ASTA-MYRSKY 29.-30.7.2010
Asta-myrskyn vaikutukset kohdistuivat Itä-Suomessa lähinnä Savonlinnan alueelle, jossa voimakkaat ukkospuuskat kaatoivat Sulkavan ja Rantasalmen kuntien alueilla runsaasti puustoa, myös muissa alueen kunnissa syntyi metsävahinkoja. Kaatuneet puut tukkivat maanteitä, aiheuttivat rakennuksille ja ajoneuvoille merkittäviä vahinkoja sekä katkoivat sähkönsaannin laajoilta alueilta. Sähkökatkokset aiheuttivat muun muassa Enonkoskella ja Joroisissa vedenjakeluhäiriöitä.
Järvi-Suomen Energia Oy:n sähkönjakeluverkosta on saatu korjattua suurin osa. 6.8. aamun tilanteen mukaan ilman sähköä on vielä 4000 taloutta, jossa mukana on myös pienjänniteverkon asiakkaat n. 3000 taloutta. Jakeluverkon ylläpidosta vastaavan tahon huolenaiheena on siirtolinjojen korjausmateriaalin ja henkilöstön riittävyys. Lisäksi linja-alueilta raivattavien puiden korjuuseen tarkoitettujen monitoimikoneiden saatavuuden turvaaminen olisi ensiarvoisen tärkeää tilanteessa, jossa myös myrskytuhoalueella yksityismetsissä kaatuneiden puiden korjuuseen tarvitaan korjuukalustoa. Pahoin vaurioituneiden siirtolinjojen korjaus viivästyy, mikäli puunkorjuukalustoa ei ole saatavilla sähkönjakeluyhtiöiden käyttöön.
Matkapuhelin- ja laajakaistaverkot mykistyivät ja ovat osittain vieläkin joillakin alueilla käyttökelvottomia.
Etelä-Savon pelastuslaitoksella oli myrskyn aiheuttamia hälytystehtäviä 210 kpl, joista Savonlinnan alueella 170 ja Pieksämäen alueella 40. Suurin osa tehtävistä oli kaatuneiden puiden raivaamistehtäviä (140) sekä automaattisten paloilmoituslaitosten aiheuttamia tarkistus- ja varmistustehtäviä. Merkittävämpiä sammutustehtäviä oli kaksi kylmälaiteen aiheuttamaa paloa sekä maalaistalon sammutustehtävä Puumalassa. Henkilövahinkoja myrsky ei aiheuttanut.
Pelastustoiminnan johtamista, resurssien jakamista ja tilannekuvan ylläpitoa varten perustettiin Savonlinnan paloasemalle esikunta. Pelastuslaitoksen yksiköt keskittyivät tilanteen alkuvaiheessa kiireellisimpien tehtävien hoitamiseen, joita olivat valtatielle 14. sekä kantateille kaatuneiden puiden raivaus. Teiden raivauksessa käytettiin apuna monitoimikoneita ja puunkuljetusautoja.
Pelastus- ja raivaustoimen sujuivat pitkälti pelastuslaitoksen omilla voimavaroilla, joskin tehtäviä priorisoiden. 30.7. raivaustehtäviin liittyi myös metsäalan ammattilaisia. Myrskyalueella raivaus ja korjaustyöt ovat jatkuneet pitkin kuluvaa viikkoa.
Itä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimi ja varautuminen -vastuualue on pitänyt yhteyttä Etelä-Savon pelastuslaitokseen saaden pelastuslaitokselta tilannekuvan muodostamiseen tarvittavat tiedot.
Selvitettiin myös Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa maatilojen varavoimatilannetta. Maatilojen varavoimakoneiden ja -laitteiden olemassaolosta ei tällä hetkellä ole käytettävissä riittävän tarkkoja tilastotietoja, joten maatilojen sähkönsaannin osalta ei ole esittää tarkkaa arviota.
VEERA -MYRSKY 4.-5.8.2010
Itä-Suomen alueella 4.8. alkuillasta 5.8. alkuyöhön vaikuttanut ukkosrintama ei aiheuttanut Asta-myrskyn kaltaisia tuhoja. Myrskyn vaikutusalue oli Etelä-Savossa Savonlinnan alue, Pohjois-Karjalassa lähinnä Keski-Karjalan ja Lieksan alueet sekä Pohjois-Savossa maakunnan läntinen ja pohjoinen osa.
Aluehallintoviraston pelastustoimi- ja varautuminen vastuualueelta oltiin myrskyn alkuvaiheessa alueen pelastuslaitosten johtoon ja pyydettiin ennakolta varautumaan tilanteenmukaiseen raportointiin ISAVI:lle.
Etelä-Savo
Myrskyvauriot jäivät Etelä-Savossa kokonaisuudessaan hyvin pieniksi. Pelastustoimen tehtävät olivat pääsääntöisesti puiden kaatumisia teille. Pelastus- ja raivaustehtäviä oli yhteensä 25 kpl. Poikkeusjärjestelyjä normaalivalmiuteen ei tarvinnut tehdä. Asta-myrskyn raivaustyöt ja jälkiselvittely jatkuivat edelleen.
Pohjois-Karjala
Pohjois-Karjalassa pelastustoimen tehtäviä oli yhteensä 105 kpl, joista suurin osa kaatuneiden puiden raivausta maanteiltä, rakennusten, ajoneuvojen ja sähkölinjojen päältä. Henkilövahinkoja ei myrsky aiheuttanut.
Sähkönjakelussa on ollut merkittäviä häiriöitä ja vielä tälläkin hetkellä ilman sähköä on noin 1000 taloutta. Sähkökatkokset aiheuttivat tilanteen alkuvaiheessa mm. Tohmajärvellä jäteveden pumppauksessa ongelmia. Myös matkapuhelinverkoissa esiintyy jonkin verran kuuluvuusongelmia. Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen arvion mukaan kaatuneen puuston määrä on kymmeniätuhansia kuutiometrejä.
Pelastuslaitokselle perustettiin johtokeskus, joka hätäkeskuksen välittämien tehtävien perusteella jakoi ne edelleen alueen pelastusyksiköille. Pelastustoimen omat resurssit olivat riittävät, joskin tehtävien suorittamisjärjestystä priorisoiden. Koitereen alueella käytettiin puiden raivauksessa apuna monitoimikonetta.
Pelastuslaitos on pitänyt kiinteää yhteyttä kuntiin selvittäen muun muassa kuntien tärkeiden toimintojen toimivuutta. Suurempia ongelmia kunnissa ei ole esiintynyt.
Matkapuhelinverkoissa oli häiriötä ainakin itärajan pinnassa. Joensuun sosiaali- ja terveystoimi sekä ympäristökuntien toimihenkilöt tarkistivat myrskyalueilla asuvien vanhusten turvapuhelinten toimivuuden.
Pohjois-Savo
Pohjois-Savossa pelastustoimen tehtäviä oli yhteensä noin 60, joista suurin osa oli kaatuneiden puiden raivaustehtäviä. Salama sytytti myös useita metsäpaloja, joista ei kuitenkaan kehittynyt laajempia paloja.
Pelastuslaitokselle perustettiin johtokeskus, josta toteutettiin resurssien jakaminen ja tilanteen seuranta. Tilanteen aikana ei saatu yhteyttä sähköyhtiöön, joten sähkön saantiin liittyvistä ongelmista ei saatu tilannetietoa.
Pelastuslaitoksen usean palokunnan kaikki resurssit olivat käytössä. Vapaavuorolaisia kutsuttiin myös töihin. Resurssit riittivät tehtäviä priorisoimalla.
Sähkökatkoksia myrskyalueilla on ollut runsaasti ja tälläkin hetkellä ilman sähköä on tuhansia talouksia. Omaisuusvahinkoja on syntynyt metsävahingoista sekä puuston kaatumisista rakennusten päälle.
Aluehallintoviraston arvio
Yhteistoiminta myrskyjen aikana toimintaan osallistuneiden viranomaisten, kuntien ja muiden toimijoiden välillä on sujunut hyvin. Käsityksemme mukaan joissakin tiedotusvälineissä uutisoidut tai esiin tuodut ”moitteet” eivät ole kaikilta osin perusteltuja. Eri osapuolet näyttävät toimineen noissa olosuhteissa ja käytettävissä olevin resurssein varsin hyvin. Esimerkiksi (viranomais)tiedotusta on - voi sanoa jo perinteisesti – kritisoitu mutta tällaisessa tilanteessa ihmisiltä on perusteltua edellyttää oma-aloitteisuutta ja kärsivällisyyttä tiedonhankinnassa, esimerkiksi vaikka siitä, kuinka kauan sähkökatkot yksittäisessä kohteessa kestävät. Varsinkin silloin, kun kenelläkään ei vielä ole asiasta kokonaiskuvaa ja toisaalta asianomaista kohdetta/henkilöä ei varsinaisesti uhkaa hätä- tai vaaratilanne.
Vanhusten tilanteen selvittämiseksi useassa kunnassa tilanne on otettu hyvin haltuun. Kuntien johtoryhmät ovat kokoontuneet ja kotipalvelun asiakkaisiin on oltu yhteydessä. Käyntikertoja asiakkaiden luokse on lisätty. Asiakkaille on toimittanut tarvittaessa vettä ja ruokaa. Muutama asiakas on siirretty kotoa asumispalveluun tai laitokseen odottamaan sähköjen paluuta. Metsurit ovat raivanneet teitä ja esim. postinkantajat ovat toimineet viestinvälittäjinä. Myös omaiset ovat olleet aktiivisesti mukana.
Poikkeustilanteesta on selvitty uudelleen organisoinnilla. Yleisvaikutelmana on, että yhteishengellä ja joustavuudella tilanne on pystytty kartoittamaan ja hoitamaan suhteellisen hyvin.
Aluehallintoviraston saamien tietojen mukaan maakunnissa toimivat viranomaiset ovat yhteistyössä yksityisten kanssa suoriutuneet tehtävistään hyvin, eikä virasto ole saanut näiltä myrskyihin liittyviä avunpyyntöjä. Haluamme Itä-Suomen aluehallintoviraston puolesta kiittää tilanteessa hyvin toimineita pelastuslaitoksia, sähköyhtiöitä, metsäasiantuntijoita, metsureita, puhelinoperaattoreita, koneurakoitsijoita, tienpitäjiä, kuntia ja muita yhteistyöviranomaisia sekä tietysti kaikkia yksityisiä toimijoita, jotka ovat auttaneet selviämään tilanteesta.
Johtaja Kullervo Lehikoinen
Pelastustarkastaja Seppo Pirskanen