Rikos- ja riita-asioiden sovittelussa rikoksen osapuolille järjestetään mahdollisuus kohdata toisensa luottamuksellisesti puolueettomien sovittelijoiden välityksellä. Sovittelussa asianosaiset käsittelevät rikoksesta uhrille aiheutuneita haittoja ja pyrkivät sopimaan toimenpiteistä niiden hyvittämiseksi. Onnistunut sovittelu voi katkaista alullaan olevan rikoskierteen ja ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä.
Sovitteluun soveltuvia asioita ovat mm. vahingonteko, pahoinpitely, ilkivalta, kotirauhan rikkominen, kunnianloukkaus, varkaus sekä sellaiset vähäiset riita-asiat, joissa toinen osapuoli on ns. luonnollinen henkilö.
Aloitteen sovittelusta voi tehdä poliisi, syyttäjäviranomainen, muu viranomainen tai asianosainen itse. 
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu
Sovittelu perustuu vuonna 2006 voimaan tulleeseen lakiin ja asetukseen rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta. Sovittelulain mukaisesti Aluehallintovirastot ovat järjestäneet palvelut toimeksiantosopimuksin kuntien ja eräiden järjestöjen kanssa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella sovittelun toimeksiantosopimukset on tehty maakunnittain Jyväskylän, Kokkolan, Tampereen, Seinäjoen ja Vaasan kaupunkien kanssa. Koko maassa toimii lähes sata sovittelun ammattilaista ja noin tuhatviisisataa koulutettua vapaaehtoista sovittelijaa. Koko maassa sovitteluun on ohjattu vuosittain jo yli 12000 sovitteluasiaa.
Mitä sovittelu on
Sovittelussa asianosaset keskustelevat tapahtuneesta ja pyrkivät löytämään sovinnon sekä sopimaan mahdollisista korvauksista ja niiden suorittamisesta. Vapaaehtoiset sovittelijat ovat neuvottelussa läsnä ja ohjaavat sovittelun kulkua. Onnistuneessa sovittelussa osapuolet itse tekevät päätökset, jotka kirjataan sopimukseksi. Sovittelu on vapaaehtoista ja sen voi kumpikin osapuoli halutessaan keskeyttää. Sovittelu on luottamuksellista, puolueetonta ja maksutonta. Myös alle 15-vuotiaiden tekemiä rikoksia ja riitoja voidaan sovitella. Alaikäisten sovittelussa tarvitaan aina huoltajan suostumus ja mahdollisuuksien mukaan myös huoltajan läsnäolo.
Mitkä asiat soveltuvat sovitteluun
Sovittelumenettelyyn soveltuvat mm. vahingonteot, ilkivaltarikokset, pahoinpitelyt, varkaudet, ryöstöt, käyttövarkaudet, muut omaisuusrikokset, kotirauhan rikkomiset, kunnianloukkaukset sekä vähäiset riita-asiat. Sovittelulaki ei sulje sovittelun ulkopuolelle pääsääntöisesti mitään rikosta, jossa on toisena osapuolena vahinkoa kärsinyt asianomistaja. Poikkeuksena ovat lapseen kohdistuneet rikokset, joissa uhrilla on erityinen suojan tarve.
Asiakkaiden ohjautuminen sovitteluun
Asiakkaat tulevat sovitteluun usein joko poliisin tai syyttäjän ohjaamina. Myös muut viranomaiset voivat ohjata tarvittaessa asiakkaita lakisääteisen sovitteluun. Lähisuhdeväkivaltarikoksia voidaan sovitella kuitenkin vain poliisin tai syyttäjän ohjauksesta. Rikoksen uhri tai rikoksesta epäilty tai huoltaja voivat myös tehdä aloitteen sovittelusta.
Asiakkuus sovittelutoimistossa
Sovittelutoimiston tehtävänä on selvittää asiakkaiden vapaaehtoisuus ja halukkuus sovitteluun ja tarkistaa sovittelun edellytykset sekä varmistaa, että asiakas ymmärtää sovittelun merkityksen ja siinä tehtävät ratkaisut. Sovittelutoimiston tulee selvittää asiakkaalle hänen sovitteluun liittyvät oikeutensa ja asemansa sekä antaa tietoa oikeusprosessista, oikeusturvasta ja asiakkaan mahdollisesti tarvitsemista muista ko. asiaan liittyvistä palveluista. Yhteistyöstä poliisi- ja syyttäjäviranomaisten kanssa säädetään sovittelulaissa.
Sovittelun vaikutukset
Onnistuneen sovittelun jälkeen poliisi voi lopettaa esitutkinnan tai syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta. Sovittelu voi vaikuttaa myös rangaistuksen mittaamiseen tai oikeuden päätökseen olla rankaisematta. Sovittelu voi onnistuessaan vähentää tai poistaa myös rikoksesta aiheutuneita henkisiä kärsimyksiä. Sovittelun odotetaan ennaltaehkäisevän uusia rikoksia.
Lisätietoja sovittelusta saa ylitarkastaja Kalevi Juntuselta
puh. +358 400 840 026
Email: kalevi.juntunen@avi.fi
Postiosoite: Aluehallintovirasto, Uimalankatu 1, 33100 TAMPERE