Lukiokoulutuksen alueellinen saavutettavuus on toistaiseksi pysynyt melko hyvänä. Keskimääräistä heikomman saavutettavuuden alueita on mm. Itä-Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä. Ammatillisen koulutuksen saavutettavuus on Etelä-Suomessa suurelta osin keskimääräistä parempi, tosin ei kaikilla alueilla. Tilanne on heikoin Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan maaseutumaisissa kunnissa.
Lukiokoulutuksen maantieteellinen saavutettavuus oli entisen Etelä-Suomen läänin alueella parempi kuin maassa keskimäärin. Peruskoulun päättävästä ikäluokasta 93 prosenttia asui 10 kilometrin etäisyydellä opetusta antavasta oppilaitoksesta. Koko Manner-Suomen keskiarvo oli 86 prosenttia. Valtakunnallisen keskiarvon alle jäätiin erityisesti Itä-Uudenmaan ja Kanta-Hämeen kaupunkimaisissa sekä Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maaseutumaissa kunnissa.
Ammatillisen koulutuksen tarjonnassa isoja eroja
Myös ammatillisen koulutuksen saavutettavuus oli Etelä-Suomessa pääosin keskimääräistä parempi. Peruskoulun päättäneestä ikäluokasta 89 prosenttia asui 10 kilometrin etäisyydellä ammatillisen koulutuksen opetuspisteestä. Koko Manner-Suomessa vastaava luku oli 78 prosenttia.
Vaikka ammatillisen koulutuksen saavutettavuus oli keskiarvon yläpuolella, se vaihteli voimakkaasti alueittain Etelä-Karjalan 69 prosentista Uudenmaan 95 prosenttiin. Heikoin tilanne oli Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan maaseutumaisissa kunnissa. Kun ammatillisen koulutuspaikan sijainnin lisäksi huomioidaan tarjolla olevien koulutusvaihtoehtojen määrä ja edellytetään vähintään kolmen eri koulutusalan tarjontaa, korostuu Uudenmaan monipuolinen koulutustarjonta entisestään. Heikoin tilanne oli Itä-Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maaseutumaisissa kunnissa.
Koulutuksen saavutettavuuteen vaikuttavat mm. yhteishaun hakijavirrat sekä maakuntien väliset opiskelijavirrat. Lukiokoulutukseen haetaan pääsääntöisesti suoraan peruskoulusta, mutta yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen hakeneista lähes puolet oli päättänyt peruskoulun ennen hakuvuotta. Aiemmin peruskoulun päättäneiden koulutukseen sijoittuminen oli vaikeampaa erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Lukiokoulutus oli melko maakuntasidonnaista, mutta ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista 13 prosenttia hakeutui asuinmaakuntansa ulkopuolelle.
Nyt tarvitaan hallintorajat ylittävää yhteistyötä
Lukioverkosto sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen verkosto tulee säilyttää seudullisesti kattavana. Alueellista saavutettavuutta voidaan turvata yhteistyön tiivistämisellä muiden koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten kanssa. Yhteistyön on ulotuttava koulutusaste-, kunta- ja maakuntarajojen yli. Opetusministeriön tulee tukea taloudellisesti koulutuksen järjestäjien yhteistyötä.
Koko toisen asteen koulutustarjonta on säilytettävä monipuolisena myös alueilla jotka kärsivät muuttotappiosta tai joissa maantieteellinen saavutettavuus on heikompaa. Monipuolisen koulutuksen säilymistä voidaan tukea erilaisin etä-, verkko- ja liikkuvin opetusratkaisuin.
Uudellemaalle ja Päijät-Hämeeseen tarvitaan edelleen lisää toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja. Ammatillisen koulutuksen mitoituksessa tulee huomioida maakunnan oman nuorten ikäluokan lisäksi myös perusopetuksen ulkopuolelta hakeutuvien runsas ja kasvava joukko.
Ruotsinkielisen koulutuksen saavutettavuus huonompi
Ruotsinkielisillä 16-vuotiailla sekä lukio että ammattikoulutuksen saavutettavuus oli vuonna 2009 edelleen huonompi kuin suomenkielisillä. Vertailu vuoteen 2008 osoittaa, että kieliryhmien väliset erot ovat ennallaan.
Ruotsinkieliset nuoret valitsevat mieluiten omalla alueella järjestettävän jatkokoulutuksen. Monet eivät halua muuttaa kauas kotoaan heti perusopetuksen päätyttyä. Lisäksi on hyvin harvinaista, että pohjanmaalainen opiskelija aloittaisi opinnot Etelä-Suomessa ja päinvastoin.
Tämänhetkinen ruotsinkielinen koulutustarjonta on varmistettava myös tulevaisuudessa. Koulutuksen järjestäjällä täytyy olla riittävät resurssit monipuolisen yhteistyön kehittämiseksi eri koulutusasteiden sekä kuntien ja alueiden välillä. Kehitystyön resurssien pitäisi suuremmassa määrin kuin nykyään sisältyä valtionosuusrahoitukseen. Kehitystyö on tällä hetkellä aivan liian riippuvaista tilapäisestä hankerahoituksesta.
Lisätietoja:
Suomenkielinen opetustoimi:
Erikoissuunnittelija Tarja Paananen, puh. 040 583 8302
tarja.paananen(at)ely-keskus.fi
Erikoissuunnittelija Aino Pyöriä, puh. 0400 754 077
aino.pyoria(at)avi.fi
Ruotsinkielinen opetustoimi:
sivistystoimentarkastaja Carola Bryggman, puh. 040 551 8701
carola.bryggman(at)avi.fi