Itä-Suomen aluehallintovirasto maksoi Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kuntien vuoden 2009 perustoimeentulotuen kustannuksiin valtionosuutta yhteensä 29 061 630 euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 15,63 %. Laskennallisen valtionosuusjärjestelmän rinnalla on kustannusperusteinen valtionosuusjärjestelmä, jossa kunnille korvataan puolet maksetusta normitetusta toimeentulotuesta (perustoimeentulotuesta). Laskennallisen valtionosuuden perusteena ovat ikäryhmittäiset ja muut laskennalliset perusteet kuten esim. työttömyys ja sairastavuus. Sen sijaan täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki kuuluvat laskennallisen valtionosuuden piiriin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan koko maassa kaikkinensa toimeentulotukimenot kasvoivat 17 prosenttia vuonna 2009. Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä kasvoi 10 prosenttia vuonna 2009. Itä-Suomessa toimeentulotukimenot kasvoivat 15 prosenttia ja tukea saaneiden kotitalouksien määrä kasvoi 7 prosenttia, mikä on koko maan kasvua hieman vähemmän. Menojen ja asiakasmäärien kasvulle on yhtenä selittävänä tekijänä taloudellinen taantuma, joka on tuonut uusia asiakkaita toimeentulotuen hakijoiksi.
Aluehallintoviraston keräämistä tilastoista käy ilmi, että kunnalliset ja alueelliset erot toimeentulotuen myöntämisessä vaihtelevat suuresti. Valtakunnallisen toimeentulotuen soveltamisoppaan (STM:n Julkaisuja 2007:11) mukaan tarkoituksena on, että ehkäisevään toimeentulotukeen käytettäisiin vähintään 3,3 % varsinaisen toimeentulotuen menoista. Monessakaan itäsuomalaisessa kunnassa ei tähän päästä. Kunta voi myöntää päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää toimeentulotukea mm. tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseen, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseen sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin.
Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan kuntien tulisi käyttää perustoimeentulotuen sekä täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen välineitä pienituloisten kuntalaisten toimeentulon turvaamiseksi ja syrjäytymisen ja toimeentulotuen tarpeen pitkittymisen ehkäisemiseksi. Suositeltavia välineitä ovat myös talous- ja velkaneuvonta ja sosiaalinen luototus.
Aluehallintovirasto kokoaa vuosittain toimeentulotukimenojen jakaantumista koskevan kuntakohtaisen tilaston.
Erittely Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kuntien toimeentulotukimenoista vuosina 2008 ja 2009 (tiedot on koottu kuntien valtionosuusselvityksistä ja toimeentulotukimenoista on vähennetty asiakkailta saadut palautukset):
Toimeentulotukimenot (€) vuosina 2008 ja 2009:
|
|
Etelä-Savo |
Pohjois-Karjala |
Pohjois-Savo |
|
|
2008 |
2009 |
2008 |
2009 |
2008 |
2009 |
|
Perus-
toimeentulo-tuki |
9.962.920 |
11.116.175 |
17.505.627 |
20.389.247 |
22.797.920 |
26.617.836
|
|
Täydentävä
toimeen-
tulotuki |
732.271 |
802.538 |
1.674.265 |
2.004.862 |
4.712.097 |
5.206.791 |
|
Ehkäisevä
toimeen-
tulotuki |
211.525 |
210.103 |
444.252 |
364.031 |
158.167 |
386.786 |
|
Kuntouttavan
työtoiminnan
menot |
62.686 |
74.837 |
79.500 |
69.837 |
153.350 |
114.055 |
|
Toimeentulo-
tuen menot
yhteensä |
10.969.402 |
12.203.653 |
19.703.644 |
22.827.977 |
27.821.534 |
32.325.468 |
Lisätietoja: Sosiaalihuollon ylitarkastaja Pia Sorsa, p. 040 770 0705, pia.sorsa(at)avi.fi