Hallinnolliset sanktiot

Heinäkuussa 2017 voimaan tullut rahanpesulaki (444/2017, ResL) toi viranomaisten käyttöön yhtenäiset hallinnolliset sanktiovaltuudet lain noudattamisen valvomiseksi. Lain voimaantulosta lähtien ESAVI on voinut määrätä valvomalleen ilmoitusvelvolliselle rahanpesulain asettamien velvoitteiden rikkomuksista tai laiminlyönneistä rikemaksun, julkisen varoituksen tai seuraamusmaksun. Asianajajaliiton esityksestä ESAVI määrää hallinnollisista seuraamuksista myös asianajajia koskien. Kaikkien sanktioiden määrääminen edellyttää, että ilmoitusvelvollisen rikkomus tai laiminlyönti on ollut tahallinen tai johtunut huolimattomuudesta. ESAVIn antamat julkiset varoitukset sekä rike- ja seuraamusmaksujen määräämisestä annetut päätökset julkaistaan aluehallintoviraston sivuilla. Sekä määrätty rikemaksu että seuraamusmaksu maksetaan valtiolle.

Rikemaksu 

Rikemaksu määrätään ilmoitusvelvolliselle, joka rikkoo tai laiminlyö jonkin mainituista rahanpesulain asettamista velvoitteista:

· Asiakkaan tunteminen tai tunnistaminen taikka asiakaan tuntemista koskevien tietojen säilyttäminen (ResL:n 3 luvun 1-4, 6, 10-13 §:t) 

· Epäilyttävää liiketoimea koskevan ilmoituksen tekeminen (ResL 4 luvun 1 §)

· Rahanpesun valvontarekisteriin rekisteröitäväksi hakeminen (ResL 5 luvun 3 §)

· Menettelytapojen laatiminen rahanpesulain rikkomusepäilyistä ilmoittamiseen (ResL 7 luvun 8.1 §)

· Työntekijöiden koulutuksen ja suojelun järjestäminen ja toimintaohjeiden laadinta (ResL 9 luvun 1 §)

Rikemaksun suuruus määräytyy kokonaisarvioinnin perusteella, jossa huomioitavia seikkoja ovat menettelyn laatu, laajuus ja kestoaika. Oikeushenkilölle määrättävä rikemaksu on vähintään 5 000 euroa ja enintään 100 000 euroa. Luonnolliselle henkilölle määrättävä rikemaksu on vähintään 500 euroa ja enintään 10 000 euroa.

Julkinen varoitus

Julkinen varoitus voidaan antaa vain, kun asia kokonaisuutena arvioiden ei anna aihetta ankarampiin toimenpiteisiin. Julkinen varoitus voidaan antaa niissä tapauksissa, kun ilmoitusvelvollinen tahallaan tai huolimattomuudesta menettelee jonkun muun rahanpesulain säännöksen tai määräyksen, kuin rike- tai seuraamusmaksua koskevien säännösten, vastaisesti. Esimerkiksi teot ja laiminlyönnit, jotka eivät täytä rikemaksun tunnusmerkistöä, voivat tulla julkisena varoituksena sanktioitavaksi. Luonnolliselle henkilölle annetaan julkinen varoitus häntä henkilökohtaisesti velvoittavien säännösten tai määräysten vastaisesta menettelystä.   

Seuraamusmaksu

Seuraamusmaksu voidaan määrätä pääsääntöisesti samojen velvoitteiden rikkomisesta tai laiminlyönnistä, kuin rikemaksu. Erona rikemaksuun seuraamusmaksua ei voi määrätä silloin, kun ilmoitusvelvollinen rikkoo ResL:n 5: 3 §:n velvollisuutta hakea rekisteröitäväksi rahanpesun valvontarekisteriin. Seuraamusmaksun määräämisen edellytykset ovat myös rikemaksua korkeammat. Seuraamusmaksun määräämiseksi ilmoitusvelvollisen rikkomuksen tai laiminlyönnin on oltava vakavaa, toistuvaa tai järjestelmällistä. 

Kun ilmoitusvelvollinen on luonnollinen henkilö, ei seuraamusmaksua voida määrätä hänelle sellaisesta teosta tai laiminlyönnistä, joka on muualla laissa säädetty rangaistavaksi. Tällainen asia voidaan kuitenkin jättää ilmoittamatta esitutkintaviranomaiselle kokonaisarvioinnin perusteella, jolloin huomioidaan teon tai laiminlyönnin haitallisuus sekä sen ilmentämä tekijän syyllisyys ja saatu hyöty. 

Ilmoitusvelvollisen ollessa oikeushenkilö, voidaan seuraamusmaksu tietyin edellytyksin määrätä myös oikeushenkilön johtoon kuuluvalle henkilölle. Tällöin johtoon kuuluvan henkilön on täytynyt merkittävällä tavalla myötävaikuttaa vastuullaan olleeseen rahanpesulain vastaiseen tekoon tai laiminlyöntiin. Johdolle määrättävä seuraamusmaksu voi tulla kyseeseen oikeushenkilölle määrättävän seuraamusmaksun lisäksi tai sen sijasta. 

Seuraamusmaksu voi olla suuruudeltaan huomattavasti ankarampi kuin rikemaksu. Sen määrä perustuu kokonaisarviointiin, huomioiden muun muassa menettelyn laatu, laajuus, kestoaika, tekijän taloudellinen asema, menettelyllä saavutettu hyöty tai aiheutettu vahinko, tekijän yhteistyö asian selvittämisessä sekä aiemmat rikkomukset. Rahoituspalveluiden tarjoajalle määrätty seuraamusmaksu voi olla enintään kymmenen prosenttia ilmoitusvelvollisen edeltävän vuoden liikevaihdosta tai viisi miljoonaa euroa, sen mukaan kumpi on suurempi. Seuraamusmaksu voi kuitenkin aina olla suuruudeltaan kaksinkertainen saatuun hyötyyn nähden, mikäli tämä on määritettävissä. Aluehallintoviraston muulle valvottavalleen määräämä seuraamusmaksu saa puolestaan olla enintään joko kaksi kertaa niin suuri, kuin teolla tai laiminlyönnillä saavutettu hyöty, tai miljoona euroa, sen mukaan kumpi on suurempi.

Aluehallintoviraston määräämät hallinnolliset sanktiot

Aluehallintoviraston määräämiä hallinnollisia sanktioita koskevat päätökset tulee rahanpesulain mukaan julkaista viipymättä. Julkisen varoituksen lisäksi julkaisemisvelvoite koskee myös rike- ja seuraamusmaksujen määräämisestä tehtyjä päätöksiä, sekä muita valvontapäätöksiä kuten toimenpidekieltoa, oikaisuvaatimusta ja uhkasakkoa. Aluehallintoviraston määräämiä sanktioita koskevat tiivistetyt tiedot on kerätty Määrätyt sanktiot ja päätöslyhennelmät -sivulle, josta löytyvät myös linkit itse päätösasiakirjoihin. 

Päivitetty

lomakkeet

lait ja asetukset