”Sovittelutoiminta on tärkeä väline, jolla nuoret saadaan vaikuttavalla tavalla vastuuseen omista tekemisistään, ajattelemaan tekojen seurauksia ja pohtimaan myös omaa tulevaisuutta. Onnistuneella sovittelulla voidaan katkaista nuorten alkava rikoskierre ja näin ehkäistä syrjäytymistä. Tulevien vuosien haaste on saada sovittelu ja sosiaali- ja nuorisotyö entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Sovittelu on mitä parhain ennaltaehkäisevän työn menetelmä toimia lasten ja nuorten kanssa”, korosti Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen puhuessaan lauantaina 24.4.Oulussa valtakunnallisessa sovitteluseminaarissa.
Sosiaali- ja nuorisotoimen yhteistyöhön aktivoimisen lisäksi tulevien vuosien haaste Savolaisen mukaan on koko sovittelukentän ammatillisten valmiuksien ja yhtenäisten työkäytäntöjen edelleen kehittäminen sekä erityisosaamisen lisääminen.
”Lisääntyvä osaaminen, yhtenäiset työkäytännöt ja luotettavuus yhteistyötahona sekä hyvät tulokset luovat uskottavuutta sovitteluun ja palvelun tarpeellisuuteen. Laadun parantamista ja koulutusta tarvitaan jatkuvasti osapuolten oikeusturvan ja toiminnan laadun varmistamiseksi”, painotti Savolainen.
Vuonna 2009 Oulun läänin sovittelutoimistoon tehtiin yhteensä noin 750 aloitetta riita- ja rikosasioissa. Edellisvuoteen verrattuna määrä pysyi suunnilleen samana. Aloitteista puolet tuli Oulun ja Kajaanin poliisilta. Niiden sovittelujen osalta, jotka soviteltiin vuonna 2009 saatiin erittäin hyvä sopimusten täyttymisprosentti: peräti 81% sopimuksista täyttyi vuoden 2009 aikana.
Sovittelutoimistot ovat Oulussa, Kajaanissa, Pudasjärvellä, Ylivieskassa ja Raahessa ja näissä työskentelee yhteensä noin 10 vakituista työntekijää. Vapaaehtoisia sovittelijoita oli vuoden lopussa 156 henkilöä.
Sovittelu perustuu rikosasioista ja eräistä riita-asioiden sovittelusta annettuun lakiin (1015/2005, Sovittelulaki). Rikosasioiden sovittelun tarkoituksena on tarjota rikoksen osapuolille mahdollisuus toistensa kohtaamiseen ja rikoksesta aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseen. Kohtaamisen mahdollistavat koulutetut vapaaehtoiset sovittelijat, jotka toimivat sovittelutoimiston ammatillisen ohjauksen alaisina. Sovittelussa uhri ja tekijä kohtaavat toisensa ja pääsevät näin käsittelemään rikosta ja siitä aiheutuneita seurauksia heille sopivalla tavalla. Sovittelussa ei ratkaista asian rikosoikeudellista puolta, mutta sovittelu voi vaikuttaa mahdolliseen rangaistusseuraamukseen siten, että rangaistusta lievennetään tai rikosoikeudellisista toimenpiteistä luovutaan. Sovittelun perusarvoja ovat vapaaehtoisuus, luottamuksellisuus, tasapuolisuus ja vapaaehtoisuus.
Ylijohtajan Savolaisen puhe
www.sovitellaan.fi