Tiedotteet 2017

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen avasi Seniori-messut Ouluhallissa 16.9.2017. Puheessaan ylijohtaja toteaa mm. näin:

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto tekee paljon työtä senioreiden hyvinvoinnin ja palvelujen vahvistamiseksi.  Virastomme tehtävänä on arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, ohjata ja valvoa sekä julkista että yksityistä vanhustenhuoltoa, laitoksia ja kotipalveluja. 

Alueemme kunnat ovat hoitaneet kohtuullisen hyvin ja laadukkaasti vanhustenhuollon ja ikääntyneiden palvelut, mutta parannettavaa aina löytyy ja kuntakohtaisia eroja on. 

Tarkastuskäynneillä selvitämme ja arvioimme monipuolisesti hoitoa, olosuhteita ja niiden turvallisuutta. Tavallisimmin puutteita löytyy henkilöstön mitoituksesta, paloturvallisuudesta ja lääkehoidosta.

Vuosi 2020 tuo suuria muutoksia vanhustenhuoltoon.  Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä siirtyy vahvemmille hartioille kunnista maakuntaan.  Tällä varaudutaan väestön ikääntymisestä johtuvaan palvelutarpeen kasvuun. Kunnan rooli muuttuu palvelujen tuottajasta yhteisöllisyyden vahvistajaksi, kulttuurin ja osallisuuden edellytysten turvaajaksi.

 

Ylijohtajan avauspuheenvuoro kokonaisuudessaan:

--

Ylijohtaja Terttu Savolainen, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Avauspuheenvuoro, Seniori-messut, 16.9.2017 klo 12 Ouluhalli

Hyvät messuvieraat,

Minulla on todella mieluinen tehtävä avata nämä viidennet seniorimessut täällä Oulu-Hallissa.  Uskon, että laaja ja monipuolinen ohjelma ja näyttelytarjonta innostavat yli 50-vuotiaita, mutta myös muitakin tulemaan tänne viikonlopun aikana. 

Aikamme seniorit ovat aktiivisia ja kiinnostuneita lähes kaikista elämän asioista niin terveyden edistämisestä, hyvästä ruuasta, luonnossa liikkumisesta kuin kulttuurista.   Kaikkea tätä täällä on tarjolla.

Messut ovat tärkeät aluetaloudelle, kuin myös yrityksille. Yritykset voivat kohdata asiakkaita kasvotusten ja saada suoraa asiakaspalautetta.

Täällä seniorit voivat myös osallistua itse, mm. iltapäivätansseihin ja kohdata taiteilijoita, kuten Hannu Väisäsen ja Rosa Liksomin kuin myös paikalliset Ari Paulowin ja Kari Sallamaan.  Lea Laven on varmasti monelle mieleen valoisalla persoonallaan.

Edustamani Pohjois-Suomen aluehallintovirasto edistää hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja turvallisuutta toimialueellaan, joka käsittää Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun.  Kainuu on todellinen seniorimaakunta.  Siellä joka neljäs on yli 65-vuotias.

Sitä vastoin Pohjois-Pohjanmaa on ikärakenteeltaan Suomen nuorin maakunta, keski-ikä on 38 vuotta ja vain noin 18 prosenttia väestä on yli 65-vuotiaita.  Mutta toki Pohjois-Pohjanmaalla ikäännytään kuten koko Suomessakin ja vieläpä Euroopan nopeimmalla tahdilla.

Monesti eliniän pidentyminen koetaan ongelmaksi.  Tilannehan on päinvastoin, se on suomalaisen yhteiskunnan suuri saavutus ja hyvä asia.  Suomalaisen naisen elinikä on pidentynyt lähes 84 vuoteen ja miesten 78:aan. 

Tähän on johtanut elintason nousu, työn keventyminen, terveydenhuollon kehitys, ravinnon parantuminen ja muutoinkin hyvien elintapojen lisääntyminen.  Toki meillä on vielä paljon työtä terveyserojen kaventamiseksi eri väestöryhmien ja alueiden välillä. 

Saavutukset eivät ole tulleet ilmaiseksi.  Suomalaisella yhteiskunnalla on pitkät perinteet hyvinvoinnin edistämisessä ja erityisesti viime vuosina tähän alettu panostaa entistä laajemmin.

Muualla Euroopassa ollaan kiinnostuneita suomalaisista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen käytännöistä.  Näitä esimerkkejä voimme luetella vaikka kuinka paljon: koulu- ja työpaikkaruokailu, lasten neuvola ja kouluterveydenhuolto, rokotukset, Pohjois-Karjala projekti ja lukuisat muut hyvinvointihankkeet. 

Saamme jatkuvasti tutkimustietoa erilaisten asioiden terveysvaikutuksista.  Esimerkiksi Ruotsissa on huomattu, että ne, joilla on kirjastokortti tai golfmaila, elävät pidempään.  Kaikenmoinen yhdessä tekeminen, yhdistystoiminta, harrastukset kuten kuorolaulu vaikuttavat positiivisesti terveyteen.

Tänä päivänä on yhä enemmän tutkittua tietoa taiteen ja kulttuurin hyvinvointia lisäävästä merkityksestä. Kiinnostava on myös pohjoisen näkökulmasta viimeisimmät tutkimukset metsän ja luonnon positiivisista terveysvaikutuksista.  Tämä avaa mahdollisuuksia myös matkailun kehittämiselle täällä pohjoisessa.

Oulun kaupunki tukee monin tavoin senioreiden aktiivisuutta loistavilla liikuntapalveluilla.  Kaupunginteatteri on panostanut senioreille suunnattuihin esityksiin, jotka ovat saavuttaneet suuren suosion.  Monelle tuttu Seniorisoppa on koko syksyn loppuunmyyty.  Tulossa on myös erityiset seniorifestivaalit. 

Seniorit olivat lähteneet laajasti liikkeelle Kuuskan avajaisiin ja senioreita houkuteltiin myös Qstockiin edullisilla lipuilla.  Nämä ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka seniorit saadaan liikkeelle heitä kiinnostaviin kulttuuritapahtumiin.  Lisää tätä.

Oulun kaupungilla on senioreiden asioita edistävä vanhusneuvosto, joka välittää päätöksentekoon senioreiden toiveita ja näkemyksiä.  Kaupungin kannattaa tukea yhdistyksiä ja palveluntuottajia, jotka tarjoavat senioreille liikunnan ja kulttuurin elämyksiä ja yhdessä olon ja vuorovaikutuksen kanavia. 

Näin aktivoidaan senioreita säilyttämään toimintakykynsä, selviytymään kotona ja nauttimaan elämästä.  Tässäkin haasteena on, kuinka tavoitetaan juuri ne vanhukset, jotka mahdollisesti kokevat olevansa syrjässä tai yksinäisiä -   joille juuri nämä kontaktit olisivat tarpeen, jotta elämä olisi mielekästä.

Meillä on toimintakyvyltään hyvin monenlaisia vanhuksia.  Keskustelin joku aika sitten 103-vuotiaan oululaisen naisseniorin kanssa.  Hän oli vastikään käynyt tyttärensä luona Helsingissä lentokoneella. 

Hän kertoi asuvansa yksin ja ottaneensa vasta vastikään käyttöön rollaattorin.  Hän kertoi pitkän iän ja hyvän toimintakyvyn salaisuudeksi liikunnan, terveellisen ruokavalion sekä ennen muuta myönteisen elämän asenteen ja huumorin.   Näitä 103-vuotiaita meidän keskuudessamme on yhä enemmän.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto tekee paljon työtä senioreiden hyvinvoinnin ja palvelujen vahvistamiseksi.  Virastomme tehtävänä on arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, ohjata ja valvoa sekä julkista että yksityistä vanhustenhuoltoa, laitoksia ja kotipalveluja. 

Alueemme kunnat ovat hoitaneet kohtuullisen hyvin ja laadukkaasti vanhustenhuollon ja ikääntyneiden palvelut, mutta parannettavaa aina löytyy ja kuntakohtaisia eroja on. 

Tarkastuskäynneillä selvitämme ja arvioimme monipuolisesti hoitoa, olosuhteita ja niiden turvallisuutta. Tavallisimmin puutteita löytyy henkilöstön mitoituksesta, paloturvallisuudesta ja lääkehoidosta.

Vuosi 2020 tuo suuria muutoksia vanhustenhuoltoon.  Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä siirtyy vahvemmille hartioille kunnista maakuntaan.  Tällä varaudutaan väestön ikääntymisestä johtuvaan palvelutarpeen kasvuun. Kunnan rooli muuttuu palvelujen tuottajasta yhteisöllisyyden vahvistajaksi, kulttuurin ja osallisuuden edellytysten turvaajaksi.

Oulun kaupunki kuten useat muutkin alueemme kunnat panostavat kulttuuriin, liikuntaan ja yhteisöllisyyteen – aikaa myöten nämä panostukset  näkyvät ihmisten elämänlaadussa ja kunnan elinvoimassa kuin myös säästöinä sosiaali- ja terveydenhuollon menoissa .

On hienoa, että tällaiset messut on järjestetty.  Täältä varmaan löytyy inspiraatiota arkeen. Tärkeintä on toisten kohtaaminen ja yhdessä oleminen.

Haluan tässä lopuksi lainata legendaarista toimittajaamme Kaisu Mikkolaa, joka messukolumnissaan kuvailee senioreita ihmiselämän asiantuntijoiksi, jotka ovat omakohtaisesti ennättäneet elää lapsuuden, nuoruuden ja keski-iän ja enemmän tai vähemmän haikeina siirtyneet suuren seikkailun seuraavaan vaiheeseen.

Toivotan menestystä messuille ja oikein antoisia messukokemuksia teille kaikille.

Ylijohtaja Terttu Savolainen, terttu.savolainen@avi.fi, 050 583 9912 , Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

 


Updated
Print Print
Share

Oikopolut

Tiedotearkisto