Julkaisut 2017

Tälle sivulle on koottu aluehallintovirastojen julkaisuja. Alueelliset julkaisut löydät valitsemalla ylhäältä oikealta Valitse alue -kartasta haluamasi alueen.

Julkaisut 2017

Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Lounais-Suomen aluehallintoviraston
toimialueen kunnissa vuonna 2016

Anne Taulu

Turku 2017

Aluehallintovirastojen julkaisuja 25-2017
ISSN 2343-3132
(verkkojulkaisu)
ISBN 978-952-5882-08-7 (verkkojulkaisu)

Lue julkaisu (PDF 740 kt)

 

Tiivistelmä

Ehkäisevä päihdetyö on lakisääteistä toimintaa, jota ohjaa muun muassa perustuslaki, laki ehkäisevän päihdetyön järjestämiseksi, alko-holilaki, tupakkalaki, huumausainelaki, rahapelilaki, terveydenhuoltolaki, sosiaalihuoltolaki sekä päihdehuoltolaki. Valtion ja kuntien velvol-lisuutena on luoda työlle riittävät rakenteet. Ehkäisevää päihdetyötä tekevät monet eri viranomaiset sekä järjestöt, yritykset ja yhteisöt. Eri toimijoiden lisäksi ehkäisevä päihdetyö kuuluu myös jokaiselle kansalaiselle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja aluehallintovi-rastot toteuttivat vuoden 2016 lopussa kyselyn, joka lähetettiin kuntien ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöille tai yhdyshenkilöiden puuttuessa ehkäisevästä päihdetyöstä vastaaville. Kyselyssä kartoitettiin kuntien ehkäisevän päihdetyön tilannetta ja rakenteita. Kyselyn kautta haluttiin saada tilannekuva muun muassa siitä, kuinka monessa kunnassa on nimetty ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö, eh-käisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin, moniammatillinen työryhmä sekä miten ehkäisevä päihdetyö on sisällytetty osaksi kuntien suunnitelmia.

Tässä raportissa esitetyt tulokset kuvaavat Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueen eli Satakunnan ja Varsinais-Suomen kuntien ehkäisevän päihdetyön tilannetta vuonna 2016. Saatujen tulosten pohjalta sekä kansallisiin suosituksiin nojaten raportissa annetaan kunnille ehdotuksia ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen ja vahvistamiseen. Tavoitteena on tehdä näkyväksi ehkäisevän päihdetyön rakenteet, niiden mahdollisuudet ja kehittämistarpeet sote- ja maakuntauudistustakin ajatellen. Tämän raportin antamaa tietoa toivotaan käsiteltävän kunnissa sekä tulevissa maakunnissa. Erityisesti raportissa esitettyjä suosituksia on hyvä peilata kunnan ehkäisevän päih-detyön nykytilaan, laatia siltä pohjalta kehittämistoimia sekä kehittää maakunnittain tukipalveluita kuntien ehkäisevän päihdetyön tueksi.
 
Yhteenvetona ehkäisevän päihdetyön tilasta vuonna 2016 voidaan todeta seuraavat asiat: Satakunnan alueen kuntia (n=18) tarkastelta-essa 83,3 prosentissa (n=15) oli nimetty ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö. Näistä yhdyshenkilöistä 44,4 prosenttia (n=8) toimi sosi-aali- ja terveystoimessa ja 38,9 prosenttia (n=7) nuoriso-, liikunta- ja vapaa-aikatoimessa. Kolmessa kunnassa (16,7%) toimi ehkäise-vän päihdetyön yhdyshenkilö, jota ei oltu nimitetty virallisesti. Yhdyshenkilökattavuus Satakunnassa oli kuitenkin 100 prosenttia, kun otetaan huomioon sekä virallisesti nimetyt yhdyshenkilöt että yhdyshenkilöt ilman virallista nimeämistä. Varsinais-Suomen alueen kuntia (n=27) tarkasteltaessa kaksi kuntaa jätti vastaamatta kyselyyn. Kyselyyn vastanneista kunnista (n=25) 60 prosentissa (n=15) oli nimetty ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö. Näistä yhdyshenkilöistä 66,6 prosenttia (n=10) toimi sosiaali- ja terveystoimessa, 20 prosenttia (n=3) nuoriso-, liikunta- ja vapaa-aikatoimessa, 6,7 prosenttia (n=1) sivistystoimessa ja 6,7 prosenttia (n=1) keskushallinnossa. Kyse-lyyn vastanneista kunnista 24 prosentissa (n=6) toimi ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö, jota ei oltu nimitetty virallisesti ja 16 prosen-tissa (n=4) yhdyshenkilöä ei oltu nimetty ollenkaan. Yhdyshenkilökattavuus Varsinais-Suomessa oli vastanneiden osalta 84 prosenttia, kun otetaan huomioon sekä virallisesti nimetyt yhdyshenkilöt että yhdyshenkilöt ilman virallista nimeämistä.

Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain mukainen ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin ja/tai toimielimen valtuutta-ma työryhmä oli nimetty 55,6 prosentissa (n=10) Satakunnan kunnista ja 68 prosentissa (n= 17) kyselyyn vastanneista Varsinais-Suomen kunnista (n=25). Ehkäisevää päihdetyötä käytännössä toimeenpaneva monialainen työryhmä toimi 77,8 prosentissa (n=14) Satakunnan kunnista ja 56 prosentissa (n=14) kyselyyn vastanneista Varsinais-Suomen kunnista (n=25).  Satakunnan kunnista 77,8 prosenttia (n=14) ilmoitti, että heillä on kuluneen valtuustokauden aikana (2013–2016) aikana päivitetty tai valmisteltu kunnallinen tai seudullinen toimintasuunnitelma, joka pitää sisällään ehkäisevän päihdetyön (esim. hyvinvointikertomus, päihdesuunnitelma, yhdistetty mielenterveys- ja päihdesuunnitelma). Vastaava luku Varsinais-Suomessa oli kyselyyn vastanneiden (n=25) osalta 84 prosenttia (n=21).

Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien osalta ehkäisevän päihdetyön rakenteissa on vielä paljon parannettavaa niin ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöiden nimeämisen, ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavien toimielimien ja/tai toimielimien valtuuttamien työryh-mien kuin myös ehkäisevää päihdetyötä käytännössä toimeenpanevien monialaisten työryhmien osalta. Myönteistä kehitystä on tapah-tunut kuitenkin molemmissa maakunnissa ehkäisevää päihdetyötä sisältävien toimintasuunnitelmien osalta, sillä 77,8 prosentissa Sata-kunnan kuntia ja 84 prosentissa Varsinais-Suomen kyselyyn osallistuneista kunnista (n=25) ehkäisevä päihdetyö oli mukana joko kun-nan omassa toimintasuunnitelmassa ja/tai seudullisissa/alueellisissa toimintasuunnitelmassa.

Asiasanat

Ehkäisevä päihdetyö, Ehkäisevän päihdetyön rakenteet, Ehkäisevän päihdetyön suositukset, Lounais-Suomi, Satakunta, Varsinais-Suomi


Päivitetty