Kansallinen veteraanipäivä 27.4.2011
Ylijohtaja Anneli Taina
Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat juhlavieraat
Högt ärade krigsveteraner, ärade festpublik
Olen iloinen siitä, että saan olla täällä kanssanne viettämässä jo perinteeksi muodostunutta kansallista veteraanipäivää. Tämä juhla on osoitus kaikkien meidän suomalaisten suuresta arvostuksesta teitä sotiemme veteraaneja kohtaan. Voin kiitollisena todeta, että meille sotien jälkeen syntyneille Suomen itsenäisyys on saatu perintönä teiltä, jotka valtavin henkilökohtaisin uhrauksin puolustitte maatamme. Myös maan jälleenrakennus on ollut saman sukupolven harteilla.
Jag är glad över att jag får vara här med er och fira den nu redan traditionsenliga veterandagen. Den här festen är ett uttryck för den stora uppskattning som vi alla finländare känner för er veteraner. Jag kan tacksamt konstatera, att vi som fötts efter krigen fått Finlands självständighet i arv av er, som med stora personliga uppoffringar försvarade vårt land. Även landets uppbyggnad har legat på samma generations axlar.
Kansallista veteraanipäivää on vietetty vuodesta 1987 lähtien. Lukuisissa kunnissa lausutaan tänään kiitoksen sanoja juhlatilaisuuksissa, joita veteraanijärjestöt järjestävät yhdessä seurakuntien, puolustusvoimien, kansalais- ja maanpuolustusjärjestöjen sekä eri paikallisten yhteisöjen kanssa. Tänä päivänä meistä tuntuu kummalliselta, että vasta 1980-luvulla sodan aiheuttamat ristiriitaiset tunteet olivat selkiytyneet niin, että kansallinen veteraanipäivä voitiin ottaa mukaan suomalaiseen juhlakalenteriin ja vakiintuneeksi liputuspäiväksi. Tämä on valtiovallan tunnustus maan itsenäisyyden puolustajille. Perinnettä on tarkoitus jatkaa, jotta tulevatkin sukupolvet voivat osoittaa kunnioitustaan veteraaneillemme ja historian perintö kulkee eteenpäin.
Veteraanien oma järjestäytyminen, aktiivinen toiminta ja osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun on osaltaan lisännyt arvostusta. Nuorten sukupolvien kiitollisuus kasvaa iän ja ymmärryksen myötä. Sen havaitsee koko yhteiskunnallisen ilmapiirin muutoksena. Veteraanien arvostuksen myötä annetaan suuri arvo myös maanpuolustukselle ja tunnetaan isänmaallisuutta. Mikä on tämän muutoksen taustalla? Tietoa on ainakin enemmän kuin aikaisemmin. Sotiemme taustasta ja vaiheista, sodan kokeneiden ihmisten kohtaloista ja menetysten mittasuhteista on runsaasti tietoa ja lisää tietoa julkaistaan jatkuvasti – päiväkirjoja, muistelmia, elokuvia, jotka valottavat asioita eri näkökulmista. Jokainen voi saada käsityksen siitä, mitä Suomelle ja suomalaisille olisi tapahtunut ilman koko kansan maanpuolustustahtoa. Vaihtoehto olisi ollut todella huono.
Nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä on paljon käyttöä niille arvoille, jotka ohjasivat teitä noina kohtalokkaina vuosina. Osallisuus, yhteisöllisyys ja yhteisvastuu – niitä tarvitaan kipeästi myös tänä päivänä. Yhteiskuntamme perusrakenteet on luotu veteraanisukupolvien työllä. Nyt muutoksen vauhti on huima. Työelämä, elinkeinorakenteet ja perherakenteet ovat suurten muutosten kourissa. Teknologia on mukana lähes kaikessa.
Me suomalaiset voimme olla ylpeitä maastamme. Monissa kansainvälisissä vertailuissa olemme menestyneet varsin hyvin ja joissakin jopa erinomaisesti.
Suomi on menestynyt hyvin mm. monissa innovaatiotoimintaa ja kilpailukykyä mittaavissa kansainvälisissä vertailuissa. Teknologia ja innovaatiot auttavat ratkaisemaan monia yhteiskunnallisia haasteita.
”Suomi paras kansainvälisessä maavertailussa” – näin uutisoitiin laajasti viime kesänä Yhdysvaltalaisen Newsweek-lehden teettämän elintasovertailun tuloksia. Sata maata kattavassa vertailussa arvioitiin taloustilannetta, terveystasoa, elämänlaatua, koulutustasoa sekä poliittisia oloja. Tuossa vertailussa Suomen vahvuudeksi nousi elämänlaatu sekä koulutustaso.
Koulutuksen vertailussa mitattiin kansalaisten lukutaitoa sekä kansainvälisiä PISA-tuloksia. Suomalaisnuorten lukutaito, matematiikan osaaminen sekä luonnontieteiden osaaminen on PISA 2009 -tutkimuksen mukaan jälleen huipputasoa. Vaikka suomalaisnuorten lukutaito on hieman heikentynyt, taso on silti OECD-maiden kärkeä.
Lukutaidossa suomalaisoppilaiden keskiarvo oli kolmanneksi paras OECD:n ulkopuolisen Shanghain sekä Etelä-Korean jälkeen. Matematiikan osaamisessa Suomen keskiarvotulos oli OECD-maista toiseksi paras ja kaikista osallistujista kuudenneksi paras. Luonnontieteiden osaamisessa suomalaisnuorten tulos oli Shanghain jälkeen toiseksi paras. Koulutuksen merkitys on pienelle kansalle erittäin suuri ja vain hyvä koulutuspääoma takaa meille menestymisen globaalissa yhteistyössä.
Elämänlaadussa vertailtiin tasa-arvoa, köyhyystasoa, turvallisuutta sekä työllisyyttä. Talouden vireyttä mitattiin palvelutason, innovaatioiden ja bruttokansantuotteen avulla. Suomen edelle sijoittuivat Singapore ja Yhdysvallat. Terveystasoa mitattiin eliniänodotetutkimuksen perusteella, jossa Suomi sijoittui sijalle 17.
Suomalaiset ovat melkoisia mestareita tämän kaiken vähättelyssä. On annettava arvo omalle maalle ja kansalle ja tunnettava asemamme suhteessa muihin. Suomi on yksi maailman rikkaimmista maista ja vaikka ongelmia onkin, jakaantuu hyvinvointi kaikille kansalaisille.
Itsenäisyys merkitsee yhtäältä menneisyyttä, toisaalta tulevaisuutta. Yksinkertaisia valmiita vastauksia hyvästä Suomesta ei ole, vaan me kaikki voimme vaikuttaa siihen tekojemme kautta. Toimimme sekä yksilöinä että yhteisömme jäseninä. Itsenäinen ja itseään arvostava osaa myös yhteistyön. Me yhdessä vaikutamme siihen, millaisen Suomen rakennamme. Pitäkäämme aina yllä myös toivon näkökulmaa – ennenkin on selvitty. Paljon on kuitenkin vielä kehitettävää, muun muassa sosiaalinen oikeudenmukaisuus, oikeusturvan ja perusoikeuksien toteutuminen sekä peruspalvelujen tasa-arvoinen saatavuus ovat asioita, joita juuri valitut eduskunnan päättäjät joutuvat pohtimaan. Nyt on tehokkaasti huolehdittava siitä, että asiat eivät käänny huonompaan suuntaan.
Oman itsenäisyytemme ja kansallisen identiteetin korostamisen rinnalla ovat yhä painokkaammin esillä kansainvälisyys, eurooppalaisuus, monikulttuurisuus. Ennakoimattomat ja nopeat muutokset ovat tänä päivänä tosiasia. Sen olemme jälleen voineet todeta viimeaikojen tapahtumista. Jopa eduskuntavaalimme olivat muutosvaalit.
Maailman tapahtumat ovat tulleet olohuoneisiimme. Voidaan kysyä, kuka olisi voinut ennakoida niitä valtavia muutoksia, joita olemme saaneet nähdä Pohjois-Afrikan valtioissa. Ja kuka osaa ennakoida, mitä jatkossa tulee tapahtumaan? Kun muuttoliikkeiden ihmisvirrat tekevät Euroopasta enenevässä määrin monien sivilisaatioiden kohtauspaikan, on meidän vahvistettava suvaitsevaisuutta. Samalla haasteena on ylläpitää alueellista ja paikallista omaleimaisuutta ja vaalia perinteitä. Suvaitsevaisuus ei tarkoita mistään omasta luopumista vaan sen vaalimista ja arvostamista.
Tieto menneisyydestä ja sen arvostaminen kasvattaa kansakunnan tervettä itsetuntoa sekä antaa valmiuksia myös ymmärtää toisten kansakuntien pyrkimyksiä. Vain oikean historiansa tuntevalla suomalaisella on mahdollisuus työskennellä kansainvälisesti ja rauhantahtoisesti Suomen ja koko ihmiskunnan parhaaksi.
Vid sidan av betoningen av vår egen självständighet och nationella identitet har internationella kontakter, Europa och mångkulturalism allt tydligare blivit aktuella aspekter. Oförutsedda och snabba förändringar är verklighet idag. Det har vi igen kunnat konstatera av händelserna på sista tiden. Till och med vårt riksdagsval var ett förändringsval.
Världens händelser har kommit till våra vardagsrum. Man kan fråga sig, vem hade kunnat förutse de väldiga förändringar som vi har sett i Nordafrikas stater. Och vem kan förutspå, vad som kommer att hända i fortsättningen? När flyttningsrörelsernas människoströmmar gör Europa i allt större utsträckning till en mötesplats mellan många civilisationer, måste vi stärka toleransen. Samtidigt är det en utmaning att upprätthålla regional och lokal särprägel och värna om traditioner. Tolerans betyder inte att man ger upp något av det egna utan att man värnar och uppskattar det.
Kunskap om det förflutna och uppskattningen av den ökar på en nations sunda självförtroende och ger färdigheter att också förstå andra nationers strävanden. Bara en finländare som känner sin rätta historia har möjlighet att arbeta internationellt och fredligt för Finlands och hela mänsklighetens bästa.
Nykynuoret ovat aidosti kiinnostuneita Suomen historiasta. Heille on tärkeää, että historian vaiheet valottuvat aidon ihmisen elämän ja hänen kokemiensa tapahtumien kautta tosikertomuksiksi. Te arvoisat sotiemme veteraanit olette todellisen historiatiedon välittäjiä. Siitä teille kaikille lämpimät kiitoksemme. Hyvänä esimerkkinä tästä on muun muassa se, että nykypäivän menestyneet elokuvaohjaajat ovat tehneet uusia versioita vanhoista, sotahistoriaamme kuvaavista elokuvista – talvisota ja Mannerheim ovat ajankohtaisia edelleen. Tämä osoittaa sen, että nuorisomme arvostaa yhä enemmän omaa historiaamme ja maamme itsenäisyyden lunastaneita sotiemme veteraaneja.
Arvoisat kuulijat
Etelä-Suomen aluehallintovirastossa toimii veteraaniasiain neuvottelukunta. Se jatkaa aiemmin jo vuosien ajan lääninhallituksen yhteydessä toimineen neuvottelukunnan työtä. Tehtävänämme on edistää veteraanijärjestöjen ja julkisen vallan yhteistyötä. Teemme ehdotuksia, aloitteita, suosituksia ja selvityksiä veteraanien elinolojen ja kuntoutuksen parantamiseksi.
Neuvottelukunta on omissa kannanotoissaan painottanut, että veteraanit tarvitsevat monipuolisia kuntoutusvaihtoehtoja, jotta he voivat viettää turvallisia vanhuudenpäiviä. Valitettavasti kaikkien tavoitteiden toteuttamiseen ei aina ole löytynyt riittävästi määrärahoja. Mielestäni edistysaskeleita on kuitenkin koko ajan tapahtunut. Kuntoutuksen tarpeet ja muodot muuttuvat koko ajan. Kuntoutuksesta vastuussa olevan julkisen vallan ja erilaisten palveluntarjoajien on kuultava herkällä korvalla veteraanien ja heidän läheistensä viestejä.
Sotaveteraanit ovat kunniakansalaisiamme. He ovat puolustaneet maamme itsenäisyyttä ja vapautta. Sotaveteraanit, heidän puolisonsa ja leskensä haluavat elää mahdollisimman pitkään kotona. Veteraanijärjestöjen ja viranomaisten yhteisenä tehtävänä on edistää toimia, joilla veteraanien itsenäistä kotona selviytymistä tuetaan.
Meidän tehtävänämme on pitää huolta siitä, että julkinen valta varaa riittävät resurssit veteraanien ja heidän puolisoidensa palvelujen turvaamiseksi. Kotiin annettava tuki ja palvelut ovat äärimmäisen tärkeitä hyvän elämän takaamiseksi nyt jo ikääntyneille sotiemme veteraaneille. Uuden hallituksen ohjelmaan pitää sisällyttää veteraanijärjestöjen ja sosiaali- ja terveysministeriön yhdessä valmisteleva veteraanipoliittinen ohjelma. Yhteiskunnan on talouskriiseistä huolimatta pidettävä huoli siitä, että sotiemme veteraanit saavat vanhuutensa päivinä kaiken mahdollisen tuen ja avun. Olemme sen velkaa maamme vapauden turvanneille miehille ja naisille.
Vår uppgift är att se till att den offentliga makten reserverar tillräckligt med resurser för att trygga servicen för veteranerna och deras makar. Stödet och tjänsterna som ges hem är av yttersta vikt för att garantera ett gott liv till våra krigsveteraner som nu nått en hög ålder. Den nya regeringens program måste innehålla ett veteranpolitiskt program som bereds gemensamt av veteranorganisationerna och social- och hälsovårdsministeriet. Samhället ska trots ekonomiska kriser sörja för att våra krigsveteraner får allt det stöd och hjälp som de behöver. Det är vi skyldiga de män och kvinnor som säkrat vårt lands frihet.
Meidän tehtävänämme on myös viedä eteenpäin maanpuolustushengen perintöä. Tarvitaan tietoa, valistusta ja kasvatusta siitä, että meidän hyvinvointimme ja korkea elintasomme eivät ole syntyneet itsestään. Ne ovat syntynyt aiempien sukupolvien työllä ja yhteishengellä. Nuorison on ymmärrettävä, ettei hyvinvointimme säily ilman ponnistuksia. Se vaatii työtä ja osaamista ja demokratian kunnioittamista. On huolehdittava siitä, että suomalaiset voivat kokea aitoa isänmaallisuutta ja että suomalaiset voivat aina pitää isänmaataan puolustamisen arvoisena.
Bästa festpublik
Jag önskar, att våren i vårt fosterland kommer att vara vacker för oss alla. Jag önskar också att utvecklingen av vårt samhälle fortsätter så samstämmigt och balanserat som möjligt, så att vi alla tillsammans kan vara stolta över det Finland, som de nu valda nya beslutsfattarna bygger.
Jag hälsar er med dessa funderingar för regionförvaltningsverket i Södra Finlands och också min egen del. Jag önskar er alla en trevlig festdag och en trygg framtid.
Hyvä juhlayleisö
Toivon, että isänmaamme kevät on meille kaikille kaunis. Toivon myös, että yhteiskuntamme kehitys jatkuu mahdollisimman yksituumaisesti ja tasapainoisesti siten, että voimme kaikki yhdessä olla ylpeitä siitä Suomesta, jota nyt valitut uudet päättäjät rakentavat.
Tervehdin teitä näillä ajatuksilla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja myös omasta puolestani. Toivotan teille kaikille lämminhenkistä juhlapäivää ja turvallista tulevaisuutta.