Ylijohtaja Elli Aaltonen totesi Kaatuneitten Omaisten ja Sotaorpojen valtakunnallisten hengellisten ja kulttuuripäivien juhlan sopivan mitä parhaiten Pohjois-Karjalaan ja karjalaisuuden juurille. Pohjois-Karjalassa kumpuaa musiikillinen, kulttuurinen ja hengellinen Karjala. Nämä elementit, musiikki, laulu, lausunta ovat olleet ylijohtaja Aaltosen mielestä myös sotaorpojen ja sotaleskien keino unohtaa tai kestää sitä epätoivoista menetystä, odotusta, surua, kun puoliso poistui, isä ei tullutkaan sotavuosien aikana kotiin.
Ylijohtaja piti juhlapuheen valtakunnallisten Kaatuneitten Omaisten ja Sotaorpojen hengellisten ja kulttuuripäivien pääjuhlassa sunnuntaina 2.10.2011 Joensuussa, Carelia-Salissa.
Ylijohtaja kiitti puheessaan tänä vuonna Itä- Suomen kolmessa maakunnassa ilmestyneiden sotaorpojen julkaisujen toteuttajia ja kirjoittajia. Nämä kirjat tuovat itselleen sekä muille sotaorvoille ja leskille muistoja pintaan. Näiden kirjojen kautta on mahdollista jakaa kokemusta ja lisätä käsitystä sotaorpoudesta ja leskeydestä. Kirjoitukset auttavat meitä entistä vahvemmin arvostamaan, mitä on kotiseutu ja sen jättäminen, hän totesi puheessaan.
Sotaorpotunnusasiaa vietävä eteenpäin
Kaatuneitten Omaisten Liitto on tehnyt merkittävän aloitteen ja hakenut valtiovallalta sotaorpotunnusta. Ylijohtaja Elli Aaltonen ilmoitti kannattavansa tätä asiaa lämpimästi ja vievänsä asiaa eteenpäin Itä-Suomen kansanedustajien ja ministerien kautta. Vieläkään ei ole liian myöhäistä, vaikka tämäkin asia olisi pitänyt hoitaa jo vuosikymmeniä sitten, korosti ylijohtaja. Elli Aaltonen totesi, että sotaorpotunnuksen kautta sotaorvoilla on mahdollisuus yhteiskunnan tuottamiin palveluihin. Fyysinen kuntoutus, psyykkisten traumojen helpottaminen, virkistys ja sosiaalinen tuki ovat tarpeen. Osa näistä palveluista kuuluu valtion ja kuntien vastuulle. Osan näistä asioista pystyy parhaiten tarjoamaan yhteisö, yhdistys ja kansalaisjärjestö.
Miten saamme sotaorpouden viestin siirtymään tämän päivän ja tuleville nuorille?
Ylijohtaja Aaltonen toi esille haasteena sen, miten saamme nämä asiat siirtymään tämän päivän nuorille ja tuleville nuorille. Mitä tietää nykyajan nuori sanoista evakko, sotaorpo tai sotaleskeys, Aaltonen kysyi.
Evakkotie on heille vailla konkreettisuutta. Hän kehotti sotaorpojen yhdistyksiä avaamaan kertomukset nuorille. Näin he paremmin ymmärtävät itsenäisyyden suurta merkitystä, isänmaata ja sitä, miten paljon itsenäisyyden eteen tehtiin. Uusia kertojia ja sanan viejiä veteraanien ohella voisivat olla juuri sotaorvot. He tietävät isiensä tiet. He osaavat kertoa sota-aikojen tilanteita lähes autenttisesti isiensä perintönä. He voivat kirjoittaa julkaistujen kirjojen kertomuksia laajemminkin lehdissä, olla mukana juhlapäivissä ja tuoda uuden sukupolven ääntä vielä nuoremmille sukupolville, ylijohtaja sanoi.
Lisätietoja: Elli Aaltonen p. 040 567 5308, elli.aaltonen(at)avi.fi