Nuorten työpajatoiminta on vastannut erityisen hyvin alle 25-vuotiaiden syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tarpeisiin. Suurimmalla osalla nuorista oli pajalle tullessaan vain peruskoulututkinto. Pääosa nuorista siirtyi pajajakson jälkeen koulutukseen. Entisen Etelä-Suomen läänin kunnissa työpajoissa olevien määrä oli kasvanut 1,5-kertaiseksi viidessä vuodessa. Pajatoimintaa ei kuitenkaan ole tarjolla kaikissa kunnissa eivätkä kaikki halukkaat nuoret pääse mukaan. Vajaa viidennes kunnista oli ilman työpajatoimintaa.
Nuorten työpajojen pääasiallinen kohderyhmä ovat 17–24-vuotiaat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, jotka ovat vailla ammattitutkintoa. Koulutuksen aloittaminen ei vielä merkitse syrjäytymisvaaran poistumista, sillä keskeyttäminen etenkin toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa on hyvin yleistä. Kohderyhmän nuorilla on paljon ongelmia ja ulkopuolisuuden kokemuksia yhteiskunnasta: koulutuksesta, työstä ja yhteiskunnan turvasta. He tarvitsevat enemmän tukea opinnoissaan sekä siirtymisessä jatko-opintoihin. Ohjauksella ja tarpeen mukaisella yksilöllisellä valmennuksella voidaan vahvistaa heidän elämäntaitojaan ja valmiuksiaan.
Vajaa viidennes kunnista ilman työpajaa
Entisen Etelä-Suomen läänin kunnista 59 eli 82 % tarjosi viime vuonna työpajatoimintaa. Kunnista 12 oli kokonaan ilman pajatoimintaa. Paras tilanne oli Kymenlaaksossa, jossa jokaisen kunnan nuorelle oli tarjolla pajatoimintaa. Palvelun tarjoaminen useammalle kunnalle on hyvin yleistä, sillä yli puolet järjestäjistä tarjosi palveluaan useammalle kunnalle. Pitkä matka työpajalle saattaa kuitenkin olla joillekin nuorille liian korkea kynnys osallistua.
Nuorten työpajatoiminnan riittävyyttä arvioidaan sen perusteella, mikä on 17–24-vuotiaiden työpajanuorten määrän suhde samanikäisten työttömien määrään. Viime vuonna osuus entisessä Etelä-Suomen läänissä oli 23 %. Työpajatoiminnan riittävyyttä on arvioitava myös pajatoimintaa järjestävien näkökulmasta. Etelä-Suomessa pajatoiminnan järjestäjistä 80 % oli sitä mieltä, että kaikkia toimintaan haluavia nuoria ei voida ottaa mukaan. Syinä olivat mm. henkilökuntapula, taloudelliset resurssit sekä tilanpuute.
Työpajatoimintaan osallistui viime vuonna entisessä Etelä-Suomen läänissä kaikkiaan runsaat 3 200 alle 29-vuotiasta nuorta. Aikuisia oli lähes 850.
Työpajatoimintaa kehitetään edelleen
Nuorten työpajatoiminnan lähtökohta on joustavasti vastata syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tarpeisiin. Toiminta on hyvin vaikuttavaa, koska sillä usein voidaan usein tukea nuorten tilannetta ratkaisevasti. Määrällisesti vaikuttavuutta on kuvattu sillä, kuinka moni nuorista sijoittui pajajakson aikana tai seuraavan vuoden kuluessa positiivisesti, lähinnä koulutukseen, työhön tai muihin ohjattuihin toimenpiteisiin. Vuonna 2009 positiivisesti sijoittuvien osuus oli yli 72 %. Toiminnan kehittymistä osoittaa se, että viittä vuotta aiemmin positiivisesti sijoittuneiden osuus oli 55 %.
Usein viranomaisten välillä on korkea kynnys saada nuori koulutuksesta tai yhteiskunnan tukitoimenpiteistä työpajalle ja vastaavasti työpajalta koulutukseen tai tukitoimenpiteisiin. Kynnystä on madallettava. Osalla työpajatoiminnan järjestäjistä on vielä kehittämishaasteita, joilla toiminnan vaikuttavuutta saataisiin nostettua, esimerkiksi nuorten yksilöllisemmän valmennuksen osalta. Haasteena on myös nuorten laajempi kuuleminen ja osallistuminen toiminnan kehittämiseen.
Työpajatoiminta laajenee ja vakiintuu
Nuorten työpajatoiminta on hallituksen ohjelmassa keskeinen keino vähentää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrää. Valtion tämän vuoden talousarvion mukaan nuorten työpajatoimintaa laajennetaan ja vakiinnutetaan.
Lisätietoja:
Suunnittelija Tiina Mattila, puh. 050 4560 693
tiina.mattila(at)ely-keskus.fi