehallintoviraston ylläpitämään välitysliikerekisteriin, jos hoidan vain muutaman toimeksiannon vuodessa?

Rekisteröintivelvollisuutta ei ole, jos toiminta on satunnaista ja välitystoimintaa ei markkinoida. Välityskohteita saa kuitenkin markkinoida.

Takaisin alkuun


Perintä

 

Perintään liittyvät kysymykset löytyvät Perinnän sivulta: Usein kysytyt kysymykset

Takaisin alkuun

Päivitetty