Vertailussa omakotitalouden jätehuoltokustannukset 

Aluehallintovirastot ovat Kuluttajaviraston toimeksiannosta keränneet tietoja yksityisten kuljetusyrittäjien omakotikiinteistöiltä perimistä jäteastioiden tyhjennysmaksuista taajama-alueilla. Vertailu kertoo, että jätehuoltopalveluiden hinnoissa on merkittäviä eroja eri kuntien välillä.

Jätelain mukaan yhdyskuntajätteen kuljetukset on järjestettävä jollain tavoin koko kunnan alueella. Omakotitalossa asuvan on sitouduttava järjestelmään joko liittymällä taajamien jätteenkeräysjärjestelmään tai suorittamalla käyttömaksu aluekeräyspisteen käytöstä, jollei astiakeräystä ole ulotettu koko kunnan alueelle.

Kunta on vastuussa asumisen jätteiden kuljetuksen järjestämisestä pääsääntöisesti koko kunnan alueella, mutta ensisijainen vastuu jätteestä ja sen poiskuljettamisesta kuuluu jätteen haltijalle. Asumisessa syntynyttä jätettä kerätään taajamissa joko kunnan järjestämänä tai sopimusperusteisena kuljetuksena. Yleisimmin omakotitalouksista kerättävä jäte on sekajätettä, jossa tavallisesti mukana on myös biojäte. 

Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunta kilpailuttaa kuljetukset ja valitsee urakoitsijan tai urakoitsijat. Kuntalaisen on käytettävä näitä palveluja.

Suurin osa Uudenmaan maakunnan kunnista kuuluu kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin. Jätekuljetuksen hinnat ovat nähtävillä mm. kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden verkkosivuilla. Yhtiöitä ovat HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut), Rosk´n Roll Oy ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy. Myös Etelä-Karjalassa usean kunnan jätehuoltoasiat ovat Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n käsissä.

Sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa kuljetuksesta sopivat omakotiasukas ja kuljetusyrittäjä keskenään. Kovin monen yrittäjän jätteenkeräysauton ei kuitenkaan kannata kulkea samalla alueella.

Kunta voi asettaa jätteenkuljetukselle joitakin ehtoja esimerkiksi kuljettamisesta perittävän enimmäishinnan, jätelajin ja keräysalueen suhteen. Jos kunta ei ole asettanut jätteen keräykselle enimmäishintoja, on kuluttajan hyvin vaikea selvittää mikä on alueella perittävien keräysmaksujen yleinen hintataso. Kuljetusyritykset eivät ole tehneet perimistään maksuista julkisia, vaan sopimusta kuljetuksesta pidetään kahdenkeskisenä asiana. Kuluttajalta perittävän tyhjennysmaksun suuruuden tai ainakin määräytymisperusteiden tulisi kuitenkin olla julkisesti saatavilla.

Järjestetty jätteiden poiskuljetus koskettaa jokaista ja jokaisen on siitä myös maksettava. Omakotitaloudella on vastuullaan järjestää kuljetus ja huolehtia jäteastiasta, sen sijoituksesta ja kunnosta sekä siitä mitä astiaan voi laittaa. Jäteastian sisältö vaikuttaa tyhjennysvälin pituuteen ja sitä kautta jätteenkuljetuksen kustannuksiin. Jos astiassa ei ole pilaantuvaa biojätettä ja muutakin jätettä syntyy kohtalaisen vähän, voi tyhjennysvälin pi

tuudesta yleensä neuvotella. Myös naapureiden yhteinen jäteastia voi merkittävästi alentaa talouden vuosittaisia jätehuoltomaksuja.

Joustonvaraa löytyy jokaisen kunnan jätehuoltomääräyksistä. Kokonaan vapautusta järjestetystä jätteenkuljetuksesta ei kuitenkaan voi enää saada.

Vertailuhintoja:

Etelä-Suomen aluehallintoviraston selvitys tehtiin kirjekyselynä jätteenkuljettajille, joiden yhteystiedot olivat kuntien verkkosivuilla. Kaikkiaan vertailussa oli mukana 19 yritystä. Tiedot kerättiin maaliskuussa - huhtikuussa 2010.

Ekomaksu on jätehuollon vuosimaksu, joka peritään useimmissa kunnissa erikseen. Se voi olla joko talouskohtainen tai talouden asukasmäärään perustuva.  

Ekomaksulla katetaan jätehuollon yleisiä palveluita, kuten pienjäteasemat, ongelmajätehuolto, hyötyjätteen keräys ja neuvontapalvelut. Koska maksua ei peritä kaikissa kunnissa, on oletettavaa että tällöin kustannukset katetaan muilla jätehuollosta perittävillä maksuilla. Eräissä kunnissa on käytössä pieni erillinen lisä jäteastian tyhjennysmaksuun. Näin tehdään mm. Haminassa ja Lappeenrannassa.

Ekomaksun vuosihinta vaihteli kunnittain 10–38 euron välillä. Kaikkien todettujen ekomaksujen keskiarvo on 21,54 euroa.

Sekajätteen tyhjennysmaksuja tiedusteltiin kahden ja neljän viikon tyhjennysvälien mukaan niin sopimusperusteisesta kuin kunnan järjestämästä jätehuollosta. Tyhjennyksen hintaan ei keräysvälin pituus näyttänyt vaikuttavan. Neljän viikon välein tyhjennettävissä astioissa ei ollut biojätettä mukana.

Sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa 240 litran astian tyhjennysmaksujen keskiarvohinnaksi tuli 6,51 euroa/tyhjennys, vaihteluvälin ollessa 4,48–11,95 euroa. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa keskiarvo oli 6,07 euroa/tyhjennys ja vaihteluväli oli 4,44–9,81 euroa. Hintaeroja oli jonkin verran, mutta paikalliset olosuhteet, kuten alueen astiatiheys ja siirtomatkojen pituus kaatopaikalle, vaikuttavat osaltaan asiaan.

Biojätteelle ja energiajätteelle edellytetään omaa astiaa eräiden kuntien jätehuoltomääräyksissä, mikäli biojätettä ei kompostoida.

Biojätteen 140 litran astian tyhjennyshinta Päijät-Hämeen alueella sopimusperusteisessa kuljetusjärjestelmässä oli Lassila & Tikanoja Oyj:n ilmoittama 9 euroa/tyhjennys. Etelä-Karjalan alueella keskiarvohinnaksi tuli 8,84 euroa/tyhjennys.

Kuntien järjestämässä kuljetuspalvelussa kaikkien saatujen tyhjennystietojen yhteenlaskettu keskiarvo oli 6,48 euroa/tyhjennys.

Kunnallisten jäteyhtiöiden hinnastojen perusteella tyhjennysten keskiarvohinnoiksi muodostui Kymenlaaksossa 4,80 euroa ja Etelä-Karjalassa 7,94 euroa.

Energiajätteen 240 litran astian tyhjennyshintoja sopimusperusteisessa kuljetusjärjestelmässä selvitettiin Etelä-Karjalan, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan alueilta. Kaikkien hintojen keskiarvo oli 5,04 euroa ja vaihteluväli 4,08–8,42 euroa. 

Lisätietoja:
Etelä-Suomen aluehallintovirasto: tarkastaja Erkki Kallio, puh. 040 740 0905
erkki.kallio(at)avi.fi
Kuluttajavirasto: erikoissuunnittelija Ari Luukinen, puh. 010 19 4700
ari.luukinen(at)kuluttajavirasto.fi 

Kuluttajaviraston tiedote: www.kuluttajavirasto.fi