Pelastustoimen onnettomuuskohteet saavutettiin keskimäärin riskialueiden edellyttämissä toimintavalmiusajoissa. Erot onnettomuuskohteen tavoittamiseen kuluvassa ajassa vaihtelevat kuitenkin suuresti kuntien välillä. Kokonaisuudessaan kehityssuunta on ollut parempaan päin, eli toimintavalmiusajat ovat pääosin lyhentyneet kaikkialla.
Pelastustoiminnan toimintavalmiuden suunnittelu perustuu alueen riskiin ja uhkiin, joiden perusteella alue jaetaan maantieteellisiin riskialueisiin. Riskialueet jaetaan neljään luokkaan; I-riskialueella, jossa onnettomuuksien todennäköisyyden on arvioitu olevan suurin, tulee pelastusyksikön pyrkiä saavuttamaan onnettomuuskohde kuudessa minuutissa hälytyksestä.
II-riskialueella tavoite on 10 minuuttia ja III-riskialueella 20 minuuttia. IV-riskialueella toimintavalmiusaikatavoitetta ei ole erikseen määritelty.
Pelastustoimen valtakunnallisen palvelutavoitteen mukaan ensimmäisen pelastusyksikön on saavutettava riskialueille I-III sijoittuva kohde 90 prosentissa tapauksista riskialueen edellyttämässä toimintavalmiusajassa.
Eniten ongelmia saavutettavuudessa esiintyi I-riskialueella. Tilanne näyttäisi olevan heikoin Forssassa, Kotkassa ja Haminassa. Lisäksi varsinkin I-riskialueella - ja joissakin kunnissa myös II-riskialueella - kohteet saavutetaan hitaammin yöllä kuin päiväsaikaan. Esimerkiksi Keravalla I-riskialueen kohteista saavutetaan yöllä vain 50 prosenttia, kun vastaavasti aamulla ja päivällä saavutettavuudessa ei esiinny ongelmia.
Palvelutavoitteesta jääminen ei kuitenkaan kerro koko totuutta toimintavalmiusajoista ja hälytetyn avun nopeudesta saapua perille. Vaikka palvelutavoitetta ei saavutettu pelastustoimialueittain esimerkiksi I-riskialueella, kiireellisten tehtävien keskimääräinen toimintavalmiusaika alittaa useimmissa kunnissa riskialueen edellyttämän kuuden minuutin ajan. Lisäksi ensimmäinen pelastusyksikkö on usein kohteessa selvästi tavoitteeksi asetettua aikaa nopeammin.
Enemmän hajautettuja toimintayksiköitä
Kun harkitaan pelastustoiminnan voimavarojen sijoittamista, tulisi pohtia mahdollisuutta pienempien toimintayksiköiden perustamiseen ja toiminnan hajauttamiseen. Siten voidaan lisätä palveluverkon nopeutta ja palvelujen saatavuuden tasapuolisuutta. Samalla tulee kiinnittää huomiota sopimuspalokuntien toimintaedellytysten ylläpitämiseen ja tukemiseen.
Onnettomuusriskiä ja palvelutasoa määriteltäessä on tarpeen ottaa huomioon tapahtuneista onnettomuuksista saatu tieto. Pelastustoimintaa tulee suunnitella onnettomuuksia ennalta ehkäisevien toimenpiteiden rinnalla, jotta onnettomuusuhkiin kyetään vastaamaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla.
Lisätietoja:
Pelastustarkastaja Esa-Pentti Lukkarinen, puh. 0400 379 917
esa-pentti.lukkarinen(at)avi.fi
Pelastustarkastaja Markku Kirvesniemi, puh. 0400 154 670
markku.kirvesniemi(at)avi.fi