Työsuojeluvalvonta painottuu jatkossa yhä enemmän harmaan talouden torjuntaan ja työurien pidentämiseen
- Harmaa talous vie valtiolta verotulot, rehellisiltä työnantajilta tilaukset ja työntekijöiltä työpaikat. Työsuojeluvalvonnan näkökulmasta harmaan talouden torjunta on ennen muuta työsuhdesäännösten valvontaa sekä viranomais- ja kolmikantayhteistyötä, totesi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) työsuojeluosaston ylijohtaja Leo Suomaa esitellessään hallinnonalansa suunnanmuutosta eli tulevan runkosopimuskauden 2012-2015 painotuksia.
Esitys:
Työsuojeluhallinnon suunnanmuutos: tavoitteena harmaan talouden torjunta ja työurien pidentäminen (ppt-tiedosto 288 kt)
- Valvomme, että työnteossa käytetään vain sellaisia työntekijöitä, joilla on työnteko-oikeus Suomessa, työsuhteen ehdot noudattavat lainsäädäntöä, ja että alihankkijoina ja työvoiman vuokraajina käytetään sellaisia yrityksiä, jotka ovat huolehtineet yhteiskuntavelvoitteistaan, linjasi käytännön kenttätyötä valvontajohtaja Markku Marjamäki STM:n työsuojeluosastolta.
Esitys:
Työsuojeluvalvonnan rooli ja mahdollisuudet harmaan talouden torjunnassa ja työurien pidentämisessä (ppt-tiedosto 139 kt)
Harmaan talouden torjunta nojaa muun muassa tilaajavastuulakiin. Sen toteutumista valvoo koko Suomessa tällä hetkellä 12 tarkastajaa, jotka tekevät vuosittain noin 900 tarkastusta. – Vuonna 2011 puutteita havaitaan 60 prosentissa tarkastuskohteista ja laiminlyöntimaksuja määrätään 15-20 prosentille tarkastuskohteista. Maksun suuruus on keskimäärin viisi tuhatta euroa ja suurin maksu on tällä hetkellä 14 000 euroa per sopimus, kertoi johtaja Kaarina Myyri-Partanen Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun vastuualueelta. Avin työsuojelun vastuualueet hoitavat käytännön valvontatyön ja toimivat STM:n ohjauksessa.
Myyri-Partasen mukaan työsuojeluviranomaisten yhteistyö harmaan talouden torjunnassa on ollut erityisen hyödyllistä poliisin ja verottajan kanssa. Viranomaiset ovat tehneet yhdessä muun muassa valvontaiskuja.
Esitys:
Mitä harmaan talouden torjunta ja työurien pidentäminen tarkoittavat käytännön työsuojeluvalvonnassa? (ppt-tiedosto 530 kt)
Työsuojelulla pituutta keskelle työuria
Työuria työsuojelulla voidaan pidentää ennen muuta vaikuttamalla työurien keskelle. - Työsuojeluhallinnon toimenpiteet kohdistuvat työoloihin ja työolosuhteisiin. Työsuojeluviranomaiset valvovat, että työnantaja noudattaa häntä velvoittavia säännöksiä, ylijohtaja Suomaa sanoi.
Hän arvioi, että mikäli työtapaturmat saadaan nollaan, niin suomalaisen työntekijän kokonaistyössäoloaika pitenee 1,5 kuukautta. - Mikäli mielenterveysperusteiselle eläkkeelle jäädään nykyistä puolta vähemmän, niin työssäoloaika pitenee puoli vuotta. Mikäli tuki- ja liikuntaelinsairauksien johdosta myönnettyjen eläkkeiden alkavuus puolittuu, työssäoloaika pitenee noin 0,3 vuotta.
- Valvontaa suunnataan jatkossa sellaisille toimialoille ja työpaikoille, joissa on työntekijöiden on keskimääräistä suurempia riski altistua niille tekijöille, jotka johtavat ulos työmarkkinoilta. Työsuojelussa kiinnitetään erityistä huomiota psyko-sosiaalisen kuormittumisen valvontaan, linjasi Markku Marjamäki.
Lisätietoja:
Ylijohtaja Leo Suomaa, STM, työsuojeluosasto, p. 040 506 5450, leo.suomaa@stm.fi
Valvontajohtaja Markku Marjamäki, STM, työsuojeluosasto, p. 040 758 1121, markku.marjamaki@stm.fi
Johtaja Kaarina Myyri-Partanen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue p. 040 758 1124, kaarina.myyri-partanen@avi.fi
Työsuojelun valvontaan liittyviä asiakirjoja:
Työsuojelun vastuualueiden runkosuunnitelma 2012-2015 pdf-tiedosto 1,13 Mt).
STM: Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 (pdf-tiedosto 651 kt)
Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 (pdf-tiedosto 136 kt)
Työsuojeluhallinnon resurssityöryhmä: Tuottava, tuloksellinen ja laadukas työsuojeluvalvonta 2015 (pdf-tiedosto 390 kt)