”Inhimillistä olisi, jos dementoituneen potilaan pitkäaikaisen laitoshoidon vaihe jäisi mahdollisimman lyhyeksi ja että potilas voisi sairastumisen jälkeen jatkaa elämää entisellään niin pitkään kuin mahdollista ja että kotona asuminen voitaisiin turvata”, linjaa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen puhuessaan Suomen Dementiayhdistys ry:n 20 -vuotisjuhlassa Pyhäsalmella keskiviikkona 3.3.2010 klo 18
Savolainen asettaa kuntoutumista edistävän kotihoidon keskeisimmäksi toimenpiteeksi. Dementoituvien ihmisten elämänlaatua ja toimintakykyä voidaan Savolaisen mukaan tukea ja edistää monin tavoin. ”Kuntouttavilla toimenpiteillä on vaikutusta – kuntoutuksesta hyötyy sairastunut ja koko perhe, kun se on tavoitteellista ja dementoivan sairauden vaiheen mukaan räätälöityä.”
Dementiaperheille tarvitaan yksilöllisesti suunniteltu palvelukokonaisuus, joka mahdollistuu eri toimijoiden yhteistoiminnan kautta. Savolaisen mukaan palvelujen ja koko palvelujärjestelmän kehittäminen on suuri haaste paitsi kunnalle, joka vastaa palveluista, mutta myös järjestöille, seurakunnalle ja palveluita tuottaville yrityksille. ”Tavoitteena tulee olla mielekkään elämän turvaaminen sairastuneelle sairauden eri vaiheissa ja sitä myötä annetaan mahdollisuus arvokkaaseen vanhuuteen.”
Savolainen kertoi, että ympärivuorokautinen vanhustenhuolto tulee olemaan yksi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston valvonnan painopisteistä tämän vuoden aikana.
Tällöin erityiskohteena ovat erityisesti henkilöstömitoitukset ja tilat sekä lääkehoitosuunnitelmien ajanmukaisuus.
Eduskunnan oikeusasiamies Paunio on omassa päätöksessään vanhusten ympärivuorokautisesta hoidosta ja sen valvonnasta todennut, että vanhusten hoidossa on useita epäkohtia ja puutteita, jotka vaarantavat ympärivuorokautisessa hoidossa olevien ihmisarvoista kohtelua ja joihin tulee jatkossa kiinnittää huomiota.
”Oikeusasiamies listasi erinäisiä puutteita olevan henkilöstön määrässä erityisesti yövuorossa, ravitsemuksessa, hygieniassa, ulkoilussa sekä lääkehoidossa, lääkäripalveluissa sekä pakotteiden ja rajoitteiden käytössä. Vanhusten hoitolaitosten ja hoivakotien taso vaihtelee kunnittain ja jopa kuntien sisällä varsinkin suurimmissa kaupungeissa.”
Savolainen kertoi, että Pohjois-Pohjanmaan osalta selvityksessä ei ilmennyt mitään sinänsä erityisen hälyyttävää. Terveydenhuollon yksiköissä henkilöstömitoitus oli pääosin suosituksen tasolla. Tosin kunnan terveydenhuollon yksiköissä oli havaittu liian vähän henkilökuntaa yövuoroissa. Puutteita havaittiin henkilökunnan koulutuksen ja työvuoromiehityksen osalta.
Vuonna 2030 on yli 75-vuotiaita koko valtakunnassa 15 % ja Pohjois-Pohjanmaalla 12,5 %. koko väestöstä. Iäkkäimpien osuus väestöstä kasvaa lähes kaksinkertaiseksi parissa kymmenessä vuodessa.
Lue koko puhe