Valtioneuvoston asetus (28.5.2009/380) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveyden-huollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta voimaan 1.7.2009 –siirtymäaika 31.12.2010 saakka
Valtioneuvoston asetus (28.5.2009/380) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta tuli voimaan 1.7.2009. Siihen saakka neuvolatoimintaa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ohjattiin oppailla ja suosituksilla, jotka eivät olleet oikeudellisesti sitovia. Tämän vuoksi kuntien välillä onkin ollut isoja eroja ja palveluiden saatavuus on jakaantunut epätasaisesti. Kunnille on annettu siirtymäaika palvelujen järjestämi-seen. Siirtymäaika päättyy vuoden 2010 lopussa, joten määräaikaisten terveystarkastusten tulee olla asetuksen mukaiset 1.1.2011 mennessä.
Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset, mukaan lukien ehkäisevä suun terveydenhuolto, ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveyden-huollossa (Kansanterveyslaki 66/1972 14 §). Lisäksi asetuksen kautta pyritään ehkäisemään lasten ja nuorten syrjäytymistä sekä vähentämään alueellista eriarvoisuutta.
Asetus perustuu voimassa oleviin oppaisiin ja suosituksiin, joissa on kuvattu kyseisissä toiminnoissa tarvittava henkilöstömitoitus sekä siihen vaikuttavat tekijät. Uusi asetus säätelee palveluiden sisältöä. Neuvoloissa uutta ovat perheille tehtävät laajat terveystarkastukset, jotka ovat jo aiemmin olleet käytössä kouluterveydenhuollossa. Lisäksi esimerkiksi viisivuotiaan lapsen terveystarkastus on siirretty neljän vuoden ikään. Peruskoulun kahdeksasluokkalaisille tehtävässä laajassa terveystarkastuksessa puolestaan arvioidaan uuden asetuksen myötä oppilaan erityiset tarpeet ammatinvalinnan ja jatko-opiskelun kannalta sekä suunnitellaan tarvittavat tukitoimet. Yksi tärkeä muutos uudessa asetuksessa on myös se, että se velvoittaa selvittämään neuvolan tai koulun terveystarkastuksista pois jääneiden tuen tarpeen syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Asetuksen velvoitteet eivät lisää kustannuksia kunnissa, joissa on jo toimittu kansallisten ohjeiden ja suositusten mukaisesti. Asetuksen mukaisten palvelujen järjestämiseksi on valtion vuoden 2010 talousarvioesityksessä kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia korotettu 9 250 000 eurolla. Samansuuruinen peruspalvelujen valtionosuuden korotus on esitetty valtiontalouden kehyksissä 2010–2013 myös vuodelle 2011.
Itä-Suomen lääninhallitus (nyk. Itä-Suomen aluehallintovirasto) selvitti lasten ja nuorten ehkäisevien palvelujen toteutumista
Itä-Suomen lääninhallitus (nykyinen Itä-Suomen aluehallintovirasto) pyysi lokakuussa 2009 alueensa kunnan-/kaupunginhallituksia toimittamaan selvitykset kuntansa/kaupunkinsa lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalveluiden nykytilasta suhteessa 1.7.2009 voimaan tulleeseen asetukseen (9, 10, 11 ja 17 §). Selvitys saatiin kaikista kunnista tammikuuhun 2010 mennessä.
Asetuksen 9 § määrittää lasta odottavien perheiden, alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä, kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden määräaikaisten terveystarkastusten toteutumisen, 10 § määräaikaiset suun terveystarkastukset, 11 § erikois-tutkimukset kouluterveydenhuollossa ja 17 § opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoitopalvelut.
Suurin ongelma Itä-Suomessa on asetuksessa määriteltyjen määräaikaisten terveystarkastusten toteuttamisessa (9 §). Lasta odottavien perheiden terveystarkastus toteutuu lähes kaikissa kunnissa, mutta sen jälkeen asetuksen mukaisten tarkastusten toteuttaminen heikkenee mitä isommaksi lapsi kasvaa. Alle kouluikäisten lasten tarkastukset toteuvat suhteellisen hyvin, mutta koululaisten tarkastukset toteutuvat täysin asetuksen mukaisina ainoastaan noin puolessa Itä-Suomen aluehallintoviraston alueen 54:stä kunnasta.
Saadun selvityksen valossa Itä-Suomessa on suuria kuntakohtaisia eroja asetuksen mukaisten ehkäisevien palvelujen saannissa. Suurissa kaupungeissa lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalveluiden nykytila suhteessa uuteen asetukseen on heikompi kuin maaseutukunnissa. Etelä-Savossa Mikkelissä ja sen lähikunnissa Hirvensalmella, Puumalassa ja Ristiinassa mikään 9 §:n mukaisista vaatimuksista ei täysin toteudu. Tilanne on lähes sama myös opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden kohdalla (17 §) Hirvensalmea lukuunottamatta, jossa ei ole asetuksen tarkoittamia oppilaitoksia. Lisäksi psykologipalvelujen saannissa näyttäisi olevan puutteita erityisesti hirvensalmelaisilla, puumalalaisilla ja ristiinalaisilla lapsilla ja nuorilla. Myös Pieksämäellä 9 §:n mukaisten tarkastustusten toteutuminen on puutteellista. Pohjois-Savossa selvästi huonoin tilanne on Kuopiossa ja Varkaudessa, Pohjois-Karjalassa puolestaan Juuassa ja Lieksassa. Kaikissa edellä mainituissa kunnissa on ongelmia määräaikaisten terveystarkastusten toteuttamisessa (9 §). Osalle näistä kunnista on myös opiskelijoiden palveluiden toteuttaminen haasteellista (erityisesti mielenterveyspalvelut) (17 §). Jonotusaika mielenterveyspalveluihin on usein pitkä ja hoito painottuu henkilöstöresurssien niukkuuden vuoksi korjaavaan työhön.
Eräs selvityksen antaja kiteyttää tilanteen hyvin todetessaan, että asetuksessa määrättyjen tehtävien toteutumisessa on runsaasti vajeita ja tilanteen korjaaminen edellyttäisi varsin paljon henkilöstölisäyksiä sekä terveydenhoitaja- että lääkärityön osalta. Taloustilanne sekä talouden tervehdyttämispaineet henkilöstövähennyksineen aiheuttavat siihen kuitenkin melkoisen ristiriidan.
Itä-Suomen aluehallintovirasto valvoo asetuksen toteutumista
Itä-Suomen aluehallintovirasto valvoo asetuksen toteutumista ja tulee olemaan vuoden 2010 aikana yhteydessä erityisesti niihin kuntiin, joissa asetuksen edellyttämä toiminta ei toteutunut selvitystä tehtäessä.
Lasten ja nuorten ehkäisevien palvelujen saattaminen asetuksen vaatimalle tasolle edellyttää henkilöstölisäysten lisäksi sektorirajat ylittävän moniammatillisen yhteistyön, työmenetelmien sekä työnjaon kehittämistä.
Valtionosuus ei ole ns. korvamerkitty lasten ja nuorten ehkäiseviin palveluihin vaan kunnat itse päättävät, minne sen kohdentavat. Itä-Suomen aluehallintovirasto painottaa lasten ja nuorten terveyden edistämistä ja ehkäiseviä palveluja ja pitää tärkeänä, että valtionosuus suunnataan näiden palvelujen kehittämiseen.
Lähteitä:
Kouluterveydenhuolto 2002. Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kunnille. (Sosiaali- ja terveysministeriö ja Stakes. Stakes 2002:51) http://www.stakes.fi/verkkojulkaisut/muut/oppaita51_2002.pdf
Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:14) http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE-3578.pdf&title=Lastenneuvola_lapsiperheiden_tukena_fi.pdf
Opiskeluterveydenhuollon opas (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu 2006:12) http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE-3574.pdf
Valtioneuvoston asetus (28.5.2009/380) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090380
Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet (STM 2009:20) http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=1087414&name=DLFE-11139.pdf
LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄT TERVEYSPALVELUT ITÄ-SUOMESSA
– Valtioneuvoston asetuksen (28.5.2009/380) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta toteutuminen (Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja 3/2010, pdf)
Lisätietojen antaa Ansa Sonninen, terveydenhuollon tarkastaja 040-7758213, ansa.sonninen@avi.fi