Pohjois-Suomen aluehallintoviraston, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Pohjois-Pohjanmaan liiton johtohenkilöt ovat kokoontuneet ja suunnitelleet tulevaisuuden yhteistyötä ja toimintojen rajapintoja. Maakunnan yhteinen tahto korostuu nyt aluekehityksessä. Tavoitteena on tehdä työtä maakuntien ihmisten elinkeinoelämän ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Uudistuksen vaikutukset Pohjois-Pohjanmaalla
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (PSAVI)
Ylijohtaja Terttu Savolainen pitää tärkeänä, että valtion aluehallinto näkyy alueilla. ”AVIt ja ELYt ovat keskeisimmät valtion aluehallinnon toimijat tällä hetkellä. AVIen ja ELYjen sekä maakunnanliittojen yhteistyöllä tuetaan kuntia selviytymään haastavasta taloustilanteesta ja tätä kautta varmistetaan yhdessä kansalaisten hyvinvointi.”
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on ns. täyden palvelun AVI. Virasto toimii Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueilla ja työsuojelun, poliisin ja ympäristölupien osalta myös Lapin maakunnassa.
Oulu on viraston päätoimipaikka. PSAVI:ssa työskentelee 153 henkilöä, joista 126 Oulussa. Muiden henkilöiden työhuoneet ovat Rovaniemellä, Kemissä, Kajaanissa, Ylivieskassa ja Kokkolassa.
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston johto ja johtoryhmä:
- Viraston johtaja: ylijohtaja Terttu Savolainen
- Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat – vastuualue: johtaja Marja-Leena Kärkkäinen
- Työsuojelun vastuualue: johtaja Pentti Pekkala
- Pelastustoimi ja varautuminen – vastuualue: johtaja Mauno Mäkäräinen
- Poliisin vastuualue: Päällikkö, poliisiylitarkastaja Esko Kesti
- Ympäristölupavastuualue: johtaja Erkki Kantola
- Hallintopalvelut – vastuuyksikkö: johtaja Maria Siurua
- Viraston johtoryhmän muodostavat em. henkilöt sekä viestintäpäällikkö Ulla Niemelä sihteerinä ja osastosihteeri Ulla Liimatta henkilöstön edustajana.
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Ylijohtaja Matti Räinä näkee ELY-keskuksen roolin alueen kehittämisessä erittäin merkittävänä: ”Laaja-alaisen osaamisen turvin edistämme hyvän elinympäristön ja yhdyskuntarakenteen kehittymistä alueellamme. Samalla tuemme kansalaisten hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä maakunnissa”.
Pohjois-Pohjanmaan ELYn rahoituskehys alueen kehittämiseen on vuonna 2010 noin 260 miljoonaa euroa. Lisäksi vuosittain Tekes-rahoitusta alueelle on suuntautunut noin 60 miljoonaa euroa ja maatalouden tulotukia maksetaan ELYn valvontojen jälkeen noin 190 miljoonaa euroa vuosittain.
Pohjois-Pohjanmaan ELY on alueen AVIn tavoin täyden palvelun virasto eli palveluvalikoimaan kuuluvat kaikkien kolmen vastuualueen palvelut. Pohjois-Pohjanmaan ELY tarjoaa lisäksi liikenne- ja infrastruktuuri –vastuualueen palvelut, kulttuuri- ja osaamispalvelut sekä maahanmuuttopalvelut myös Kainuun alueelle.
Henkilöstöä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa on työ- ja elinkeinotoimistot mukaan lukien kaikkiaan lähes kuusisataa henkilöä. Pohjois-Pohjanmaan ELYn päätoimipaikka on Oulussa sekä sivutoimipisteet Kokkolassa ja Ylivieskassa.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johto ja johtoryhmä:
- Keskuksen johtaja: ylijohtaja Matti Räinä
- Elinkeinot, työllisyys, osaaminen ja kulttuuri –vastuualue: johtaja Leila Helaakoski
- Liikenne ja infrastruktuuri –vastuualue: johtaja Matti Räinä
- Ympäristö ja luonnonvarat –vastuualue: johtaja Heikki Aronpää
- Strategiayksikkö: strategiapäällikkö Riitta Ilola
- Hallintoyksikkö: hallintojohtaja Timo Ronkainen
- ELY-keskuksen johtoryhmän muodostavat em. henkilöt sekä viestintäpäällikkö Tuula Pörhö, johtoryhmän sihteerinä toimiva kehittämispäällikkö Juha Levy sekä henkilöstönedustaja Jussi Sääskilahti.
Pohjois-Pohjanmaan liitto
Aluehallintouudistus ja siihen kiinteästi liittyvä aluekehityslain päivitys korostavat alueiden omaa vastuullisuutta ja laajaa yhteisymmärrystä alueellisen kehittämisen voimavarana, toteaa maakuntajohtaja Pauli Harju. Harju on tyytyväinen siihen, että valtion toimintoja on koottu yhteen alueella.
Liiton laatiman maakuntaohjelman asema vankistui aluehallinnon uudistuksen yhteydessä. Maakuntaohjelmalla on nyt sama velvoittavuus kuin maakuntakaavalla. Maakuntaohjelma ohjaa maakunnan kehitystä ja kehittämisrahoitusta. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmalla suunnataan valtion aluekehittämisrahoitusta maakuntaohjelman painotusten mukaan. Liitto myös neuvottelee vuosittain maakuntaan tulevasta valtion rahoituksesta ministeriöiden kanssa.
Uusina tehtävinä uudistuksessa liitolle tulivat koulutustarpeiden ennakointi, liikennejärjestelmä- suunnitelman ja laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien yhteensovittaminen sekä merkittävien valtion infrahankkeiden, mm. liikennehankkeet, kokoaminen ja asettaminen tärkeysjärjestykseen. Maakunnan liitto laatii nyt myös kuntien kouluhankkeiden kiireellisyysjärjestyksen.
Liiton tehtävänä on niinikään edistää julkisen hallinnon yhteispalvelua alueellaan sekä asettaa alueelliset taidetoimikunnat ja liikuntaneuvostot
Lisäksi liitolle siirtyivät entisen lääninhallituksen EAKR-hankkeet.
Pohjois-Pohjanmaan liiton johto:
- Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Lyly Rajala
- Maakuntahallituksen puheenjohtaja Kyösti Oikarinen
- Maakuntajohtaja Pauli Harju
- Aluesuunnittelun tulosalueen johtaja Tuomo Palokangas
- Aluekehittämisen tulosalueen johtaja Ilkka Yliniemi
- Vt. hallintojohtaja Kimmo Hinno
Taustaa uudistukselle
Aluehallintouudistus kokosi valtion aluehallinnon tehtävät kahdelle uudelle monialaiselle viranomaiselle: aluehallintovirastoille (AVI) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille (ELY). Aluehallintovirastoja perustettiin kuusi ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia 15. Uudet viranomaiset vastaavat niistä tehtävistä, jotka kuuluivat lääninhallituksille, TE-keskuksille, alueellisille ympäristökeskuksille, ympäristölupavirastoille, tiepiireille ja työsuojelupiirien työsuojelutoimistoille. Näiden virastojen henkilöstö, tehtävät ja vireillä olevat asiat siirtyivät uusiin viranomaisiin.
Hallitusohjelmaan sisältyvän uudistuksen tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöinen, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto. Yhteistyö toimijoiden välillä tiivistyy ja asiointi helpottuu, kun aiemmin usean viranomaisen hoitamat tehtävät kootaan kahteen viranomaiseen. Uudistuksessa kehitetään myös viranomaisten sähköisiä palveluja.
Uudistus vahvistaa maakunnan liittojen asemaa alueiden kehittäjänä. Maakunnan liitot osallistuvat sekä AVIen että ELYjen strategisten tulossopimusten laadintaan.
Uudistuksen seuranta
Aluehallinnon uudistamishankkeelle asetettiin seurantaryhmä, jonka toimikausi on vuoden 2012 loppuun. Ylijohtaja Terttu Savolainen edustaa pohjoisten maakuntien viranomaisia.
Työryhmän tehtävänä on mm. seurata ja edistää uudistuksen toimeenpanoa ja etenemistä sekä aluehallinnon uudistamishankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä tehdä seurannan perusteella ehdotuksia mahdollisista kehittämistoimenpiteistä.
Aluehallintovirastot edistävät perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla.
Aluehallintovirastoja on Manner-Suomessa kuusi. Ne ovat muodostuneet lääninhallitusten, työsuojelupiirien, ympäristölupavirastojen ja ympäristölupien osalta ympäristökeskusten tehtävistä.
Aluehallintovirastot toimivat yhteistyössä kuntien kanssa.
Aluehallintovirastoissa on viisi vastuualuetta: 1. peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 2. pelastustoimi ja varautuminen 3. poliisi 4. työsuojelu 5.ympäristöluvat.
Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastoissa on kaikki viisi vastuualuetta. Etelä-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen sekä Lounais-Suomen aluehallintovirastoissa on neljä vastuualuetta ja Lapin aluehallintovirastossa kaksi vastuualuetta.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia on 15 ja niihin on koottu entisten TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien ja lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosaston tehtäviä. ELY – keskus hoitaa valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELYt hoitavat muun muassa yritystoiminnan kehittämiseen, työllisyyteen, maahanmuuttoon, ympäristön- ja luonnonsuojeluun, liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen, maanteiden kunnossapitoon, maaseudun ja maatalouden kehittämiseen, koulutukseen ja osaamiseen, rakennerahastoihin, kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimeen, oppilaitosrakentamiseen ja kansainvälisiin asioihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset toimivat yhteistyössä maakunnan liittojen kanssa ja työ- ja elinkeinotoimistot ovat niiden alaisia.
ELYissä on kolme vastuualuetta: 1. elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri 2. liikenne ja infrastruktuuri 3. ympäristö ja luonnonvarat
Maakunnan liittoja Suomessa on 19. Ne vastaavat maakunnan yleisestä kehittämisestä ja maakuntakaavoituksesta sekä ajavat jäsenkuntiensa, maakunnan väestön ja elinkeinoelämän etuja.
Aluehallinnon uudistuksen yhteydessä maakunnan liittojen asemaa aluekehityksen johdossa vahvistettiin ja liitoille siirtyi useita tehtäviä valtion aluehallinnolta.
Kuntaorganisaationa maakunnan liitolla on luottamushenkilöjohto. Maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus valitaan kunnallisvaalikaudeksi kerrallaan. Maakuntavaltuutetut ovat liiton jäsenkuntien vaaleilla valittuja valtuutettuja.
Lisätietoja: