Valvonnan tavoitteena on saada työpaikat toimimaan järjestelmällisesti, suunnitelmallisesti, pitkäjänteisesti ja paneutumalla ja kehittämällä työturvallisuutta ja työterveyttä.
Työolosuhteiden valvonnasta aloitteen tekee pääasiassa viranomainen. Työsuojeluviranomainen päättää tapauskohtaisesti, mikä valvontamenetelmä soveltuu siihen parhaiten. Se voi tarkastuksen sijaan tai lisäksi pyytää työnantajaa selvittämään toimiaan.
Valvonnassa arvioidaan miten työpaikalla työympäristön ja työyhteisön tilan jatkuva tarkkailu, haitta- ja vaaratekijöiden tunnistaminen, riskin arviointi sekä työntekijöiden opetus ja ohjaus on järjestetty.
Haitta- ja vaaratekijät voivat olla työolosuhteista tai työmenetelmistä aiheutuvia vaaroja. Ne voivat johtaa tapaturmaan tai ammattitautiin tai muuhun työperäiseen sairauteen.
Esimerkiksi koneiden ja laitteiden osalta arvioidaan niiden soveltuvuutta työhön ja käyttöolosuhteisiin, niiden turva- ja suojalaitteita, työntekijöiden ammattitaitoa ja heidän opastamistaan niiden käyttöön ja että koneiden ja laitteiden käytönaikaisesta kunnossapidosta ja tarkastuksista on huolehdittu.
Myös terveydelle vaaralliset tai haitalliset kuormitustekijät, kuten kohtuutton aikapaine tai liiallinen tietokuormitus, työpisteiden ergonomia tai väkivallan uhka voi joillain työpaikoilla ja joissain työtehtävissä edellyttää valvontatoimia.
Valvonnan kohteeksi voivat tulla myös työyhteisön huonon toimivuuden aiheuttamat ongelmat, häirintä, kiusaaminen tai niihin verrattavat haittatekijät voivat olla syynä työsuojelutarkastukseen.
Lisää tietoa työolosuhteista sekä vaara- ja haittatekijöistä työsuojeluhallinnon verkkopalvelussa.