Peruspalvelujen arviointi

Arviointi perustuu kirjastolakiin. Arvioinnin tulosten avulla aluehallintoviranomainen seuraa kirjastopalvelujen saatavuutta, laatua ja taloudellisuutta. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään valtakunnallisessa kehittämistyössä ja säädösvalmistelussa. Kirjastotoimen arviointikohteet sovitaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.  Arviointiraportteihin voi tutustua osoitteessa www.patio.fi. Peruspalvelujen lisäksi tehdään myös muita alueellisia arviointeja ja kuntakäyntejä. Kirjastojen itsearvioinnin tukena on opetus- ja kulttuuriministeriön tilastotietokanta, Suomen yleisten kirjastojen tilastot.

Tiedote 15.6.2020

Kirjastojen aineisto- ja palvelumuotojen muuttuessa tilojen muunneltavuus on entistä tärkeämpää

Peruspalvelujen arviointi kuntien kirjastotiloista 2019 osoittaa, että kansalaiset tarvitsevat edelleen fyysisiä kirjastotiloja arjessaan. Vaikka e-aineistot ovat lisääntyneet ja verkkopalvelut kasvaneet, tarvitaan kirjastotilaa perinteisten kirjastopalveluiden lisäksi yhä enemmän myös oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan sekä yhteiskunnallisen kulttuurisen vuoropuhelun edistämiseen. Kirjastotilojen muunneltavuus onkin entistä tärkeämpää.

Viime vuonna yleisissä kirjastoissa kävi lähes 54 miljoonaa asiakasta. Kirjastoissa järjestettiin yli 90 000 tapahtumaa, joihin osallistui yli 1,5 miljoonaa henkilöä, näistä puoli miljoonaa osallistui koulutustilaisuuksiin.

Yleisellä kirjastolla on oltava tarkoituksenmukaiset tilat, ajantasainen välineistö sekä riittävä ja osaava henkilöstö. Keskimäärin kunnat pystyvät täyttämään nämä vaatimukset.

Kirjastoilta vaaditaan muunneltavuutta

Kirjastotilat toimivat ja riittävät hyvin perinteisissä kirjastopalveluissa. Kirjaston pitää kuitenkin myös tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan sekä edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua, kuten uudistettu kirjastolaki edellyttää. Tähän eivät kaikki kunnat pysty. Ratkaisuna voi olla tilojen suunnitelmallinen yhteiskäyttö ja kirjastotilojen muunneltavuus tilanteen sekä palvelu- ja aineistomuotojen muutosten mukaan.

Kansalaiset tarvitsevat opastusta ja kokoontumistiloja

Kirjastoilla on entistäkin merkittävämpi rooli, kun kansalaisia opastetaan digipalveluihin ja muihin uusiin asioihin ja taitoihin. Kirjaston asiakaskone saattaa myös olla asiakkaan ainoa mahdollisuus maksaa laskunsa ja hoitaa muu sähköinen asiointinsa digiyhteiskunnassa.

Vapaa kansalaistoiminta tarvitsee maksuttomia julkisia kokoontumistiloja. Neljä kuntaa viidestä pystyy tarjoamaan näitä omissa kirjastoissaan asukkailleen.  Kokous kirjastossa on mahdollisuus myös kunnan päättäjille tutustua kirjaston tiloihin, palveluihin, henkilökuntaan ja asiakkaisiin.

Joka toisessa kunnassa kirjasto on auki myös omatoimisesti. Yli kolmasosa kokonaisaukiolosta on omatoimista. Omatoimisuus ei ole vähentänyt henkilökunnan tarvetta kirjastoissa.  Uudistettu kirjastolaki on muuttanut kirjaston ja samalla myös henkilökunnan tehtäviä. Kun kirjastossa on riittävästi henkilökuntaa kehittämässä kirjastopalveluja ja -tiloja, niin se merkitsee entistä tehokkaampaa kunnan voimavarojen käyttöä.

Täydentävät verkkopalvelut

Kirjastojen e-aineistot ja verkkopalvelut eivät ole poistaneet kirjastojen fyysisen tilan tarvetta. E-kirjojen osuus kirjakokoelmasta on vielä alle prosentin, vaikka niiden käyttö kasvaa koko ajan. Kustannussyistä myös osa kirjastojen e-aineistoista on asiakkaiden käytettävissä vain kirjastotiloissa. Verkkopalvelut siis täydentävät, mutta eivät korvaa fyysisiä kirjastotiloja.

Peruspalvelujen saatavuuden arviointi on aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä. Joka toinen vuosi tehtävällä peruspalvelujen arvioinnilla seurataan, valvotaan ja arvioidaan peruspalvelujen saatavuuden yhdenvertaista toteutumista koko maassa ja maan eri osissa.

Lue koko raportti tästä: https://www.patio.fi/web/pepa-2019-valtakunnallinen/kirjastotilat

Tiedote: https://www.patio.fi/web/pepa-2019-tiedotteet/kirjastotilat

Laki yleisistä kirjastoista 1492/2016 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161492

Lisätietoja:
ylitarkastaja Kristiina Kontiainen, puh. 0295 016 538
kristiina.kontiainen@avi.fi
Etelä-Suomen aluehallintovirasto

 

Tietoa alueelta

Peruspalvelujen arviointi ja muu alueellinen arviointi - Itä-Suomi

Peruspalvelujen arviointi kuntien kirjastotiloista 2019 osoittaa, että kansalaiset tarvitsevat edelleen fyysisiä kirjastotiloja arjessaan. Vaikka e-aineistot ovat lisääntyneet ja verkkopalvelut kasvaneet, tarvitaan kirjastotilaa perinteisten kirjastopalveluiden lisäksi yhä enemmän myös oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan sekä yhteiskunnallisen kulttuurisen vuoropuhelun edistämiseen. Kirjastotilojen muunneltavuus onkin entistä tärkeämpää.

Kirjastotilat, Peruspalvelujen arviointi 2019 Itä-Suomi

Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Johtopäätökset

  • Tarve kunnan toimialojen yhteistyöhön, yhteisiin palveluihin ja rakenteellisiin muutoksiin on kasvanut. Kuntiin on rakennettu monitoimitiloja, joissa esimerkiksi koulu, nuorisotila ja kirjasto toimivat samassa rakennuksessa.
  • Kirjaston tulee olla kaikkien käytettävissä ja saavutettavissa. Kuitenkin asiakkaiden tarpeet ja kyvyt käyttää kirjastoa voivat olla erilaisia, jolloin esimerkiksi kirjastossa järjestettävät tilaisuudet voivat vaikeuttaa joidenkin asiakkaiden kirjaston käyttöä.
  • Laki yleisistä kirjastoista tuli voimaan 2017. Kirjastojen henkilöstö tuntee uudistetun kirjastolain ja on sisäistänyt sen. TEA-viisari kuitenkin näyttää, että kuntapäättäjien kirjastoa koskevissa tiedoissa on parannettavaa.
  • Kirjastojen toimipaikkojen väheneminen on heikentänyt kirjastopalvelujen saatavuutta, mutta toisaalta kirjastojen omatoiminen aukioloaika on parantanut saatavuutta. Omatoimisen aukiolon osuus kirjastojen kokonaisaukioloajasta on yli kolmannes.
  • Kirjastot viestivät tiloistaan ja palveluistaan vaihtelevasti.  Kirjaston viestintä varmistaa osaltaan palvelujen tasavertaisen saatavuuden ja asiakkaiden tasa-arvoisen kohtelun. Kirjastotila itsessään viestii kirjaston palvelun laadusta ja houkuttelee asiakkaita.
  • Kirjastojen e-aineistot ja verkkopalvelut eivät ole poistaneet kirjastojen fyysisen tilan tarvetta. Aineisto- ja palvelumuotojen muuttuessa tilojen muunneltavuus on entistä tärkeämpää.

Toimenpide-ehdotukset

  • Kunnat jatkavat yhteisten tilojen käyttöönottoa ja toimialat ylittävää yhteistyötä. Kirjastojen pitää olla alusta lähtien suunnittelemassa sekä yhteisiä tiloja että toimintaa, jotta kirjasto voi kirjastolain mukaisesti ottaa huomioon kirjastotilan erilaiset käyttäjäryhmät ja kirjastotoiminnan muutokset.
  • Kirjastot suunnittelevat ja aikatauluttavat kirjastojen toimintaa siten, että jokainen asiakas pystyy käyttämään kirjastoa oman kykynsä ja tarpeensa mukaan myös pienissä kirjastotiloissa ja omatoimiaukiolon aikana. Tämä edellyttää, että kirjastotiloja on mahdollisuus muunnella tilanteen ja tilaisuuden mukaan.
  • Kirjastojen johtajat ja kuntapäättäjät parantavat keskinäistä yhteydenpitoaan. Kirjastojen johtajat tiedottavat päättäjille oman kirjaston asioista ja kirjastojen kehittämisestä sekä kutsuvat päättäjiä kirjastoon kokoustamaan ja keskustelemaan asiakkaiden kanssa.
  • Kirjastot kehittävät edelleen entistä tiiviimmässä yhteistyössä asiakkaiden kanssa myös omatoimiaukiolon palveluja ja toimintaa normaalien palvelujen rinnalla. Kunnat huolehtivat siitä, että kirjastossa on henkilöstöä riittävästi asiakkaita ja kehitystyötä varten.
  • Viestintä on jatkuva, aktiivinen prosessi, jossa kirjastot säännöllisesti kertovat asiakkailleen ja päättäjille uusien palvelujen lisäksi myös jo vakiintuneista palveluistaan. Viestintätapa vaihtelee kohderyhmien mukaan.
  • Kun kunnat suunnittelevat ja muuttavat kirjastotiloja, ne ottavat huomioon, että aineistoja ja palveluja on sekä sähköisessä että fyysisessä muodossa. Kirjastojen henkilöstön on pystyttävä opastamaan asiakkaitaan sekä fyysisessä että virtuaalisessa tilassa.

Lisätiedot:
Kirjastotoimen ylitarkastaja Eeva Hiltunen, p. 0295 016 513
etunimi.sukunimi@avi.fi
Itä-Suomen AVI


Päivitetty

lait ja asetukset